Tasa-arvotavoitteiden toteutuminen ESR+-hankkeissa

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ESR+-hankkeissa

Euroopan sosiaalirahasto plussasta rahoitetuissa hankkeissa sukupuolten tasa-arvon tulisi olla joko hankkeen päätavoite (gender targeting) tai valtavirtaistettu osa muuta toimintaa (gender mainstreaming). 

Suomen kansallisen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteena on, että neljä prosenttia ESR+-rahoituksesta ohjataan tasa-arvoa pääasiassa edistäviin ja 96 prosenttia valtavirtaistaviin hankkeisiin. Lisäksi osa hankerahoituksesta suunnataan hankkeisiin, joiden toissijainen tavoite on syrjimättömyys. 
Uudistuva ja osaava Suomi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021−2027 (rakennerahastot.fi)

Yhdenvertaiseen osallisuuteen

Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen hankkeita (ESR+ 4.3) on yhteensä 404. Ryhmähankkeista osa- ja päähankkeet on laskettu mukaan erillisinä hankkeina.

Osallisuushankkeista:

• kahdeksan prosenttia (33 kpl) edistää sukupuolten tasa-arvoa
• 69 prosenttia (277 kpl) valtavirtaistaa eli huomioi sukupuolten tasa-arvon osana toimintaa
• 23 prosenttia (94 kpl) on määritelty sukupuolineutraaliksi.

Syrjimättömyys on toissijaisena teemana 65 prosentissa (261 kpl) hankkeista.

Polkuja töihin ja Uutta osaamista työelämään

Polkuja töihin (ESR+ 4.1) ja Uutta osaamista työelämään (4.2) -erityistavoitteiden hankkeita on yhteensä 1028. Ryhmähankkeista osa- ja päähankkeet on laskettu mukaan erillisinä hankkeina.

Työelämään liittyvistä hankkeista:

• kolme prosenttia (26 kpl) edistää sukupuolten tasa-arvoa
• 54 prosenttia (553 kpl) valtavirtaistaa eli huomioi sukupuolten tasa-arvon osana toimintaa
• 44 prosenttia (449 kpl) on määritelty sukupuolineutraaliksi.

Työelämähankkeista 14 prosentissa (141 kpl) on toissijaisena teemana syrjimättömyys.

Merkittävä osa toimintalinjan hankkeista on rahoittajan määrittelyn mukaan sukupuolineutraaleja

Horisontaalisista periaatteista huolimatta rahoittaja on merkinnyt merkittävän osan (38 %) koko toimintalinjan hankkeista sukupuolineutraaleiksi. Rahoittaja on tällöin tulkinnut, ettei hankkeissa ole tavoitteita ja toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Toisinaan sukupuolineutraaliuden tarkoitus voi olla hyvä. Toimintaa halutaan tarjota kaikille sitä tarvitseville, eikä ketään rajata sen ulkopuolelle. Riskinä kuitenkin on, ettei toiminnassa riittävällä tavalla tunnisteta sukupuolen mukaisia eroja esimerkiksi kohderyhmien elämäntilanteissa ja kokemuksissa. Myös samaa sukupuolta olevien keskinäiset tai eri väestöryhmien väliset erot voivat jäädä huomaamatta.

Sukupuolinäkökulman huomioiminen voi auttaa hankkeen toteuttajaa kohdentamaan toimintaa ja kehittämään entistä vaikuttavampia ratkaisuja.

Hankkeet, joiden päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Tasa-arvoa päätavoitteenaan edistäviä hankkeita (ESR+ 4) on syyskuun alussa 59 kappaletta. Näistä hankkeista 35 on osa ryhmähanketta, ja 24 on yhden toteuttajan hankkeita. Syrjimättömyys on toissijaisena teemana 46 prosentissa (27 kpl) tasa-arvoa edistäviä hankkeita.

Seuraavaksi annetaan esimerkkejä Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen (ESR+ 4.3) tasa-arvoa edistävistä hankkeista, joissa kehitetään:

• isiä kohtaavien ammattilaisten osaamista ja isien hyvinvointia ja osallisuutta
  Mies, lapsi ja vanhemmuus MILAVA 
• naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen liittyviä palveluita
  NAKOVA Pohjois-Pohjanmaan toimintamalli naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön
• omakielisen ohjauksen mallia Suomeen muuttaneille arabian-, kurdin, somalin-, darin ja farsinkielisille naisille
  Omalle uralle 
• ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista kohdata nuoria maahan muuttaneita äitejä
  Osaava nuori äiti
• yhteiskunnallisen osallistumisen ja hyvinvoinnin vahvistamisen mallia Suomeen muuttaneille naisille
  Sharing Cafe 
• nuorten parissa toimivien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten sukupuolisensitiivistä osaamista
  SuSe - sukupuolisensitiivisyys nuorten palveluissa 
• naiserityistä työotetta ja osaamista kohdata vähemmistöihin kuuluvia asiakkaita rikosseuraamusalalla
  Syrjimättä
• täydennyskoulutusta neuvolan moniammatillisen henkilöstön tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi
  Tasa-arvoinen neuvola
• menetelmiä seurusteluväkivallan torjumiseksi
  Väkivallattomuuden tukijat

Tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin kuuluu myös Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, joka tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ESR+-hankkeissa.

Sukupuolinäkökulmaa valtavirtaistavissa hankkeissa on mukana muun muassa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistävä hanke.
Sense of belonging

Seuraavaksi annetaan esimerkkejä työelämään keskittyvistä, tasa-arvoa edistävistä hankkeista (ESR+ 4.1 ja 4.2), joissa kehitetään:

• Kymenlaakson elinvoimaa vahvistamalla monimuotoisuutta työelämässä ja päätöksenteossa keskittyen erityisesti nuorten, naisten ja kansainvälisten osaajien asemaan
  Diversiteetistä elinvoimaa 
• monialaista täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille ja yrittäjänä toimiville naisille
  fTwist – rohkeutta ja resilienssiä bisnekseen
• keinoja vahvistaa Kainuun veto- ja pitovoimaa työikäisten naisten ja yrittäjänaisten keskuudessa
  Moninainen Kainuu
• naisten yrittäjyyden tukea sukupuolen mukaisen eriytymisen vähentämiseksi
  Naiset innovaatio- ja kasvupolulla
• tutustumisväyliä tekniikan työelämään sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille, erityisesti naisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille
  TeknoTET-EK
• naisten ja ei-binääristen työelämäosallisuutta IT-, peli- ja kilpapelaamisaloilla
  TOIVE – Suuntana yhdenvertainen työelämä
• kuntatyönantajien osaamista naistyypillisistä oireista ja niiden vaikutuksista työkykyyn
  Työhyvinvoinnin rakentajat
• keinoja vahvistaa Kainuun veto- ja pitovoimaa tukemalla työn ja perheen yhteensovittamista kainuulaisissa yrityksissä
  Työn ja perheen Kainuu 
• terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja toimintatapoja vaihdevuosioireisten naisten hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi
  Vaihdevuosiosaamisen toimintamallin kehittäminen VAITO

Tasa-arvoa edistetään eniten järjestöissä ja yhdistyksissä (20 hanketta) sekä ammattikorkeakouluissa (18 hanketta). Kolmanneksi suurin järjestäjätaho ovat yliopistot seitsemällä hankkeella. Tasa-arvoa edistävien hankkeiden toteuttajina sekä hyvinvointialueiden että kuntien määrä on molemmissa noussut neljään. Lisäksi tasa-arvoa edistäviä hankkeita toteuttaa kaksi säätiötä, kaksi valtion tutkimuslaitosta, yksi seurakunta ja yksi yritys. Sama toteuttaja voi olla mukana useammassa hankkeessa. 

Tasa-arvohankkeista 19 on valtakunnallisia eli niiden toiminta-alueena on koko Manner-Suomi. Näistä hankkeista 15 on Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen (ESR+ 4.3) hankkeita ja neljä työelämään keskittyviä (ESR+ 4.1 ja 4.2) hankkeita. Alueellisia tasa-arvoa edistäviä hankkeita on yhteensä 40, ja näitä toteutetaan eniten Uudellamaalla (10), Pohjois-Pohjanmaalla (5), Pohjois- ja Itä-Suomessa (5), Päijät-Hämeessä (4) ja Pohjois-Karjalassa (4).

Vinkkejä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden toteutuminen vaatii hakijoiden, hanketoteuttajien, rahoittajaviranomaisten ja sidosryhmien yhteistyötä.

Vinkkejä ja työkaluja työn tueksi tarjoaa Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tarkistuslista ja arviointikysymykset.

• Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset

Hakijalle

Hakijan kannattaa pohtia, miltä suunnitellun hankkeen toimintakenttä näyttää sukupuolen ja eri väestöryhmien näkökulmasta ja millaisia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia hankkeen toimilla todennäköisesti on. Entä miten vaikutuksia seurataan ja arvioidaan? 

Hanketta suunnittelevan on hyvä varata aikaa hakemuksen tasa-arvokysymyksille. Vaikuttavat tasa-arvokirjaukset ovat kilpailuetu: ne kasvattavat hakemuksen pisteitä ja rahoituksen todennäköisyyttä. Tasa-arvonäkökulmien huomioon ottaminen hankkeen eri vaiheissa tukee myös hankkeen vaikuttavuutta. Ymmärtämällä erilaisia tarpeita hankkeen toiminta kohdentuu ja tavoittaa paremmin kohderyhmää sekä voi tukea osallisuutta ja sitoutumista toimintaan. 

Hanketoteuttajalle

Suunnitteluvaiheessa tehdyt kirjaukset ovat tärkeitä myös hanketoteuttajille, jotka toimivat muutoksen tekijöinä. On tärkeää, että hankehenkilöstöllä on osaamista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä syrjinnän torjumisesta. Osaamista voi vahvistaa esimerkiksi rekrytoimalla, kouluttautumalla ja osallistumalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustapahtumiin ja -verkostoihin.

Hanketyöntekijät voivat jakaa osaamista tunnistamalla ja kuvaamalla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimintamalleja. Kuvaaminen esimerkiksi organisaation verkkosivulle tai Innokylään tukee hyvien toimintamallien leviämistä ja soveltamista. 

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio tukee ESR+ 4.3-hankkeita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimintamallien tunnistamisessa ja kuvaamisessa. 
Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeiden toimintamallit (Innokylä)

Rahoittajille

Rahoittajaviranomaisten on varmistettava, että kaikissa toteutettavissa ESR+-hankkeissa sitoudutaan EU:n horisontaalisiin periaatteisiin joko valtavirtaistamalla ne kaikkeen hanketoimintaan tai keskittymällä johonkin osa-alueeseen hankkeen päätavoitteena. 

Erityistä huomiota tulee kiinnittää sukupuolineutraaleiksi merkittyihin hankkeisiin. Jos toimintaympäristön keskeisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä ei tunnisteta, hankkeet voivat jopa ylläpitää ja toisintaa eriarvoisuutta.

Tietoa rahoitetuista ESR+-hankkeista
EURA 2021 -hanketietopalvelu