Horisontaaliset valintaperusteet

Yhdenvertaisuus

Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Julkisen vallan on taattava kaikille samankaltaiset mahdollisuudet ja palvelut riippumatta henkilön taustatekijöistä, sekä yhdenvertaiset palvelut ja tuki huolimatta siitä, minkä hyvinvointialueen alueella asuvat. Ammattilaisten on tunnistettava tekijät, jotka voivat heikentää lapsen yhdenvertaista asemaa ja tasapuolista kohtelua. Lisäksi ammattilaisten on kunnioitettava kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta, sekä varmistaa, ettei erilaiset taustat heikennä lasten yhdenvertaista asemaa lastensuojelun asiakkaana ja palveluissa.   

Lue lisää:
Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (lapsenoikeudet.fi)

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on ESR+ ohjelmakauden ohjaavia ja luovuttamattomia periaatteita. Kyseessä on kansainvälisiin sopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuva ihmisoikeus. Sillä tarkoitetaan kaikkien sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ketään ei tule kohdella eriarvoisesti sukupuolen perusteella. Ammattilaiset ovat myös tärkeässä asemassa edistämässä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.  

Lapsia on aina kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.  Lapsi, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, muutoinkin kuin puheella, tulee olla vapaus ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti.   

Lue lisää:
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja; Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi alueellisella ja kuntatasolla (Kuntaliitto)

Syrjimättömyys

Syrjintäkiellon soveltamisala on yleinen koskien kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ja elämänaloja. Lasten oikeuksien näkökulmasta lapsen syrjintä on kielletty paitsi hänen omien myös hänen huoltajansa ominaisuuksien perusteella. Syrjinnän kielto tarkoittaa myös lapsen pääsyä oikeuksiinsa. 

Työkaluja erityistavoitteiden työstämiseen ja tutkimiseen

• Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - Miksi ja Miten? (eOppiva)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Lapsen oikeudet – Myös haavoittuvassa asemassa oleva lapsi on elämänsä pääosassa (eOppiva)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Yhdenvertaisen kunnan tekijät (eOppiva)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Verkkokoulutus antirasisimista ammattilaisille (THL) 
• Monimuotoinen työelämä – tietoa ja työkaluja julkishallinnolle (eOppiva)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Tasan yhdessä (THL)
• Sukupuolivaikutusten arviointi (THL) 
• Yhdenvertaisuuden arviointi (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä 

Kestävä kehitys lastensuojelussa

Kestävän kehityksen näkökulmasta on tyypillistä, että hyvinvointia tarkastellaan ottamalla niin sosiaaliset, taloudelliset kuin ekologiset näkökulmat huomioon. Kestävälle kehityksen näkökulmasta tärkeää on myös pitkän aikajänteen huomioiminen, esimerkiksi ylisukupolvisten vaikutusten huomioimisena. Lastensuojelun uudistamisessa on keskeistä pysähtyä juuri ylisukupolvisten ilmiöiden äärelle, sillä erilaiset sosiaaliset ongelmat saattavat siirtyä sukupolvelta toiselle. Yhtä oleellista on tieto siitä, että ylisukupolviset ketjut on mahdollista katkaista tekemällä oikeita asioita niiden eteen.   

Sosiaalinen kestävyys  

Sosiaaliselle kestävyydelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja yksiselitteistä määritelmää, mutta sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukai­suus ja osallisuus. Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse ihmisten mah­dollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä omassa yhteisössään ja elinpiirissään. Kyse on jokaisen toimijuuden kunnioituksessa ja oikeudesta määrittää ja tavoitella hyvää elämää.  

Sosiaalinen kestävyys kattaa asiat, joita ilman kenenkään ei tulisi olla. Se on kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä mahdollistaa hyvän arjen ja merkityksellisen elämän. Siksi muita tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa riittävä toimeentulo, yhdenver­taisuus, tasa-arvo, ja turvallisuus.   

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen-ohjelmassa sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet ovat luovuttamattomia. Lastensuojelun uudistustyössä ja sosiaalisia innovaatioita kehitettäessä perusperiaatteita on tehdä se yhdessä ja kuunnellen asiakkaita ja heidän läheisiään. Sosiaalisten innovaatioiden tulee vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin, mahdollistamaan hyvää arkea ja pärjäävyyttä. Lastensuojelun asiakkaat ovat sosiaalisten innovaatioiden muutosvoimana eikä ilman heidän osallisuuttaan innovaatiot voi menestyä.   

Taloudellinen kestävyys 

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toimin­noille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuh­teet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle.  

Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa toimenpiteiden tasolla, siksi etsittäessä ”optimaalista” toimenpidekokonaisuutta molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon. Taloudellisesta näkökulmasta ”hyvä” ratkaisu voi olla sosiaalisesta näkökulmasta ”huono”. Ääritapauksessa huono sosiaalinen kehitys voi ajan myötä vaarantaa myös taloudellisten tavoitteiden toteutumisen. Toisaalta kunnianhimoiset sosiaaliset tavoitteet voivat rapauttaa uudistusten taloudellista pohjaa.  

Koska hyvääkin tarkoittavat toimet voivat aiheuttaa hallaa, on välttämätöntä esimerkiksi palveluja ja innovaatioita rakennettaessa ja toteutettaessa olla palautetietoinen. Tämä tarkoittaa tietoisuutta siitä, miten palvelut toimivat, ja missä eivät, erityisesti asiakkaiden näkökulmasta. Mitä asiakkaat toivoisivat tehtävän toisin ja mitä eri toimijoita voisi olla hyvä ottaa mukaan? Taloudellisia resursseja tulee myös asettaa viisaasti. Sosiaalisia innovaatioita rakennettaessa tulee jo hankevalmisteluissa osoittaa, kuinka tuleva uusi työmalli tai toiminto tulee osaksi hyvinvointialueen toimintaa myös hankekauden päätyttyä. Tällöin vältytään siltä, että hyvät asiat valuvat hukkaan. On ymmärrettävä, että hankerahalla on tarkoitus viilata uusi idea tai malli niin toimivaksi, kuin mahdollista, juurruttaa se osaksi paikallisten toimijoiden perustoimintoja.  

Ekologinen kestävyys 

Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosys­teemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. (Kuntaliitto 2022) Ilman ekologista kestävyyttä ei voi olla sosiaalista kestävyyttä.   

Lue lisää:
Lapsia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet (SOS-Lapsikylä)

Horisontaaliset periaatteet

Kaikkien EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta tukea saavien hankkeiden toteutuksessa on noudatettava ja kunnioitettava ohjelman niin sanottuja horisontaalisia periaatteita. Horisontaalisia periaatteita ovat EU:n perusoikeuskirjan ja YK:n vammaisyleissopimuksen mukaiset perusoikeudet ja periaatteet, sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys.

Lue lisää horisontaalisista periaatteista ja valintaperusteista Rakennerahastot-sivustolta:
Horisontaaliset valintaperusteet