Kohti kansallista muistipalvelupolkua -tilaisuudet

Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen aikana (1.8.2021-31.12.2023) järjestettiin aiheesta kiinnostuneille avoimia tilaisuuksia, joissa käsiteltiin varhaisen muistisairauden oireiden tunnistamista, muistipalvelupolun eri vaiheita sekä terveyden edistämistä ja muita ajankohtaisia teemaan liittyviä asioita.

Yhteistyöwebinaari 4.3.2022

Ensimmäinen Kohti kansallista muistipalvelupolkua –yhteistyöwebinaari järjestettiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ehdotuksesta esitellä Alzheimer Europen tavoitteita vuosille 2021–2025. Suunnittelussa mukana olivat myös Muistiliitto, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).  

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toi terveisensä Kansalliselle muistipalvelupolku -hankkeelle

  • EU:n komissio julkisti tammikuussa 2022 vihreän kirjan, eli keskustelualoitteen väestön ikääntymisestä. Kirja esittelee teemoja aktiiviselle ikääntymiselle, kuten terveenä ja aktiivisena ikääntyminen, elinikäinen oppiminen, kestävät eläkejärjestelmät sekä ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen.
  • EU:ssa pohditaan hoivatyöntekijöiden työhön ja työoloihin liittyviä kysymyksiä, kuten hoivan naisvaltaisuus, työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen haasteet, muistisairauden asiakkaiden hyvän hoidon ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Lisäksi haasteita luovat ikääntyvien ja yksinasuvien määrän kasvu sekä muistisairauksien lisääntyminen. 
  • Euroopan komission vuoden 2022 työohjelma sisältää kirjauksen uudesta eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta, jolla näihin asioihin pyritään tuomaan ratkaisuja. Ratkaisuja ovat esimerkiksi kotona-asumisen tukeminen, yhteisöllinen hoiva, omaishoidon kehittäminen sekä muistiystävällisten ja helppokäyttöisten digisovellusten kehittäminen. Pietikäinen peräänkuulutti myös hoivapalvelujen laatuindikaattoreita, työntekijöiden osaamisen ja saatavuuden sekä heidän hyvinvointinsa varmistamista. 
    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma (Euroopan komissio) 
    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta (Euroopan komissio) 
  • Alzheimer Europen tavoitteet sisältävät vuodesta 2021 eteenpäin panostamisen muistisairauksien tutkimukseen, muistisairauksien nostamisen kaikissa EU-maissa kroonisten sairauksien joukkoon sekä muistisairauksien tunnustamisen vammana ja sisällyttämisen vammaispolitiikan aloihin.  
    Strategic Plan 2021–2025 (Alzheimer Europe, englanniksi)

Esitykset Kansallisen ikäohjelman tuesta Kansallisen muistipalvelupolun kehittämiseksi ja Muistiliiton toiminnasta muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä tukena

Kommenttipuheenvuorot 

  • Kokemustoimija Petri Lampinen kertoi omasta palvelupolustaan. Puheenvuorossaan hän nosti esiin muun muassa moniammatillisen tiimin tuen tärkeyden muistisairaalle henkilölle ja hänen perheelleen sekä palvelutarjonnan alueellisen yhdenvertaisuuden kehittämistarpeen. Hän korosti myös oman aktiivisuuden merkitystä kuntoutuksessa ja terveellisten elintapojen ylläpitämisessä. Petri on myös osallistunut aktiivisesti Muistiliiton vertaisryhmiin. 
  • Kommenttipuheenvuorossaan vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo nosti esiin kipukohtia palvelupolulla ja lainsäädännön kehittämistarpeita, jotta turvallinen ja riittäviin palveluihin perustuva muistipalvelupolku olisi mahdollinen.
    Päivi Topo Vanhusasiavaltuutetun kommenttipuheenvuoro (pdf 423kt)

Aivoterveyden edistäminen ja FINGER-toimintamalli –webinaari 7.9.2022

FINGER-tutkimuksen merkitys meillä ja maailmalla

Pääpuhujana oli FINGER-tutkimuksen johtaja professori Miia Kivipelto, Karolinska Institutet, THL. Alla nostoja hänen puheenvuorostaan:

  • Korkea ikä on tärkein yksittäinen riskitekijä muistisairauksille, mutta muistisairaudet eivät ole osa normaalia ikääntymistä. Aivoterveyteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät elämänkulun aikana, ja riskitekijöihin voi vaikuttaa vielä ikäihmisenäkin. 
  • Koska esimerkiksi Alzheimerin tautiin johtavat muutokset aivoissa saattavat alkaa jopa 20–30 vuotta ennen muistisairauden oireiden kehittymistä, koskaan ei ole liian aikaista vaikuttaa omaan aivoterveyteensä. Myös myöhemmällä iällä tehdyt muutokset vaikuttavat.
  • Nykytutkimusten valossa elintavoilla voidaan todennäköisesti ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi muistisairauksien puhkeamista.  On arvioitu, että alla lueteltuja riskitekijöitä muokkaamalla jopa 40 % muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä (Livingston ym. 2020): 
    • diabetes
    • korkea verenpaine keski-iässä
    • ylipaino keski-iässä
    • vähäinen liikunta
    • masennus
    • tupakointi
    • vähäinen koulutus
    • heikentynyt kuulo
    • runsas alkoholin käyttö
    • sosiaalinen eristäytyminen
    • ilmansaasteet 
    • pään vammat
  • Mahdollisia muita riskitekijöitä ovat myös 
    • yksinäisyys
    • toivottomuus
    • stressi
    • unihäiriöt
    • heikko suun terveys (joka vaikuttaa mm. ravitsemukseen)
    • infektiot

Suomalainen FINGER-tutkimus 

  • osoitti ensimmäisenä maailmassa, miten monitekijäisellä elintapainterventiolla on mahdollista ylläpitää ikääntyneiden ihmisten muisti- ja ajattelutoimintoja. Monipuolinen FINGER-elintapainterventio sisältää käytännönläheistä ravitsemusohjausta, nousujohteista liikuntaa, kognitiivista harjoittelua, sosiaalisia aktiviteetteja sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehostettua seurantaa. Interventiolla vaikutetaan useaan muistisairauksien riski- ja suojatekijään samanaikaisesti. Kivipelto korosti sosiaalisen vuorovaikutuksen, yksilöllisen ja käytännönläheisen toiminnan merkitystä intervention onnistumisessa ja elintapojen ylläpitämisessä.
  • Elintapainterventioon osallistuneilla muisti- ja ajattelutoiminnot paranivat. Tiedonkäsittelyn nopeus, toiminnanohjaus ja muisti paranivat interventiota saaneella ryhmällä vertailuryhmää enemmän.   Myös henkilöt, joilla oli perinnöllistä alttiutta muistisairauksiin (APOe4-riskigeeni), hyötyivät interventiosta. Lisäksi interventio suojasi muilta kroonisilta sairauksilta.
  • FINGER-tutkimuksesta ja toimintamallista tarkemmin: 
  • FINGER-toimintamalli on levinnyt kansainvälisesti.

FINGER-toimintamallin jalkauttaminen 

Erikoistutkija, apulaisprofessori Jenni Kulmala THL:stä ja Tampereen yliopistosta kertoi FINGER-toimintamallin jalkauttamisesta kuntiin ja hyvinvointialueille. 

  • Hyvinvointialueilla toimintamallin jalkauttamisessa on huomioitava: 
    • Yhteensovittaminen muiden kansansairauksien ennaltaehkäisyn kanssa
    • Moniammatillinen yhteistyö
    • Nimetty vastuuhenkilö aivoterveystyön koordinoinnille
    • Tiedon lisääminen ja jakaminen
  • Interventiota saavien ikäihmisten näkökulmasta keskeistä on: 
    • Tiedon lisääminen ja jakaminen
    • Yksilölliset tarpeet huomioivat palvelut
    • Arkeen sovitettavat elintapamuutokset
    • Seurannan kautta saatava positiivinen palaute
    • Kokonaishyvinvoinnin edistäminen
    • Vertaistuki

Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen tilannekatsaus

Johtava asiantuntija Teija Hammar, THL, kertoi kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen etenemisestä ja siitä, miten aivoterveyden edistäminen ja FINGER-toimintamallin jalkauttaminen otetaan huomioon hankkeessa.

Etelä-Pohjanmaan esimerkki aivoterveyden edistämisestä muistisairaan palveluketjun osana

Pauliina Pippola, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri, geriatri, kertoi alueella toteutesta aivoterveyden edistämisen kehitystyöstä, joka sisälsi moniammatillista työryhmätyöskentelyä sekä palveluketjun kirkastamista ja kokoamista selkeään ja helposti luettavaan muotoon. 

  • Alkukartoitustyössä tietoa haluttiin saada: 
    • Ennaltaehkäisystä / aivoterveydestä
    • Oireista ja tunnistamisesta
    • Diagnoosin saamisesta
    • Hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta
    • Seurannan toteutumisesta
    • Mitkä asiat hyvin omalla alueella ja missä tarvitaan kehittämistä. 
  • Alkukartoitukset kohdistettiin sote-alan ammattilaisille pth:ssa, työterveyshuollossa, esh:ssa, kolmannella sektorilla ja yksityisten palveluntuottajien palveluksessa. Muistisairaille ja heidän läheisilleen toteutettiin kysely Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen nettisivuilla avoimena kyselynä, jossa osallistujat saivat kertoa kokemuksistaan muistisairauden eri vaiheissa.
  • Toisessa vaiheessa työryhmätyöskentely tapahtui moniammatillisissa alatyöryhmissä, joissa oli edustajia pth:sta, esh:sta, sosiaalipuolelta, järjestöistä ja oppilaitoksista.
  • Palveluketjua koostettiin sote-hankkeessa kehittäen ICT-alustaa. Jatkossa kaikki Etelä-Pohjanmaan hoito- ja palveluketjut löytyvät samalta alustalta.
  • Lopputuloksena (3/2022) tuotettiin tietoa, tukea ja materiaalia niin terveydenhuoltohenkilökunnalle kuin muistisairauksiin sairastuneille sekä heidän läheisilleen: 
  • Muistisairaan palveluketju Etelä-Pohjanmaalla on tarkoitettu kaikenikäisille muistisairaille ja läheisille. Palveluketju tarjoaa tietoa ja tukea muistisairauden eri vaiheisiin sekä vinkkejä heille, jotka vasta epäilevät muistioireita. Ammattilaisille palveluketju avaa hoitoketjun eri vaiheet, työvälineet ja ohjausmateriaalit. Palveluketjusta löytyvät myös yhteydenottotahot eri tilanteisiin.
  • Kehitystyön oppeja hyödynnetään hyvinvointialuevalmistelussa, kertoi Pauliina Pippola. 

Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja, kertoi järjestöyhteistyön roolista muistipalvelujen tarjonnassa
Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys

  • Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen toimintakenttä kattaa muun muassa monenlaisia ryhmätoimintoja, vaikuttamis- ja verkostotyötä, muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä etujen ajamista, tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa, lausuntojen antamista sekä asiantuntijana toimimista esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisprojekteissa.
  • FINGER-toimintamallin mukaiset teemat ovat esillä Muisti Mukana Menossa -hankkeessa, jossa Muistiyhdistys edistää aivoterveyttä yhteistyössä Sydän-Suomen alue ry / Etelä-Pohjanmaan alueen sydänyhdistysten ja Etelä-Pohjamaan Diabetes ry:n kanssa. 
  • Sote-uudistuksen yhteydessä yhteistyötä järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä pyritään lujittamaan entisestään. 

Päivitetty:

Tapahtumat

Yhdessä muistisairaan henkilön parhaaksi: Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen loppuraportti.

Voit lukea Kohti kansallista muistipalvelupolkua -tilaisuuksien koonnit tältä sivulta.

FINGER-kehittäjäverkoston tilaisuudet löytyvät THL:n tapahtumakalenterista 12.2. ja 29.4.2024