Seuranta ja arviointi
Sosiaalisten innovaatioiden periaatteet ja lastensuojelun kehittämisen luonne edellyttävät hankkeilta jatkuvaa oman toiminnan seurantaa ja arviointia. Hankkeen vaikutusketju on yleinen tapa kuvata hankeprosessia, sen tavoitetta, toimintoja ja etenemistä. Vaikutusketju auttaa toiminnan suunnittelussa, edistymisen seurannassa, toiminnan uudelleen suuntaamisessa, mutta siitä on hyötyä myös hankkeen viestinnässä, ylipäätään hankkeen ytimen kuvaamisessa.
Hankkeiden vaikutusketjun voi kuvata esimerkiksi näin:
Tarve kuvaa hankkeen keskeistä ongelmaa, johon etsitään ratkaisuja, uusia keinoja ja innovaatioita. Alueen tilastot, selvitykset sekä tutkimustieto antavat pohjaa kehittämistarpeiden määrittelyyn sekä toiminnan suunnitteluun. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuudessa on tärkeää saada myös lastensuojelun asiakkaat mukaan määrittämään tarvetta.
Sosiaalisten innovaatioiden luonteeseen kuuluu, että ongelmanmäärittelyt saattavat muuttua hankkeen kokeilujen, palautteiden ja arvioinnin kautta.
Tavoite on hankkeen aikaansaannos, johon pyritään. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeet sijoittuvat johonkin tai joihinkin strategisiin teemoihin. Hankkeiden tavoitteet ovat kuitenkin yksityiskohtaisempia ja niiden saavuttamista pitäisi pystyä arvioimaan. Keskeistä on pohtia, miten hankkeen tavoitteen saavuttaminen näkyisi lasten ja nuorten ja/tai heidän läheistensä arjessa ja hyvinvoinnissa.
Hankkeen resursseja ovat rahoituksen lisäksi hankehenkilöstö, kokemusasiantuntijat, asiakkaat, hankekumppanit sekä tilat, aika ja osaaminen, jotka hankkeeseen panostetaan. Lisäksi olemassa olevat yhteistyösuhteet, alueen kehittämiskokemus ja tuki, johdon sitoutuminen hankkeeseen ja valtakunnallinen kehittämisen tuki SOILAsta ovat hankkeen resursseja. Hankkeen aikana kannattaa arvioida, mitkä resurssit olisi hyvä ottaa ja saada paremmin mukaan.
Toimenpiteet ja tuotokset ovat hankkeen toimintoja, joita tehdään tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi yhdessä kehittäminen ja innovointi, hankkeesta viestiminen, sosiaalisten innovaatioiden osaamisen ja verkostoyhteistyön vahvistaminen, koulutukset, asiakastapaamiset, yhteiset kokeilut ja palautteenkeruut. Hankkeet pitävät näistä omaa kirjanpitoaan ja rahoittajan edellyttämää raportointia. Hankkeissa kannattaa miettiä, mitkä toimenpiteet ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisimpiä, ja mistä voi ja kannattaakin karsia.
Sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä idea koetellaan käytännössä. Kokeiluja tekemällä, erehtymällä, oppimalla ja uudelleen kokeilemalla varmistetaan ideoiden toimivuus ja samalla hyödynnetään eri tahojen osaaminen ja palautteet toiminnasta.
Tulokset sosiaalisten innovaatioiden hankkeissa kertovat hankkeella aikaan saadusta muutoksesta. Laajalla yhteistyöllä tuotetaan uusia toimivia palveluja, toimintamalleja, prosesseja tai strategioita, joiden avulla löydetään aiempaa parempia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin ja ongelmiin. Hankkeissa kannattaa miettiä, mitkä varhaiset muutokset kertovat hankkeen etenemisestä oikeaan suuntaan.
Pitkän aikavälin vaikutuksissa hankkeen kehittämä palvelu, toimintamalli tai strategia voi tuottaa selkeitä myönteisiä vaikutuksia, muutoksia, jotka näkyvät myös tarvetta alun perin osoittaneissa tilastoissa ja selvityksissä. Ne voivat näkyä lastensuojelun piirissä olevien nuorten ja heidän läheistensä arjessa, hyvinvoinnissa ja pärjäämisessä, kohtaamisten ja tuen laadussa ja vaikuttavuudessa sekä lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistumisessa.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeiden yleisenä tavoitteena on juurruttaa alueella kehitetty sosiaalinen innovaatio osaksi palveluja ja tuottaa laajaa, systeemistä muutosta lastensuojeluun myös valtakunnallisesti.
Esimerkki vaikutusketjusta
Alla laatikoissa on hahmoteltu 1. strategisen teeman (avohuollon kehittäminen ja huostaanottojen vähentäminen) mukaisesti vaikutusketjun ydinajatus. Kukin hanke voi omalta kohdaltaan pohtia omia tavoitteitaan, resurssejaan tällaisen vaikutusketjun avulla.
Tarve
- Lastensuojelun avohuollon toimenpiteet eivät riitä tukemaan nuoria ja perheitä.
- Nuorten sijaishuolto on lisääntynyt ja se on inhimillisesti ja yhteiskunnalle kallista.
Tavoite
- Avohuollon tuki ja palvelut vastaavat nuorten ja perheiden tarpeisiin – apua saa ajoissa.
- Nuorten sijoitusten tarve vähentyy.
Resurssit
- Henkilöstö
- Kokemusasiantuntijat
- Rahoitus
- Olemassa olevat yhteistyösuhteet ja verkostot
- Kehittämisen kokemus ja tuki alueelta
- Johdon sitoutuminen
- Kehittämisen tuki SOILA-hankkeessa.
Toimenpiteet ja tuotokset
- Alueella yhdessä kehittäminen ja innovointi
- Sosiaalisten innovaatioiden osaamisen ja verkostoyhteistyön vahvistaminen
- Kokeilut
- Käytäntöjen kehittäminen, palaute ja arviointi – uudet kokeilut
- Valtakunnalliseen kehittäjäverkostoon osallistuminen.
Tulokset
- Avohuollon uusi vaikuttava toimintatapa
- Sosiaalinen innovaatio – luonne, laatu ja potentiaali?
Pitkän aikavälin vaikutukset
- Nuoret perheineen saavat oikea-aikaisesti ja riittävästi tukea avohuollossa.
- Nuorten huostaanottojen ja sijaishuollon suhteellinen väheneminen.
- Toimivat sosisaaliset innovaatiot juurtuvat käyttöön ja tuottavat systeemistä muutosta lastensuojeluus.
