Idefix-tutkimus

Idefix-tutkimuksen (IDentifying Early Factors In syndrome X) päämääränä on selvittää, miten sikiökauden ja lapsuuden kasvu ja olosuhteet vaikuttavat aikuisiän terveydentilaan. Idefix-tutkimuksesta käytetään myös nimeä Helsingin syntymäkohorttitutkimus, The Helsinki Birth Cohort Study (HBCS).

Tutkimme sairauksia ja terveyttä laaja-alaisesti; kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, masennus, syöpäsairaudet ja osteoporoosi. Myös ikääntymisprosessi on tutkimuksen kohteena.

Tutkimus koostuu kaiken kaikkiaan yli 20 000:n vuosina 1924–1944 Helsingissä syntyneen henkilön rekisteritiedoista. Oleellinen osa tutkimushanketta on kliininen tutkimus, johon on osallistunut yli 2500 vapaaehtoista tutkittavaa.

Idefix-tutkimuksen toteutus

Tutkimus voidaan jakaa lyhyesti kahteen osaan:
• Epidemiologinen osa
• Kliininen osa

Epidemiologinen osa

Epidemiologisessa osiossa on hyödynnetty synnytyskertomuksista sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon rekistereistä kerättyä tietoa, kuten lapsuuden kasvutietoja. Nämä tiedot on yhdistetty terveydenhuollon valtakunnallisiin rekisteritietoihin, kuten kuolinsyy-, hoitoilmoitus- ja Kelan lääkerekisteritietokantoihin. Näitä tietoja käyttämällä saadaan tutkittua varhaisen kasvun vaikutusta esimerkiksi sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen.

Epidemiologisessa osassa on 13 345 vuosina 1934–1944 syntynyttä henkilöä (nuorempi kohortti) sekä vuosina 1924–1933 syntynyttä (vanhempi kohortti). Rekisteritietoja on kerätty myös tutkimushenkilöiden jälkeläisistä aina lapsenlapsenlapsiin saakka.

Kliininen osa

Idefixin ensimmäiset kliiniset tutkimukset tehtiin vuosina 2001–2004, ja niihin osallistui 2003 satunnaisesti valittua henkilöä nuoremmasta ja 500 henkilöä vanhemmasta kohortista. Vuosina 2007–2008 kliinisiin tutkimuksiin osallistui 1083 henkilöä.

Vuosina 2011–2013 toteutettiin kliininen seurantatutkimus, johon osallistui 1094 henkilöä nuoremmasta kohortista. Vuosina 2017–2018 toteutettuun seurantaan osallistui 815 henkilöä. Näissä seurannoissa keskityttiin erityisesti toimintakykyyn ja ikääntymisprosessiin.

Kliininen tutkimus on sisältänyt muun muassa sokerirasituskokeen, verinäytteen oton, verenpaineen mittauksen, kehon koostumuksen ja lihasvoiman mittaamisen. Kyselylomakkeilla on kysytty sairaushistoriasta, elintavoista, psyykkisestä hyvinvoinnista ja toimintakyvystä. Tutkittavien liikunta-aktiivisuutta on mitattu liikemittarein. Myös tutkittavien geeniperimää ja suolistomikrobeja on selvitetty.

Nuoremman kohortin tutkimushenkilöille on tehty myös postikysely vuosina 2015 (1153 vastaajaa) ja 2020 (927 vastaajaa).

Tutkimusta toteuttavat nykyään THL ja Folkhälsanin tutkimuskeskus (Samfundet Folkhälsan) yhteistyönä. THL ja Folkhälsan ovat tutkimusaineiston yhteisrekisterinpitäjiä.

Lisätietoa tutkimuksessa kerätyistä tiedoista ja niiden käsittelystä