Elämän loppuvaiheen hoidon tutkimus- ja kehittämishanke PACE

Kesto:

1.2.2014–31.1.2019

Vastuuyksikkö:

Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky

Muualla verkossa:

viljapelto

Palliative Care for Older People in Care and Nursing Homes in Europe (PACE) on ikääntyneiden elämän loppuvaiheen hoitoa vertaileva tutkimus- ja kehittämishanke, joka toteutettiin pitkäaikaishoidon yksiköissä seitsemässä Euroopan maassa (Alankomaat, Belgia, Englanti, Italia, Puola, Suomi ja Sveitsi) ajalla 1.2.2014–31.1.2019.

Hanketta rahoitti Euroopan komission puiteohjelma EU FP7 Sveitsiä luukun ottamatta, joka oli mukana omarahoitteisesti. Hankkeeseen sisältyvät aihekokonaisuudet olivat elämän loppuvaiheen hoitoa koskevat asenteet, hoidon laatu, henkilöstön osaaminen ja toiminnan kustannusvaikuttavuus.

Tavoitteet

PACE -hankkeen tavoitteena oli

kehittää pitkäaikaishoidossa asuvien iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoitoa ja hoitojärjestelmiä Euroopassa;
integroida elämän loppuvaiheen hoidon PACE Menestyksen askeleet -ohjelma osaksi hoitotyön arkea;
tutkia koulutusintervention vaikuttavuutta ohjelmaan liittyen; sekä
levittää näyttöön perustuvia elämän loppuvaiheen hoidon parhaita käytänteitä.

Osahanke I

PACE jakautui kahteen osahankkeeseen. Osahankkeessa I kerättiin tietoa kolmen kuukauden ajanjaksolla kuolleiden asukkaiden elämän loppuvaiheen hoidosta omahoitajan, lääkärin ja läheisen näkökulmista. Lisäksi kartoitettiin henkilöstön asenteita ja osaamista sekä hoitoyksikköön liittyviä tietoja. Valtakunnalliseen tiedonkeruuseen osallistui 91 pitkäaikaishoidon yksikköä eri puolella Suomea vuonna 2015. Vastaava tiedonkeruu tehtiin myös osahankkeessa II.

Osahanke II

Osahankkeessa II toteutettiin PACE Menestyksen askeleet -koulutusohjelma, jossa pitkäaikaishoidon yksiköissä työskentelevät hoitotyön ammattilaiset koulutettiin antamaan hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa. Osahankkeessa oli mukana 12 suurta pitkäaikaishoidon yksikköä Uudeltamaalta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai koulutuksen ja toinen ryhmä toimi verrokkina. Koulutusintervention vaikuttavuutta arvioitiin kysely-, haastattelu- ja päiväkirjamenetelmin vuosina 2016–2017.