Tasa-arvotavoitteiden toteutuminen ESR+-hankkeissa
Sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat EU:n alue- ja rakennepolitiikan niin kutsuttuja horisontaalisia periaatteita. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen hankkeen tulisi huomioida periaatteet toiminnassaan.
Tälle sivulle kootaan seurantatietoa sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja syrjinnän torjumisesta Euroopan sosiaalirahasto plussan toimintalinjan 4 hankkeissa (ESR+ TL 4). Toimintalinja jakautuu erityistavoitteisiin ja koonnissa keskitytään erityistavoitteeseen 4.3 Yhdenvertaiseen osallisuuteen.
Tämän sivun tiedot perustuvat rahoittajan tekemään määrittelyyn, ja ne kerätään julkisesta EURA 2021 -hanketietopalvelusta kaksi kertaa vuodessa. Alla olevan katsauksen tiedot on kerätty 10.3.2025.
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ESR+-hankkeissa
Euroopan sosiaalirahasto plussasta rahoitetuissa hankkeissa sukupuolten tasa-arvo on joko hankkeen päätavoite (gender targeting) tai valtavirtaistettu osa muuta toimintaa (gender mainstreaming).
Suomen kansallisen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteena on, että neljä prosenttia ESR+-rahoituksesta ohjataan tasa-arvoa pääasiassa edistäviin ja 96 prosenttia valtavirtaistaviin hankkeisiin. Lisäksi osa hankerahoituksesta suunnataan hankkeisiin, joiden toissijainen tavoite on syrjimättömyys.
Uudistuva ja osaava Suomi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021−2027 (rakennerahastot.fi)
Yhdenvertaiseen osallisuuteen
Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen hankkeita (ESR+ 4.3) on 166. Ryhmähankkeet on laskettu mukaan vain kerran.
Osallisuushankkeista:
- seitsemän prosenttia edistää sukupuolten tasa-arvoa
- 61 prosenttia valtavirtaistaa eli huomioi sukupuolten tasa-arvon osana toimintaa
- 32 prosenttia on määritelty sukupuolineutraaliksi.
Syrjimättömyys on toissijaisena teemana 61 prosentissa hankkeista.
Polkuja töihin ja Uutta osaamista työelämään
Polkuja töihin (ESR+ 4.1) ja Uutta osaamista työelämään (4.2) -erityistavoitteiden hankkeita on 411. Ryhmähankkeet on laskettu mukaan vain kerran.
Työelämään liittyvistä hankkeista:
- kolme prosenttia edistää sukupuolten tasa-arvoa
- 56 prosenttia valtavirtaistaa eli huomioi sukupuolten tasa-arvon osana toimintaa
- 41 prosenttia on määritelty sukupuolineutraaliksi.
Työelämähankkeista 12 prosentissa on toissijaisena teemana syrjimättömyys.
Kaksi viidestä hankkeesta on rahoittajan määrittelyn mukaan sukupuolineutraaleja
Horisontaalisista periaatteista huolimatta rahoittaja on merkinnyt merkittävän osan hankkeista sukupuolineutraaleiksi. Rahoittaja on tällöin tulkinnut, ettei hankkeissa ole tavoitteita ja toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Toisinaan sukupuolineutraaliuden tarkoitus voi olla hyvä. Toimintaa halutaan tarjota kaikille sitä tarvitseville, eikä ketään rajata sen ulkopuolelle. Riskinä kuitenkin on, ettei toiminnassa riittävällä tavalla tunnisteta sukupuolen mukaisia eroja esimerkiksi kohderyhmien elämäntilanteissa ja kokemuksissa. Myös samaa sukupuolta olevien keskinäiset tai eri väestöryhmien väliset erot voivat jäädä huomaamatta.
Sukupuolinäkökulman huomioiminen voi auttaa hankkeen toteuttajaa kohdentamaan toimintaa ja kehittämään entistä vaikuttavampia ratkaisuja.
Hankkeet, joiden päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen
Tasa-arvoa päätavoitteenaan edistäviä hankkeita (ESR+ 4) on maaliskuun puolivälissä 26. Hankkeista 15 on yhden toteuttajan hankkeita ja 11 ryhmähankkeita. Jos ryhmähankkeiden osahankkeet lasketaan mukaan, hankkeita on 47.
Yhdeksässä hankekokonaisuudessa on toissijaisena teemana syrjimättömyys.
Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen (ESR+ 4.3) tasa-arvoa edistäviä hankkeita on 12, ja niissä kehitetään
- seinätöntä valmennusmallia syrjäytymisriskissä oleville nuorille miehille
AVE – lisäarvoa ja yhdenvertaisuutta - valmennuspolkua rikostaustaisten henkilöiden digi-, ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi
Digikaverit - ryhmämentorointia Suomeen muuttaneille naisille
JobBuddies - gruppmentorskap - isiä kohtaavien ammattilaisten osaamista ja isien hyvinvointia ja osallisuutta
Mies, lapsi ja vanhemmuus MILAVA - omakielisen ohjauksen mallia Suomeen muuttaneille arabian-, kurdin, somalin-, darin ja farsinkielisille naisille
Omalle uralle - yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamisen mallia Suomeen muuttaneille naisille
Sharing Cafe - naiserityistä työotetta ja osaamista kohdata vähemmistöihin kuuluvia asiakkaita rikosseuraamusalalla
Syrjimättä - monialaista toimintamallia taloudellista väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi
Taloudellisen väkivallan kokijan tuki, TaTuki-hanke - täydennyskoulutusta neuvolan moniammatillisen henkilöstön tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi
Tasa-arvoinen neuvola - nivelvaiheen tukea vapautumassa oleville miesvangeille
Usva - menetelmiä seurusteluväkivallan torjumiseksi
Väkivallattomuuden tukijat
Tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin kuuluu myös Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio, joka tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ESR+-hankkeissa.
Sukupuolinäkökulmaa valtavirtaistavissa hankkeissa on mukana muun muassa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistävä hanke.
Sense of belonging
Työelämään keskittyviä, tasa-arvoa edistäviä ESR+-hankkeita (ESR+ 4.1 ja 4.2) on 14, ja niissä kehitetään
- monialaista täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille ja yrittäjänä toimiville naisille
fTwist – rohkeutta ja resilienssiä bisnekseen - ratkaisuja ICT-alan kohtaanto-ongelmaan vahvistamalla työnhakijanaisten ja työnantajayritysten osaamista
ICT-yhteys: Tunnista – sanoITa – kohtaa - rinnalla kulkevaa tukea tarjoavaa sote-alan koulutusta rikos-, päihde- ja mielenterveystaustaisille henkilöille
Kohdataan töissä - kaikki sukupuolet huomioivaa, tasa-arvoista ja syrjimätöntä sekä digitaalisuuden huomioivaa etäopetusmallia kuvataiteilijoille
Kuvataiteilijan uusi työ- ja ansaintakenttä - pitkäaikaistyöttömien työllistymisen toimintamallia ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden osaamista mieserityisestä työotteesta
Kykyä ja halua töihin - sukupuolinäkökulman huomioivaa osaamisen kehittämisen mallia
LOSSI – Yrityslähtöistä osaamisen kehittämistä teollisuuden pientyöpaikoilla - keinoja vahvistaa Kainuun veto- ja pitovoimaa työikäisten naisten ja yrittäjänaisten keskuudessa
Moninainen Kainuu - naisten yrittäjyyden tukea
Naiset innovaatio- ja kasvupolulla - pakolaistaustaisten henkilöiden työllistymispolkua
Pakolaisten työelämävalmiuksien 3T- tunnista, tunnusta, työllisty - kielituettua koulutusta ulkomaalaistaustaisille henkilöille ja osaajapulasta kärsiville aloille
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan - tutustumisväyliä tekniikan työelämään sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille, erityisesti naisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille
TeknoTET-EK - naisten ja ei-binääristen työelämäosallisuutta IT-, peli- ja kilpapelaamisaloilla
TOIVE – Suuntana yhdenvertainen työelämä - kuntien osaamista naistyypillisistä oireista ja niiden vaikutuksista työkykyyn
Työhyvinvoinnin rakentajat - sukupuolinäkökulman huomioivia keinoja Kainuun alueen veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Työn ja perheen Kainuu
Osahankkeet mukaan lukien tasa-arvoa edistävien hankkeiden toteuttajista 20 on järjestöjä ja yhdistyksiä, 16 ammattikorkeakouluja, viisi yliopistoja, yksi hyvinvointialue, kaksi valtion tutkimuslaitosta ja yksi yritys. Sama toteuttaja voi olla mukana useammassa hankkeessa.
Tasa-arvohankkeista 13 on valtakunnallisia eli niiden toiminta-alueena on koko Manner-Suomi. Näistä hankkeista neljä on Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen (ESR+ 4.3) hankkeita ja yhdeksän työelämään keskittyviä (ESR+ 4.1 ja 4.2) hankkeita. Alueellisesti tasa-arvoa edistäviä hankkeita toteutetaan eniten Uudellamaalla (9), Pohjois-Pohjanmaalla (6) ja Pohjois-Karjalassa (4).
Vinkkejä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi
Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden toteutuminen vaatii hakijoiden, hanketoteuttajien, rahoittajaviranomaisten ja sidosryhmien yhteistyötä.
Hakijalle
Hakija voi pohtia, miltä suunnitellun hankkeen toimintakenttä näyttää sukupuolen ja eri väestöryhmien näkökulmasta ja millaisia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia hankkeen toimilla todennäköisesti on. Entä miten vaikutuksia seurataan ja arvioidaan?
Hanketta suunnittelevan on hyvä varata aikaa hakemuksen tasa-arvokysymyksille. Vaikuttavat tasa-arvokirjaukset ovat kilpailuetu: ne kasvattavat hakemuksen pisteitä ja rahoituksen todennäköisyyttä.
Hanketoteuttajalle
Suunnitteluvaiheessa tehdyt kirjaukset ovat tärkeitä myös hanketoteuttajille, jotka toimivat muutoksen tekijöinä. On tärkeää, että hankehenkilöstöllä on osaamista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä syrjinnän torjumisesta. Osaamista voi vahvistaa esimerkiksi rekrytoimalla, kouluttautumalla ja osallistumalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustapahtumiin ja -verkostoihin.
Hanketyöntekijät voivat jakaa osaamista tunnistamalla ja kuvaamalla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimintamalleja. Kuvaaminen esimerkiksi organisaation verkkosivulle tai Innokylään tukee hyvien toimintamallien leviämistä ja soveltamista.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio tukee ESR+ 4.3-hankkeita tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimintamallien tunnistamisessa ja kuvaamisessa.
Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeiden toimintamallit (Innokylä)
Rahoittajille
Rahoittajaviranomaisten on varmistettava, että kaikissa toteutettavissa ESR+-hankkeissa sitoudutaan EU:n horisontaalisiin periaatteisiin joko valtavirtaistamalla ne kaikkeen hanketoimintaan tai keskittymällä johonkin osa-alueeseen hankkeen päätavoitteena.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää sukupuolineutraaleiksi merkittyihin hankkeisiin. Jos toimintaympäristön keskeisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä ei tunnisteta, hankkeet voivat jopa ylläpitää ja toisintaa eriarvoisuutta.
Vinkkejä ja työkaluja työn tueksi tarjoaa Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tarkistuslista ja arviointikysymykset.
Tietoa rahoitetuista ESR+-hankkeista
EURA 2021 -hanketietopalvelu
