Tausta
PERFECT-hanke aloitettiin vuonna 2004 yhteistyössä Kelan ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tavoitteena oli tuottaa valituista sairaus- ja toimenpideryhmistä perus-, hoito- ja vaikuttavuustietoja sekä kehittää menetelmiä rekisteripohjaiseen hoidon kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen.
Tarkastelu aloitettiin suurista tai kustannuksiltaan merkittävistä ryhmistä, joissa erikoissairaanhoidolla on keskeinen merkitys: valitut ryhmät olivat sydäninfarkti, lonkkamurtumat, pienipainosten keskosten hoito, aivohalvaus, rintasyöpä, tekonivelkirurgia ja skitsofrenia, joista kunkin ympärille rakennettiin oma osahankkeensa asiantuntijaryhmineen.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet jaettiin kahteen osa-alueeseen:
i. Hankkeessa luodaan ja ylläpidetään indikaattoreita ja malleja, jotka mahdollistavat erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyvien palvelujen sekä niiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden systemaattisen seurannan;
ii. Hankkeessa arvioidaan, mitkä tekijät selittävät alueellisia ja tuottajakohtaisia eroja ensivaiheessa laadituille indikaattoreille. Erityisen kiinnostavia ovat sellaiset tekijät, joihin voidaan vaikuttaa terveyspolitiikalla, kuten esimerkiksi uusien menetelmien ja lääkkeiden käyttöönotto sekä jonotusajat.
Osahankkeet
Tarkastelu aloitettiin suurista tai kustannuksiltaan merkittävistä ryhmistä, joissa erikoissairaanhoidolla on keskeinen merkitys. Nämä ryhmät olivat sydäninfarkti, lonkkamurtumat, pienipainosten keskosten hoito, aivohalvaus, rintasyöpä, tekonivelkirurgia ja skitsofrenia, joista kunkin ympärille rakennettiin oma osahankkeensa asiantuntijaryhmineen. Osahankkeiden asiantuntijatyöryhmät koostuivat sekä kliinikoista että rekisteri- ja menetelmäasiantuntijoista. Hankkeen alkuvaiheessa kullakin yliopistosairaanhoitopiirillä oli vastuullaan jokin osahankkeista.
Vuoden 2009 loppuun mennessä PERFECT-hankkeen jokaisessa osahankkeessa oli muodostettu yksilötasoiset vertailutietokannat, joiden avulla voitiin arvioida, mitkä tekijät selittivät havaittuja alueittaisia tai tuottajakohtaisia eroja kyseisen sairaus- tai toimenpideryhmän hoidon vaikuttavuudessa tai kustannusvaikuttavuudessa. Lisäksi aineistojen avulla oli mahdollista luoda ja kehittää arvioimisen mahdollistavia työkaluja (indikaattoreita ja malleja) sekä esimerkiksi simuloida terveyspoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia hoidon kustannuksiin ja vaikuttavuuteen. Jokaisesta osahankkeesta muodostettiin perusraportti, johon kuvattiin vertailutietokannan muodostamisen periaatteet sekä raportoitiin keskeisimpiä vertailutietoja.
Hankkeen edetessä todettiin, että tutkimuksessa kehitettyä lähestymistapaa oli suoraviivaista soveltaa myös muiden terveysongelmien tarkasteluun. Sydäninfarkti-osahankkeessa tarkastelunäkökulmaa laajennettiinkin toimenpidetasolle (ohitusleikkaus ja pallolaajennus) ja uudesta osahankkeesta tuotettiin myös perusraportti. Vertailutietokannat on muodostettu myös selkä- ja kaularankakirurgia-potilasryhmille ja näiden osahankkeiden yhteydessä on ollut aktiivista tutkimus- ja julkaisutoimintaa.
Menetelmien kehittäminen
Rekisteripohjaisten vaikuttavuusmittareiden kehittämiseen ja tutkimukseen liittyvä menetelmätyö on tärkeä osa PERFECT-hanketta. Hankkeessa jo kehitettyjen mittareiden ja menetelmien tulee olla jatkossakin ajantasaisia, tarkkoja ja luotettavia, minkä vuoksi menetelmien kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin teemoihin:
i) hoitokäytäntöjen ja vaikuttavuuden vertailussa käytettävä riskivakiointi,
ii) vaikuttavuuden mittaaminen,
iii) kustannusten mittaaminen ja analysointi sekä
iv) indikaattoreiden välisten yhteyksien mallintaminen.
Hankkeessa on julkaistu myös menetelmällisiä artikkeleita.
Menetelmäartikkelit
Nykytila
PERFECT-hankkeessa päivitetään edelleen aktiivisesti kolmea osahanketta, jotka ovat aivohalvaus, sepelvaltimotautikohtaus sekä lonkkamurtuma. Osahankkeiden vertailutietokannat päivitetään vuosittain, minkä yhteydessä julkaistaan myös tuoreimmat vertailuindikaattorit. Käytettyjä määritelmiä ja menetelmiä päivitetään tarpeen mukaan ja ajantasainen perusraportti julkaistaan indikaattorien yhteydessä. Lisäksi osahankkeiden ympärillä on paljon tutkimustoimintaa, sekä kansallista että kansainvälistä. Hanke tuottaa arvokasta tietoa siitä, kuinka rekisteritietoja tulisi täydentää hoidon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden laadukkaan seurannan varmistamiseksi.