Taloudellinen tuki työnantajalle

Työnantajille on tarjolla erilaisia taloudellisia tukimuotoja työntekijöiden palkkaamiseksi, työelämään pääsemiseksi ja osaamisen kehittämisen tueksi. Tuet ovat yleensä harkinnanvaraisia. Kannattaa myös huomata, että ne katsotaan työnantajalle tuloksi.

TE-toimistot pystyvät parhaiten opastamaan tukiin liittyvissä asioissa. Ajantasaiset tukimahdollisuudet kannattaa selvittää ennen työntekijän palkkaamista.

Palkkatuki

Työnantaja voi saada palkkatukea palkatessaan työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä.  Edellytyksenä on, että työnhakijalla on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen. Myös oppisopimuskoulutukseen on mahdollista saada palkkatukea koko koulutuksen ajaksi. Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja osa-aikatyö edistää henkilön mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille.

Tukijakson pituus riippuu palkattavasta henkilön työttömyyden kestosta, vamman tai sairauden vaikutuksesta työsuoritukseen sekä työnantajasta. Palkkauskustannuksista voidaan korvata 30–50 prosenttia 6–24 kuukauden ajalta. Osatyökykyiselle on mahdollista saada useampi palkkatukijakso.
 
Yhdistykset, säätiöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat tietyissä tapauksissa saada palkkatukea jopa 100 prosenttia palkkauskustannuksista, kun työttömyys on pitkittynyt.

Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa.

Lisää tietoa palkkatuesta Työmarkkinatorilla 

Työolosuhteiden järjestelytuki 

Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä, kalusteita tai muutostöitä työpaikalla. Tällöin tuki on enimmillään 4000 euroa työntekijää kohden. 

Korvausta voi saada myös toisen työntekijän antamasta avusta enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20 euroa tunnilta.

Lisää tietoa työolosuhteiden järjestelytuesta TE-palvelujen sivuilta

Kuntakohtainen kuntalisä 

Joissain kunnissa (esim. Helsinki ja Vantaa) on käytössä yrityslisäkokeilu.  Yrityslisä on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen palkkio yrityksille siitä, että yritys työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön. 

Esimerkkinä Helsinki-lisä

Helsinki-lisä on kaupungin maksama taloudellinen tuki työnantajalle, joka palkkaa helsinkiläisen työttömän. Helsinki-lisää voidaan maksaa yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajille.

Helsinki-lisän vaihtoehtoiset tukimuodot

Työllistämisen Helsinki-lisää voivat hakea yritykset ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt henkilön palkkaamisesta syntyviin muihin kuin palkkauskustannuksiin, kuten ohjaus-, perehdytys-, työväline-, työvaate- ja työtilakustannuksiin silloin, kun niihin ei makseta muuta tukea. Tukea voidaan myöntää myös ilman TE-toimiston myöntämää valtion palkkatukea. Tuen määrä on 500 euroa kuukaudessa. Työsuhteen keston mukaan 1-12 kuukautta

Palkan Helsinki-lisä on kaikille yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajille palkkauskustannuksiin. Tuen edellytyksenä on, että työsuhteeseen on myönnetty palkkatuki. Helsinki-lisä ei saa yhdessä muiden palkkauskustannuksiin myönnettyjen tukien kanssa ylittää valtiontukien enimmäismäärää. Yrityksillä ja taloudellista toimintaa harjoittavilla yhteisöillä tuet eivät saa ylittää 50% ja yhteisöillä, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa 100% palkkauskustannuksista. Vamman tai sairauden perusteella myönnetyn palkkatuen kanssa Helsinki-lisä ei saa ylittää 100% yksityisen tai kolmannen sektorin työnantajan palkkauskustannuksista. Tuen määrä on  1-800 euroa kuukaudessa ja tuen kesto on työsuhteen keston mukaan 1-12 kuukautta

Palkkatuettu oppisopimus on kaikille yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajille. Yhteisöt, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, voivat hakea Palkan Helsinki-lisää. Yritykset ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt, voivat hakea ensimmäiseltä vuodelta Työllistämisen tai Palkan Helsinki-lisää, tämän jälkeen Palkan Helsinki-lisää. Tuen edellytyksenä on, että TE-toimisto on myöntänyt työsuhteeseen valtion palkkatuen. Keston on enintään koko oppisopimuksen ajan.

Toimeksiannon Helsinki-lisä on yrityksille  ja taloudellista toimintaa harjoittaville yhteisöille työn tai projektin suorittamiseen kertaluontoisesti. Toimeksianto tehdään esimerkiksi osuuskunnan, toiminimen tai kevytyrittäjyyden kautta. Tuen määrä on enintään 50% toimeksiannon kokonaismäärästä, kuitenkin korkeintaan 1500 euroa. Työnantaja voi hakea toimeksiannon Helsinki-lisää korkeintaan kahteen toimeksiantoon vuodessa ja toimeksiantosopimuksessa on huomioitava työttömyysturvaan ja työnantajavelvoitteisiin liittyvät asiat.

Lisää tietoa Helsinki-lisästä 
Lisää tietoa Vantaa-lisästä 

Työllistämistukilaskuri

Laskurilla selvität työllistämistukien vaikutuksen osatyökykyisen palkkakustannuksiin.

Laskuri on laadittu Iisisti töihin -hankkeessa yritysten käyttöön. Se antaa esimerkkejä valtion ja muutamien pääkaupunkiseudun kuntien tarjoamista tuista osatyökykyisten palkkaamiseksi.

Tukien määrä on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen, päätökseen vaikuttavat mm. työnhakijan tausta, palkkaavan yrityksen taloudellinen tilanne sekä valtion ja kuntien tukiin kohdistetut määrärahat.

Työllistämistukilaskuri (xlsx 72 kt)

Laskelman tulos ei ole sitova minkään tahon kannalta eikä siihen voi vedota. Tukien määrät laskurissa perustuvat vuoden 2019 tietoihin.

Oppisopimus 

Työnantaja voi hyödyntää oppisopimusta työllistäessään. Oppisopimuspaikoiksi soveltuvat työnantajat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tarjottujen työtehtävien tulee olla riittävän monipuolisia, jotta opiskelija voi oppia työssään ja täyttää tutkintonsa ammattitaitovaatimukset. Työtunteja on tarjottava vähintään 25 viikossa. 

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta.
Koulutuskorvausten suuruus vaihtelee riippuen oppisopimuskoulutuksen sisällöstä ja suoritettavasta tutkinnosta. Se on 0–100 euroa kuukaudessa opiskelijaa kohden. 

Oppisopimukseen voi hakea myös palkkatukea koko oppisopimuskaudelle.

Korotettua koulutuskorvausta voidaan maksaa työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteuttavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on tarkoitettu nuoren ohjaukseen ja tukeen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa kuukaudessa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa.

Tuettu oppisopimus on oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tuki, esimerkiksi työhönvalmennus. Tuen tarve voi liittyä opintojen suunnitteluun, oppimisen haasteisiin, sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan. Tuella varmistetaan ennakoivasti, että oppisopimuksen tavoitteet saavutetaan. 

Myös tuettuun oppisopimukseen voi saada palkkatukea.

Oppisopimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen oppisopimustoimistoon.

Lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta  
Lisää tietoa tuetusta oppisopimuksesta  

Miten osatyökykyisen henkilön työkyvyttömyyseläke vaikuttaa suurtyönantajan työeläkemaksuun?

Työeläkeyhtiössä vakuutetulla suurella työnantajalla työeläkemaksun määrään vaikuttaa maksuluokka. Maksuluokka määräytyy sen mukaan, millainen työnantajan työkyvyttömyysriski on keskimääräiseen riskiin verrattuna. Riski lasketaan siten, että verrataan aiemmin myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää TyEL:n keskimääräiseen määrään.

Jos osatyökykyinen työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. 

Tärkeää on, että ennen työsuhteen alkua työnhakija on ilmoittanut TE-toimistoon työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta sekä toimittanut siitä B-lääkärinlausunnon.

TE-toimiston asiakas voi pyytää TE-toimistosta todistuksen suurtyönantajalle siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Työntekijä toimittaa itse TE-toimistosta saadun todistuksen työnantajalle. Tämä välittää todistuksen vakuutusyhtiölle työkyvyttömyyseläkettä haettaessa ja asia otetaan huomioon työnantajan maksuluokan laskennassa.

Todistusta ei tarvita, jos työntekijälle on myönnetty palkkatuki sairauden tai vamman johdosta, tai jos työntekijä on jo työkyvyttömyyseläkkeellä.