Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 4.3-hankkeet
Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) erityistavoitteen 4.3 hankkeiden tavoitteena on parantaa erittäin heikkoa osallisuutta kokevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Tällä sivulla luomme katsauksen hankekentän ajankohtaiseen tilanteeseen. Löydät hankkeiden tarkat kuvaukset hanketietopalvelusta:
Eura2021.fi/hanketietopalvelu
Erityistavoite 4.3 ”Yhdenvertaiseen osallisuuteen” on osa Euroopan unionin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimintalinjaa 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi. Seuraa rahoitushakuja rahoittajan verkkosivulta.
Katsaus hankekentän tilanteeseen 5.9.2025
Tarkasteluhetkellä hankkeita on rahoitettu lähes 400 kappaletta sisältäen pää- ja osahankkeet sekä koordinaatiohankkeet (Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio).
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on luokitellut hankkeet kuuteen toimenpideluokkaan. Kuten edellisessä katsauksessa, vahvin painotus sekä hanke- että rahoitusmäärällisesti on vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukemisessa. Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki on toiseksi suurin ja lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy kolmanneksi suurin luokka. Toimenpideluokkiin palataan tarkemmin vielä myöhemmin tässä katsauksessa.
Valtaosa eli yli kolmannes toteuttajista on kansalaisjärjestöjä. Toiseksi eniten edustettuina ovat oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut. Muut 3. sektorin toimijat, kuten säätiöt, ovat kolmanneksi suurin toteuttajaluokka. Hyvinvointialueiden ja kuntayhtymien osuus on edelliseen tarkasteluhetkeen verrattuna edelleen kasvanut merkittävästi.
Suurimpana pääasiallisena kohderyhmänä jatkavat nuoret. Ammattilaiset ovat toiseksi ja maahanmuuttajat kolmanneksi suurin kohderyhmä. Myös pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä osatyökykyiset ovat edelleen isoja kohderyhmiä. Näiden lisäksi usean hankkeen kohderyhmänä on muita toimijoita, kuten toisia hankkeita tai organisaatioita.
Tässä hankekatsauksessa tarkastellaan kaikkia hankkeita yhdessä (käynnissä olevat, alkavat ja päättyneet), sisältäen pää- ja osahankkeet omina hankkeinaan. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin hankkeiden rahoitusta sekä sitä, kuinka hankkeet jakautuvat alueellisesti, toimenpideluokittain, toteuttajittain sekä kohderyhmittäin. Hanketilannetta on mahdollista tarkastella myös kuvioiden avulla. Kuvioliitteen voit ladata alta.
Katsaus hankekentän tilanteeseen päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
Kuvioliite: Katsaus hankekentän tilanteeseen 5.9.2025 (vertailu aikaisempaan tilanteeseen)
Hankkeiden ja rahoituksen määrät
Kaiken kaikkiaan rahoitettuja hankkeita on tarkasteluhetkellä 399 ja niille on suunniteltu EU:n ja valtion rahoitusta 101 371 960 €.
Hankkeista käynnissä on 355. Loput hankkeista on joko alkamassa myöhemmin (10) tai päättyneet (34). Hankkeista 140 on yhden toteuttajan hankkeita ja loput ryhmähankkeita (sisältäen pää- ja osatoteuttajat). Valtakunnallisia hankkeita on 79. Verrattuna kevään katsaukseen (5.3.2025) hankemäärä on kaiken kaikkiaan kasvanut yli 100 hankkeella.
Hankkeet jakautuvat alueittain neljän rakennerahasto-ELY-keskuksen alle (Etelä-Suomessa Hämeen RR-ELY, Itä-Suomessa Etelä-Savon RR-ELY, Länsi-Suomessa Keski-Suomen RR-ELY ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan RR-ELY). Valtakunnalliset ESR+ 4.3-hankkeet sijoittuvat Hämeen RR-ELY:n alle.
Hankemäärät ja suunniteltu (EU ja valtio) rahoitus alueittain
Alueellisesti nämä jakautuvat seuraavasti:
Etelä-Suomi 104 hanketta, 25,1 M€
- Itä-Suomi 90 hanketta, 20,2 M€
- Pohjois-Suomi 87 hanketta, 21,9 M€
- Länsi-Suomi 39 hanketta, 8,8 M€
- Valtakunnalliset 79 hanketta, 25,4 M€
Verrattuna edelliseen katsaukseen Etelä-Suomi on palannut hankemäärältään suurimmaksi alueeksi ohittaen Itä-Suomen, joka jatkaa hankemäärältään toiseksi suurimpana alueena. Pohjois-Suomi on hankemäärältään kolmanneksi suurin alue. Valtakunnallisilla hankkeilla on suurin rahoitus, vaikka hankemäärä jää edellä mainituista. Suurinta kasvu on ollut Länsi-Suomessa, jossa hankemäärä on enemmän kuin tuplaantunut 19 hankkeesta 39 hankkeeseen ja rahoitus tuplaantunut yli 4 miljoonasta lähes 9 miljoonaan euroon. Huomioitavaa on myös yli 50 prosentin kasvut sekä Etelä-Suomen hankemäärässä 68 hankkeesta 104 hankkeeseen sekä Pohjois-Suomen rahoitusmäärässä 14 miljoonasta lähes 22 miljoonaan euroon.
Kun tarkastellaan hankemäärien jakautumista maakunnittain (pois lukien valtakunnalliset hankkeet), Pohjois-Pohjanmaa on suurin 61 hankkeella. Huomioitavaa on hankemäärän kasvu, jota edelliseen katsaukseen verrattuna on tullut yli 60 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat maakunnat hankemääriltään ovat Uusimaa (50), Etelä-Savo (33) ja Pohjois-Savo (32). Maakuntien hankemäärät kokonaisuudessaan ovat nähtävissä kuvioliitteestä.
Hankkeiden toteuttajat, toimenpidekokonaisuudet ja kohderyhmät
Eniten hankkeiden pää- ja osatoteuttajissa on kansalaisjärjestöjä (145 hanketta). Oppilaitokset, kuten ammattikorkeakoulut ovat toiseksi suurin toteuttajaluokka (95 hanketta) ja muut kolmannen sektorin toimijat (mm. säätiöt) ovat kolmanneksi suurin (65 hanketta). Kuntien määrä toteuttajina on 39 ja hyvinvointialueiden sekä kuntayhtymien 24. Viimeksi mainittujen määrä on kasvanut edelliseen katsaukseen verrattuna lähes 85 prosenttia. Kaikkien toteuttajaluokkien jakauma on nähtävissä kuvioliitteestä.
Toimenpideluokittainen hankemäärä ja suunniteltu rahoitus (miljoonaa euroa)
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tarkastelussa hankkeet on jaettu kuuteen toimenpideluokkaan. Toimenpideluokitus on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation luoma. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio on jätetty pois luokituksesta.
- Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen: 125 hanketta, 31,2 M€
- Nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukeminen: 69 hanketta, 17,3 M€
- Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki: 99 hanketta, 23,5 M€
- Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen: 28 hanketta, 7,3 M€
- Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy: 70 hanketta, 16,6 M€
- Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: 7 hanketta, 2,5 M€
Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukeminen jatkaa suurimpana toimenpideluokkana. Hankemäärällisesti ja rahoituksellisesti toiseksi suurin luokka on syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien osallisuuden tuki. Kasvua tässä luokassa on tapahtunut edelliseen katsaukseen verrattuna hankemäärällisesti 62 prosenttia ja rahoituksellisesti 59 prosenttia. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy sekä nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukemisen luokat ovat hanke- ja rahoitusmääriltään lähes identtiset. Nuorten osallisuuden, työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyspoluilla etenemisen tukemisen toimenpideluokassa on tapahtunut merkittävin hankemäärän kasvu verrattuna edelliseen katsaukseen, 68 prosenttia. Merkittävä positiivinen muutos on tapahtunut sukupuolten tasa-arvon edistämisen luokassa, jonka hankemäärä on noussut kahdesta seitsemään ja rahoitusmäärä on kasvanut lähes 2 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen katsaukseen.
Hankemäärät kohderyhmän mukaan
Hankkeista noin 86 prosentilla on henkilöasiakkaita ja noin 14 prosenttia hankkeista keskittyy ainoastaan ammattilaisiin ja muihin toimijoihin, muun muassa kuntien ja järjestöjen toiminnan kehittämiseen. Henkilöasiakkaisiin keskittyvien osuus kaikista hankkeista on jatkanut hitaasti kasvuaan suhteessa aikaisempiin katsauksiin. Vaikka hankkeilla olisi henkilöasiakkaita, voi niillä joissakin tapauksissa olla kohderyhmänä myös ammattilaisia ja muita toimijoita.
Kohderyhmätarkastelussa ryhmähankkeita tarkastellaan yhtenä hankkeena, koska kaikilla osahankkeilla ryhmähankkeen sisällä on sama hankekuvaus ja kohderyhmät. Hankkeella voi olla yksi tai useampi kohderyhmä.
Suurimmat kohderyhmät hankkeissa:
- nuoret 103 hankkeessa
- ammattilaiset 95 hankkeessa
- maahanmuuttajat 94 hankkeessa
- muut toimijat (kuten organisaatiot ja muut hankkeet) 65 hankkeessa
- osatyökykyiset 58 hankkeessa
- päihde- ja mielenterveyskuntoutujat 55 hankkeessa
- pitkäaikaistyöttömät 54 hankkeessa
- perheet 36 hankkeessa
Nuoret ovat hankemäärällisesti mitattuna suurin kohderyhmä. Tämän lisäksi ammattilaiset ja maahanmuuttajat ovat myös isoja kohderyhmiä. Osatyökykyisiin toimintansa kohdistavien hankkeiden määrä on ohittanut päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä pitkäaikaistyöttömät. Edellä mainituista suurinta kasvu on ollut maahanmuuttajien ja perheiden kohderyhmissä noin 50 prosentilla.
Muut pienemmät kohderyhmät, kuten ikääntyneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset ja etniset vähemmistöt eivät näy tässä tarkastelussa, mutta ovat nähtävillä kuvioliitteestä. Näistä huomattavaa on ollut vammaisten kohderyhmän lähes 70 prosentin kasvu sekä etnisten vähemmistöjen kohderyhmän lähes tuplaantuminen hankemäärällisesti. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohderyhmässä hankemäärä, vaikkakin edelleen lukumäärällisesti pieni, on yli kaksinkertaistunut neljästä yhdeksään hankkeeseen.
Aiemmin julkaistujen katsausten liitteet
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 5.3.2025
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 10.10.2024
Kuvioliite: Katsaus Euroopan sosiaalirahaston erityistavoite 4.3 hankekentän tilanteeseen 29.4.2024
