Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 4.3-hankkeet
Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) erityistavoitteen 4.3 hankkeiden tavoitteena on parantaa erittäin heikkoa osallisuutta kokevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Tällä sivulla luomme katsauksen hankekentän ajankohtaiseen tilanteeseen. Löydät hankkeiden tarkat kuvaukset hanketietopalvelusta:
Eura2021.fi/hanketietopalvelu
Erityistavoite 4.3 ”Yhdenvertaiseen osallisuuteen” on osa Euroopan unionin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimintalinjaa 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi. Seuraa rahoitushakuja rahoittajan verkkosivulta.
Katsaus hankekentän tilanteeseen 6.3.2026
Tarkasteluhetkellä hankkeita on rahoitettu lähes 500 sisältäen pää- ja osahankkeet sekä koordinaatiohankkeet (Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio; Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio). Eniten on rahoitettu valtakunnallisia hankkeita. Samalla on siirrytty rahoitusalueiden osalta uuteen, kun ELY-keskukset ovat vaihtuneet elinvoimakeskuksiksi. Tämä muuttaa hankkeiden alueellista tarkastelua.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on luokitellut hankkeet kuuteen toimenpideluokkaan. Vahvin painotus hanke- että rahoitusmäärällisesti on edelleen vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukemisessa. Toimenpideluokkiin palataan jäljempänä tässä katsauksessa.
Valtaosa eli yli kolmannes hankkeiden toteuttajista on kansalaisjärjestöjä. Toiseksi eniten edustettuina ovat oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut. Muut 3. sektorin toimijat, kuten säätiöt, ovat kolmanneksi suurin toteuttajaluokka. Hyvinvointialueiden ja kuntayhtymien osuus on edelliseen tarkasteluhetkeen verrattuna kasvanut hieman, mutta on edelleen suhteessa vähäinen. Huomioitavaa on, että myös muutama yritys on aloittanut hanketoteuttajana.
Suurimmaksi pääasialliseksi kohderyhmäksi ovat nousseet ammattilaiset. Nuoret ovat toiseksi ja maahanmuuttajat kolmanneksi suurin pääasiallinen kohderyhmä. Myös pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä osatyökykyiset jatkavat edelleen isoina kohderyhminä. Näiden lisäksi usean hankkeen kohderyhmänä on muita toimijoita, kuten toisia hankkeita tai organisaatioita. Hankkeella voi olla useita pääasiallisia kohderyhmiä.
Tässä hankekatsauksessa tarkastellaan kaikkia rahoituspäätöksen saaneita hanketietokannassa olevia hankkeita (käynnissä olevat, alkavat ja päättyneet). Pää- ja osahankkeita tarkastellaan omina hankkeinaan paitsi kohderyhmien osalta. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin hankkeiden rahoitusta sekä sitä, kuinka hankkeet jakautuvat alueellisesti, toimenpideluokittain, toteuttajittain sekä kohderyhmittäin. Hanketilannetta on mahdollista tarkastella myös kuvioiden avulla. Kuvioliitteen voit ladata alta.
Hankkeiden ja rahoituksen määrät
Kaiken kaikkiaan rahoitettuja hankkeita on tarkasteluhetkellä 492 ja niille on suunniteltu EU:n ja valtion rahoitusta 124 647 969 €.
Hankkeista käynnissä on 402. Päättyneitä hankkeita on 86 ja neljä hanketta on käynnistymässä tarkasteluhetkeä myöhemmin. Hankkeista 178 on yhden toteuttajan hankkeita ja loput ryhmähankkeita (sisältäen pää- ja osatoteuttajat). Valtakunnallisia hankkeita on 119. Verrattuna edelliseen katsaukseen (5.9.2025) hankemäärä on kaiken kaikkiaan kasvanut lähes 100 hankkeella.
Hankkeet jakautuvat neljän elinvoimakeskuksen (Itä-Suomi, Pohjois-Suomi, Kaakkois-Suomi ja Keski-Suomi) alaisuuteen. Määrällisesti tämä on sama kuin aikaisempien RR-ELY:jen aikaan. Alueet eivät ole kuitenkaan täysin yhteismitallisia, joten suoraa vertailua aikaisempaan ei voida tehdä. Valtakunnalliset ESR+ 4.3-hankkeet sijoittuvat uudessa rakenteessa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alle ja ovat tässä eroteltu omaksi ryhmäkseen, kuten aikaisemminkin.
Hankemäärät ja suunniteltu (EU ja valtio) rahoitus alueittain
Alueellisesti hanke- ja rahoitusmäärät jakautuvat seuraavasti:
- Valtakunnalliset 119 hanketta, 38,5 M€
- Itä-Suomi 104 hanketta, 22,3 M€
- Pohjois-Suomi 100 hanketta, 24,9 M€
- Kaakkois-Suomi 98 hanketta, 23,3 M€
- Keski-Suomi 71 hanketta, 15,6 M€
Valtakunnallisia hankkeita on määrällisesti eniten. Niitä on tullut lisää 30 kappaletta, joka on yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisellä tarkastelukerralla.
Itä-Suomen alue on hankemäärällisesti ja Pohjois-Suomi rahoitusmäärällisesti suurin. Vaikka hanke- ja rahoitusmäärät ovat jakautuneet tasaisemmin kuin RR-ELY-aikana, Keski-Suomi on hieman muita alueita jäljessä määrissä.
Kun tarkastellaan hankemäärien jakautumista maakunnittain, Pohjois-Pohjanmaa on suurin 67 hankkeella. Seuraavaksi suurimmat ovat Uusimaa (50), Pohjois-Savo (38) ja Etelä-Savo (36). Huomioitavaa on, että Uudenmaan sekä muutaman muun maakunnan hankemäärät ovat pysyneet samana kuin edellisellä tarkastelukerralla. Lapin hankemäärä on kasvanut huomattavasti 26 hankkeesta 34 hankkeeseen. Lisäksi hankkeita on käynnistynyt maakunnissa, joissa ei aikaisemmin ollut hanketoimintaa: Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Kokonaisuudessaan maakuntien hankemäärät ovat kasvaneet valtakunnallisia hankkeita huomattavasti vähemmän. Maakuntien hankemäärät kokonaisuudessaan ovat nähtävissä kuvioliitteestä.
Hankkeiden toteuttajat, toimenpidekokonaisuudet ja kohderyhmät
Suurimmat hankkeiden toteuttajaluokat ovat pysyneet ennallaan. Eniten hankkeiden pää- ja osatoteuttajissa on kansalaisjärjestöjä (178 hanketta). Oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut ovat toiseksi suurin toteuttajaluokka (111 hanketta) ja muut kolmannen sektorin toimijat (mm. säätiöt) ovat kolmanneksi suurin (77 hanketta). Kuntien määrä toteuttajina on 49 ja hyvinvointialueiden sekä kuntayhtymien 34. Viimeksi mainittujen määrä on kasvanut, mutta maltillisemmin kuin edellisessä katsauksessa. Kaikkien toteuttajaluokkien jakauma on nähtävissä kuvioliitteestä.
Toimenpideluokittainen hankemäärä ja suunniteltu rahoitus (miljoonaa euroa)
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tarkastelussa hankkeet on jaettu kuuteen toimenpideluokkaan. Toimenpideluokitus on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation luoma. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on jätetty pois luokituksesta.
- Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen: 148 hanketta, 37,6 M€
- Nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukeminen: 86 hanketta, 21,1 M€
- Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki: 119 hanketta, 27,8 M€
- Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen: 32 hanketta, 7,8 M€
- Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy: 86 hanketta, 22,5 M€
- Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: 20 hanketta, 4,9 M€
Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen jatkaa suurimpana toimenpideluokkana. Hankemäärällisesti ja rahoituksellisesti toiseksi suurin luokka on syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy sekä nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukemisen luokat ovat hanke- ja rahoitusmääriltään lähes yhtä suuret. Edellisellä tarkastelukerralla havaittiin positiivinen muutos sukupuolten tasa-arvon edistämisen luokan hankkeiden määrässä. Tällä kaudella tämä muutos on ollut edellistäkin suurempi: hankemäärä on kasvanut 7 hankkeesta 20:een rahoitusmäärän tuplaantuessa.
Hankkeiden kohderyhmät
Hankkeista noin 85 prosentilla on henkilöasiakkaita ja noin 15 prosenttia hankkeista keskittyy ainoastaan ammattilaisiin ja muihin toimijoihin, muun muassa kuntien ja järjestöjen toiminnan kehittämiseen. Henkilöasiakkaisiin keskittyvien hankkeiden osuus on noin prosenttiyksikön pienempi kuin edellisellä tarkastelukerralla. Vaikka hankkeilla olisi henkilöasiakkaita, voi niillä joissakin tapauksissa olla kohderyhmänä myös ammattilaisia ja muita toimijoita, jos hankkeen tavoitteena on kehittää esimerkiksi palveluita.
Kohderyhmätarkastelussa ryhmähankkeita tarkastellaan yhtenä hankkeena, koska kaikilla osahankkeilla ryhmähankkeen sisällä on annettu hanketietopalveluun sama hankekuvaus ja kohderyhmät. Hankkeella voi olla yksi tai useampi kohderyhmä.
Yhdeksän suurinta kohderyhmää hankkeissa:
- ammattilaiset 125 hankkeessa
- nuoret 121 hankkeessa
- maahanmuuttajat 111 hankkeessa
- muut toimijat (kuten organisaatiot ja muut hankkeet) 89 hankkeessa
- päihde- ja mielenterveyskuntoutujat 68 hankkeessa
- pitkäaikaistyöttömät 66 hankkeessa
- osatyökykyiset 63 hankkeessa
- perheet 43 hankkeessa
- vammaiset 39 hankkeessa
Verrattuna edelliseen katsaukseen, ammattilaiset ovat ohittaneet nuoret suurimpana kohderyhmänä. Ammattilaisten osuuden kasvu onkin ollut huomattava, yli 30 prosenttia. Maahanmuuttajat ja muut toimijat ovat edellä mainittujen lisäksi suuria kohderyhmiä. Näitä seuraavat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset. Muut pienemmät kohderyhmät, kuten ikääntyneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja etniset vähemmistöt eivät näy tässä tarkastelussa, mutta ovat nähtävillä kuvioliitteestä.
Aiemmin julkaistujen katsausten liitteet
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 5.9.2025
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 5.3.2025
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 10.10.2024
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 29.4.2024
