Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 4.3-hankkeet

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) erityistavoitteen 4.3 hankkeiden tavoitteena on parantaa erittäin heikkoa osallisuutta kokevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa.

Tällä sivulla luomme katsauksen hankekentän ajankohtaiseen tilanteeseen. Löydät hankkeiden tarkat kuvaukset hanketietopalvelusta:
Eura2021.fi/hanketietopalveluLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Erityistavoite 4.3 ”Yhdenvertaiseen osallisuuteen” on osa Euroopan unionin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimintalinjaa 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi. Seuraa rahoitushakuja rahoittajan verkkosivulta.

• Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 (Rakennerahastot.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Hakuajat (Rakennerahastot.fi) Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Katsaus hankekentän tilanteeseen 5.3.2025 

Tarkasteluhetkellä hankkeita on rahoitettu 290 kappaletta sisältäen pää- ja osahankkeet sekä koordinaatiohankkeet (Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio). Näistä käynnissä on 281 ja kaksi käynnistymässä myöhemmin. Myös ensimmäiset hankkeet (7) on saatu päätökseen. Päättyneistä hankkeista viisi on Itä-Suomen, yksi Etelä-Suomen ja yksi Pohjois-Suomen alueelta. Hankkeista 101 on yhden toteuttajan hankkeita ja loput ryhmähankkeita (sisältäen pää- ja osatoteuttajat). Valtakunnallisia hankkeita on 67. Verrattuna syksyn 2024 katsaukseen (10.10.2024) hankemäärä on kaiken kaikkiaan kasvanut lähes 60 hankkeella. 

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on luokitellut hankkeet kuuteen toimenpideluokkaan. Kuten syksyllä 2024, vahvin painotus sekä hanke- että rahoitusmäärällisesti on vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukemisessa. Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tukea koskevien hankkeiden määrä on kasvanut tarkastelujaksolla myös merkittävästi ja rahoitusmäärässä mitattuna siitä on tullut toiseksi suurin toimenpideluokka. Hankemäärällisesti mitattua lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy jatkaa toiseksi suurimpana luokkana. Toimenpideluokkiin palataan tarkemmin vielä myöhemmin tässä katsauksessa.

Valtaosa toteuttajista on edelleen kansalaisjärjestöjä. Toiseksi eniten edustettuina ovat oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut. Muut 3. sektorin toimijat, kuten säätiöt, ovat kolmanneksi suurin toteuttajaluokka. Suurin toteuttajamäärän kasvu on tullut hyvinvointialueissa ja kunnissa. Edellisessä katsauksessa hyvinvointialueita oli 8, kun tässä niitä on 13. Vastaavasti kuntia oli edellisessä katsauksessa hanketoteuttajia 21, kun niitä nyt on 32.

Suurimpia pääasiallisia kohderyhmiä ovat nuoret. Ammattilaiset ovat nousseet syksyn 2024 jälkeen toiseksi suurimmaksi kohderyhmäksi maahanmuuttajien ohi. Myös pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ovat edelleen isoja kohderyhmiä. Näiden lisäksi usean hankkeen kohderyhmänä on myös muita toimijoita, kuten toisia hankkeita, järjestöjä ja kuntia. 

Tässä hankekatsauksessa tarkastellaan kaikkia hankkeita yhdessä (käynnissä olevat, alkavat ja päättyneet), sisältäen pää- ja osahankkeet omina hankkeinaan. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin hankkeiden rahoitusta sekä kuinka hankkeet jakautuvat alueellisesti, toimenpideluokittain, toteuttajittain sekä kohderyhmittäin. Hanketilannetta on mahdollista tarkastella myös kuvioiden avulla. Kuvioliitteen voi ladata alta. 

Katsaus hankekentän tilanteeseen päivitetään kaksi kertaa vuodessa.

Kuvioliite: Katsaus hankekentän tilanteeseen 5.3.2025 (vertailu aikaisempiin tilanteisiin)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 599kB

Hankkeiden ja rahoituksen jakautuminen alueittain 

Hankkeet jakautuvat alueittain neljän rakennerahasto-ELY-keskuksen alle (Etelä-Suomessa Hämeen RR-ELY, Itä-Suomessa Etelä-Savon RR-ELY, Länsi-Suomessa Keski-Suomen RR-ELY ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan RR-ELY). Valtakunnalliset ESR+ 4.3-hankkeet sijoittuvat Hämeen RR-ELY:n alle.

Hankemäärät ja suunniteltu (EU ja valtio) rahoitus alueittain

Kaiken kaikkiaan rahoitettuja hankkeita on tarkasteluhetkellä 290 ja niille on suunniteltu EU:n ja valtion rahoitusta 75 647 021 €. Alueellisesti nämä jakautuvat seuraavasti:

• Etelä-Suomi 68 hanketta, 17,3 M€
• Itä-Suomi 77 hanketta, 18,8 M€ 
• Pohjois-Suomi 59 hanketta, 14,5 M€ 
• Länsi-Suomi 19 hanketta, 4,4 M€
• Valtakunnalliset 67 hanketta, 20,7 M€

Itä-Suomi on tällä hetkellä hankemäärältään suurin alue ohittaen Etelä-Suomen. Suurin nousu on tapahtunut valtakunnallisten hankkeiden osalta, joiden määrä ja rahoitus on kasvanut eniten. Hankemäärällisesti kasvua on ollut yli 91 prosenttia ja rahoituksen osalta lähes 77 prosenttia. Huomioitavaa on myös, että Länsi-Suomen määrät ovat pysyneet samana kuin syksyllä 2024.

Kun tarkastellaan hankkeiden jakautumista maakunnittain (pois lukien valtakunnalliset hankkeet), Uusimaa (39) on ohittanut Pohjois-Pohjanmaan (38) hankemäärällisesti suurimpana. Kolmanneksi eniten hankkeita on Pohjois-Savossa (30) ja neljänneksi eniten Etelä-Savossa (28). Huomioitavaa on myös Pohjois-Karjalan hankemäärän kasvu 14:sta 23 hankkeeseen . Katso tarkka maakunnittainen jakauma yllä olevasta kuvioliitteestä.

Hankkeiden päätoteuttajat, toimenpidekokonaisuudet ja kohderyhmät 

Eniten hankkeiden pää- ja osatoteuttajissa on kansalaisjärjestöjä (107 hanketta). Oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut ovat toiseksi suurin toteuttajaluokka (70 hanketta) ja muut kolmannen sektorin toimijat (mm. säätiöt) ovat kolmanneksi suurin (47 hanketta). Kuntien määrä (32) on syksyyn 2024 verrattuna kasvanut merkittävästi, yli 52 prosenttia. Vielä enemmän kasvoi hyvinvointialueiden määrä (13), lähes 63 prosenttia, mutta toteuttajina niitä on vielä kohtuullisen vähän. 

Toimenpideluokittainen hankemäärä ja suunniteltu rahoitus (miljoonaa euroa)

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tarkastelussa hankkeet on jaettu kuuteen toimenpideluokkaan. Toimenpideluokitus on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation luoma. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on jätetty pois luokituksesta.

1. Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen: 99 hanketta , 26,2 M€
2. Nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukeminen: 41 hanketta, 11,0 M€
3. Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki: 61 hanketta, 14,8 M€
4. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen: 21 hanketta, 5,9 M€
5. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy: 65 hanketta, 14,1 M€
6. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: 2 hanketta, 0,6 M€

Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen jatkaa suurimpana toimenpideluokkana. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyn toimenpideluokka on määrällisesti suurin. Rahoituksen osalta toiseksi suurimmaksi luokaksi on noussut syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen hankkeita ei ole tullut lisää edellisen katsauksen jälkeen. Määrä on alhainen, vaikka muillakin hankkeilla on tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. 

Hankemäärät kohderyhmän mukaan

Hankkeista noin 85 prosentilla on henkilöasiakkaita ja noin 15 prosenttia hankkeista keskittyy ainoastaan ammattilaisiin ja muihin toimijoihin, muun muassa kuntien ja järjestöjen toiminnan kehittämiseen. Muutos on pieni suhteessa syksyyn 2024, jolloin osuudet olivat 84 ja 16 prosenttia . Vaikka hankkeilla olisi henkilöasiakkaita, voi niillä joissakin tapauksissa olla kohderyhmänä myös ammattilaisia ja muita toimijoita.

Suurimmat kohderyhmät hankkeissa:

• nuoret 74 hankkeessa
• ammattilaiset 66 hankkeessa
• maahanmuuttajat 62 hankkeessa
• muut toimijat (kuten organisaatiot ja muut hankkeet) 49 hankkeessa
• pitkäaikaistyöttömät 44 hankkeessa
• osatyökykyiset 40 hankkeessa 
• päihde- ja mielenterveyskuntoutujat 39 hankkeessa
• perheet 24 hankkeessa

Ammattilaisten osuus on ohittanut määrällisesti tarkasteltuna maahanmuuttajat, ja ovat nyt toiseksi suuriin kohderyhmä. Ammattilaisten osuuden kasvu voi tarkoittaa, että hankkeissa tavoitellaan aikaisempaa useammin muutosta palveluissa ja niiden rakenteissa. Muut pienemmät kohderyhmät eivät näy tässä tarkastelussa, mutta ovat nähtävillä kuvioliitteestä (ks. yllä). 

Kohderyhmätarkastelussa ryhmähankkeita tarkastellaan yhtenä hankkeena, koska kaikilla osahankkeilla ryhmähankkeen sisällä on sama hankekuvaus ja kohderyhmät. Hankkeella voi olla yksi tai useampi kohderyhmä. 

Aiemmin julkaistujen katsausten liitteet

Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 10.10.2024Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 626kB
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 29.4.2024Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 575kB