Tunnista ja kuvaa hyvä toimintamalli

1. Tunnista hankkeen ja toimintamallin ero

Toimintamalli ei ole sama asia kuin hanke, sillä hanke on hyvin harvoin kokonaisuutena täydellinen. Toimintamalli viittaa yksittäiseen toimintoon, toimintatapaan, palveluun tai periaatteeseen, joka on sovellettavissa eri ihmisille ja tilanteisiin. Hankkeessa voi olla monta erinomaista erilaista toimintamallia.

Voit myös lähestyä asiaa pohtimalla, onko toiminnassanne jotain erityistä, jota ei ole vielä muualla päin Suomea tai maailmaa kehitetty tai kuvattu toimintamallin muotoon. Tämä voi olla hankekokonaisuudessanne vain pieni osa, mutta hyvin paketoituna se voi olla osa, joka jää hankkeestanne elämään ja jopa mullistaa maailman.

Erityisyyden tunnistamisessa auttaa tutustuminen aiemmin kuvattuihin toimintamalleihin, kuten:

• Osallisuuden edistämisen mallit
• Osallisuuden palaset (Innokylä.fi)
• Tasa-arvomalleja löydät muun muassa tämän sivun oikeasta palstasta:
  Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle
• HYTE-toimintamallit
• Hyviä käytäntöjä moninaiseen ja monikieliseen asiakastyöhön ja työyhteisöihin
• Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt

2. Tunnista hyvä toiminto

Ehdotamme, että ennen kuin päätät, mitä toimintoa lähdet mallintamaan toimintamalliksi, käyt läpi hankkeen kehittämää toimintaa laajemmin ja pyrit tunnistamaan, mikä siinä erityisesti lisää osallisuutta, yhdenvertaisuutta tai sukupuolten tasa-arvoa.

Jos olet jo päättänyt mallinnettavan toimintamallin, voit hyödyntää tätä osiota idean kirkastamiseen ja testaamiseen.

Lähde liikkeelle alla olevien apukysymysten tai muistilistojen avulla. Suosittelemme valitsemaan työkaluista yhden tai kaksi, jotta työtä ei tule liikaa.

Kysymykset auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan sitä, miten hankkeesi kehittämä toiminta tarkalleen ottaen edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta tai sukupuolten tasa-arvoa.

Mallinnettava toiminto hahmottuu niiden kysymysten myötä, jotka tuntuvat toimintanne kannalta keskeisiltä ja joihin voitte vastata epäröimättä ”kyllä”. Esimerkiksi: Etsitäänkö toimintaan tai palveluun osallistuvan kanssa hänelle sopivia ratkaisuja? Käytetäänkö palvelussa tai toiminnassa jotakin yhteiskehittämisen menetelmää? Etsitäänkö keinoja, joilla osallistujat voivat vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin lähipiirissä, elinympäristössä tai laajemmin? 

Tutustu apukysymyksiin ja muistilistoihin tarkemmin:

• Osallisuuden 24 apukysymystä
• Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle
• Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Kun olet päättänyt, mitä lähdet mallintamaan, anna toimintamallille työnimi. Yritä keksiä mahdollisimman pian myös toimintamallin lopullinen nimi, koska alat pian kertoa toimintamallista muille ja teet jo arvokasta markkinointityötä. Hyvä nimi tekee paljon. Vinkkejä toimintamallin nimeämiseen löydät kohdasta 3.

Perustele, miksi toiminto edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja/tai sukupuolten tasa-arvoa

Perustelut auttavat hahmottamaan entistä paremmin, mikä toiminnassanne on ”se juttu”, joka onnistuu lisäämään osallisuutta, yhdenvertaisuutta tai sukupuolten tasa-arvoa, ja siten rajaamaan toimintamallia. Näitä perusteluja hyödynnät myös toimintamallin arvioimisessa ja kuvaamisessa.

Jatka edellisen kohdan apukysymysten tai muistilistan työstämistä. Jos vastasit joihinkin apukysymyksistä tai muistilistan kohdista "kyllä", perustele vastauksesi mahdollisimman konkreettisesti.

Kerro, mitä toiminnassa tarkalleen ottaen tehdään osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja/tai sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi, millaisia vaikutuksia näillä toimilla on ja millainen vaikutusmekanismi on.

Jos mahdollista, käytä tukenasi asiakaspalautetta, haastatteluja, osallisuusindikaattoria, osallisuuskyselyä, Kykyviisaria tai muita hankkeessasi käytettyjä mittareita.

• Osallisuusindikaattori
• Osallisuuskysely (sis. osallisuusindikaattorin)
• Kykyviisari
• Pienet onnistumistarinat -arviointityökalu
• muut laadulliset menetelmät, kuten havainnointi (ks. esim. Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen: Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan, Huhtinen-Hildén, Laura & Isola, Anna-Maria (THL 2020))

Toimintamallin arviointia jatketaan kohdassa 3. 
 

3. Kuvaa toimintamalli

Toimintamalli kertoo olennaisia asioita niille, jotka haluavat soveltaa toimintamallia, saada aikaan samoja vaikutuksia ja ymmärtää toiminnan perusidean. Mallinnus voi olla esimerkiksi teksti, kuva, piirros, kartta, aikajana tai niiden yhdistelmä. Se sisältää usein ohjeita.

Kuvittele mielessäsi ne toimijat, jotka voisivat ottaa mallin käyttöön omassa toiminnassaan. Kuvittele myös heidän ympärillään olevat tahot, jotka päättävät rahoituksesta ja ohjaavat toimintaa.

Toimintamalli kertoo:

• Mihin tarpeeseen toiminta vastaa
• Mikä on toiminnan tarkoitus
• Missä ja miten toimintaa on  kehitetty, toteutettu ja voitaisiin toteuttaa: kohderyhmä, toimintaympäristö, toteuttajat ja resurssit
• Toteuttamisen vaiheet tai kokonaisuudet

Tarkempia vinkkejä toimintamallin kirjoittamiseen saat kohdasta ”Vinkkejä kirjoittamiseen”.

Mallintaa voi eri vaiheessa olevia toimintaa: joko jo pidemmälle kehitettyä toimintaa, jota on sovellettu laajemmin, tai yhdessä paikassa kokeiltua toimintaa, joka on siellä koettu hyväksi. 

Toimintamallit vaativat usein soveltamista, joten on tärkeää kuvata käyttöönotossa huomioitavia asioita. Voit lisätä mallin kuvaukseen myös sellaisia toimintamallin kannalta tärkeitä huomioita, joita ei ole välttämättä testattu juuri tässä hankkeessa, mutta jotka ovat yleisesti tärkeiksi havaittuja esimerkiksi osallisuuden edistämisessä tai jotka totesitte tärkeiksi varsinaisen toteutuksen jo päätyttyä. 

Tavoitteena on mallintaa yleinen ja sovellettavissa oleva toimintamalli eikä kuvata sanatarkasti, mitä toiminnassa on tehty. Voit antaa selventäviä ja tiiviitä esimerkkejä toiminnan käytäntöjen havainnollistamiseksi. 

Päätä myös, mistä näkökulmasta kuvaat toimintamallin. Voit kiinnittää toimintamallin esimerkiksi osallisuuden edistämiseen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mielenterveystyöhön, ehkäisevään päihdetyöhön tai työllisyyden edistämiseen. Voit keskittyä perustyötä tekevän ammattilaisen, keskijohdon tai esimerkiksi hyte-koordinaattorin näkökulmaan. Ja niin edelleen. Näkökulmia voi valita useita.

• Me Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa toivomme, että toimintamallissa kuvattaisiin, miten se lisää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa: mitä niiden lisäämiseksi tarkalleen ottaen tehdään ja millaisia vaikutuksia toimet saavat aikaan? (Ks. kohta 2)

Arvioi, missä kehittämisen vaiheessa toimintamalli on

Kerro, missä vaiheessa toimintamallisi kehittäminen on ja miten paljon sitä on ehditty testata ja arvioida. Onko se aivan uusi vai onko sitä jo testattu eri paikoissa? Onko käytäntö todettu hyväksi, vai sanoisitko, että käytäntö on vasta lupaava? Voit tehdä itsearviointia tai pyytää ulkopuolista arvioimaan.

Hyödynnä teille sopivaa työkalua, kuten:

• Lupaavan käytännön kriteerit (Mitä osallisuus on? (THL 2017) -julkaisun sivulla 67)
• Sosiaalisten innovaatioiden arviointityökalu (Innokyla.fi)

Hyödynnä arvioinnissa myös arviointityökaluja, jotka löydät kohdasta 2.

Voit näiden kysymysten avulla päättää, mihin keskityt arvioissasi ja toimintamallin vaihetta kuvatessasi:

• Oletteko keksineet aivan uudenlaisen toiminnan ja sitä on toteutettu vasta yhdessä paikassa? Voit tällöin keskittyä kertomaan, miksi uutta toimintaa tarvittiin, miten se eroaa aiemmasta toiminnasta ja mikä on toiminnan uutuusarvo ja potentiaali.
• Oletteko lähteneet testaamaan aiemmin kehitettyä toimintamallia erilaisissa ympäristöissä tai eri kohderyhmillä? Voit tällöin keskittyä kertomaan, miten soveltaminen onnistui, pystyttiinkö toimintaa toteuttamaan uudessa ympäristössä, mitä se edellytti ja miten se toimi eri kohderyhmille. 
• Onko toimintamallia hyödynnetty laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä? Tällöin pääset laajemmin arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta ja vertailemaan sitä muihin laajasti toteutettuihin toimintoihin. Voit saada kattavampaa tietoa toiminnan hyödyistä eri osallistujille tai asiakkaille.

Anna toimintamallille nimi

Hyvä nimi on lyhyt ja kertoo jotakin toimintamallista. Mitä lyhyempi nimi, sitä parempi – lisätietoa voidaan kertoa muualla, kuten otsikoissa, sloganeissa ja ingresseissä. Lyhyt nimi on myös helpompi muistaa ja oppia.

Usein toimintamalleilla on lyhyt käyttönimi ja pidempi virallinen nimi, mutta on hyvin kätevää, jos käyttönimi ja virallinen nimi ovat samoja. Hakukonenäkyvyys ja tunnettuus kasvavat siten helpommin.

• Vinkki: Kuten seuraavissa esimerkeissä, verkkosivun otsikossa toimintamallin nimi kannattaa sijoittaa otsikon alkuun, jolloin otsikko on helppo lyhentää tarvittaessa niin, että toimintamallin nimi jää näkyville. 

Esimerkkejä nimistä ja miten toimintamallista voi kertoa enemmän vaikkapa verkkosivun otsikossa tai sloganissa: 

• Elävä portfolio (”Elävä portfolio – oman osaamisen tunnistamisen prosessi”)
• Kiertävä kokous (”Kiertävä kokous vaikuttamiskeinona terveydenhuollossa”)
• Korttelikeittiö (”Korttelikeittiö – kaikille avoin tila”)
• Liikuntakaveri (”Liikuntakaveri – vapaaehtoinen tukena liikunnan harrastamisessa”)
• Matalan kynnyksen talousneuvonta
• Mielenterveyden ensiapukurssi (”Mielenterveyden ensiapukurssit vankiloissa”)
• Osallistava ideakilpailu (”Osallistavalla ideakilpailulla uutta matalan kynnyksen liikuntatoimintaa”)

Katso lisää esimerkkejä: 
Osallisuuden palaset Innokylässä

Suosi yleiskielisiä ja ymmärrettäviä nimiä. Vältä lyhennelmiä ja erisnimiä – niiden tunnetuksi tekeminen ja juurtuminen käyttöön voi vaatia erityisen paljon viestintää. Harkitse tarkkaan erisnimien käyttöä: yhdistyykö nimi esimerkiksi tiettyyn sukupuoleen, kieleen tai vaikkapa organisaatioon tai julkisuuden henkilöön?

Kirjoita myös lyhyt kuvaus

Kehitä työn edetessä myös lyhyt yleistajuinen kuvaus, jota sinä, työtoverisi ja muut voivat helposti hyödyntää tietoa levittäessään. Lyhyt kuvaus sisältää joitakin toteutukseen liittyviä avainsanoja, kuten vaikutuksia, kohderyhmää ja toimintaympäristöä kuvailevia sanoja.

• Vinkkejä, miten voit luoda tiiviin ja ymmärrettävän kuvauksen:
  • Kerro ääneen, mistä toimintamallissa on kyse, ja kirjoita sanomasi ylös.
  • Kirjoita lyhyt esittelydia tai somepostaus, jossa kerrot toimintamallin perusidean.

Esimerkkejä lyhyistä kuvauksista:

Toimintamalli: Poikkeustilanteiden toimintamalli

Lyhyt kuvaus: Toimintamalli ohjaa ja koordinoi palveluverkostoa poikkeustilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa etenkin heikommassa asemassa olevien osallisuutta, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää paikallisten toimijoiden yhteistyötä.

Toimintamalli: Aistien tila

Lyhyt kuvaus: Aistien tila on prosessi, jossa julkinen tila muokataan moniaistiseksi kokemukseksi tuomalla sinne materiaaleja, kuvia, ääniä ja tuoksuja. Aistien tila tekee itselle tai ryhmälle tärkeitä asioita näkyväksi. Valmis tila kutsuu vuorovaikutukseen, kokemusten jakamiseen ja muisteluun.

Vinkkejä kirjoittamiseen

Pyri kirjoittamaan toimintamallista yleinen toimintamalli. Vältä kuvauksessa sanoja "hanke" ja "projekti". Käytä hanketta lyhyissä esimerkeissä, kun kerrot, miten toimintamallia on käytännössä sovellettu. Voit kuvailla hanketta lyhyesti lisätiedoissa ja linkittää hankkeen verkkosivuille ja julkaisuihin.

• Kuvaa toimintamalli selkeästi: keskeinen käyttötarkoitus, kenelle kehitetty, millaisista vaiheista tai kokonaisuuksista toteuttaminen koostuu, millaisia tuloksia toimintamallilla on saavutettu. (Ks. myös kohta 3 ”Kuvaa toimintamalli”)
• Kerro vaadittavista resursseista yleisellä tasolla (henkilöstö, osaaminen, johtaminen, budjetti, tilat, aika jne.). Voit esimerkinomaisesti kuvailla, millaisia resursseja toiminta vaati juuri teidän hankkeessanne.
• Vältä liiallista ammattijargonia ja avaa vaikeasti ymmärrettävät ammattikäsitteet. Ammattikäsitteitä ei kuitenkaan kannata täysin välttää, jotta toimintamallia soveltavat ammattilaiset tietävät, mistä on kyse.
• Käytä syrjimätöntä ja sukupuolitietoista kieltä, joka purkaa ennakkoluuloja koskien eri sukupuolia, ihmisryhmiä ja ihmisten rooleja. Kirjoita koko toimintamalli ajatuksella, että toimintaan osallistuvat ja palvelun asiakkaat ovat aidosti osallisia ja aktiivisia toimijoita, eivätkä vain toiminnan kohteita.
  Lue vinkit sukupuolitietoiseen viestintään
• Voit lisätä liitetiedostoja kuvauksen tueksi (esim. arviointiliite).
• Kerro muualla kehitetystä vastaavasta toiminnasta. Toimintamallin voi myös kirjoittaa yhteistyössä heidän kanssaan ja se voi olla hyvinkin hedelmällistä.
• Kerro kehittäjien ja soveltajien yhteystiedot ja taustaorganisaatiot. Varmista, että yhteyden saa myös hankkeen päätyttyä.

Vinkki osallisuutta lisäävien toimintamallien kuvaajille: Jos kyseessä ei ole varsinainen yhteiskehittämisen menetelmä, kerro toimintamallin yhteiskehittämisestä vain lyhyesti. Jos haluat kannustaa toimintamallin soveltajia hyödyntämään yhteiskehittämisen ja osallistamisen menetelmiä tai esimerkiksi kokemusosaamista, voit ohjata heidät jatkolukemiston pariin, kuten:
Ohjeita osallistamiseen
Kokemusosaaminen

4. Julkaise toimintamalli Innokylässä

Julkaise toimintamalli Innokylä-verkkopalvelussa tai jossain muualla verkossa. On hyvä, jos toimintamallilla on oma verkkosivu, joka löytyy hakukoneella ja jonne voi linkittää. Innokylä-verkkopalvelussa on se hyvä puoli, että toimintamalli löytyy verkosta, vaikka hankesivusi poistettaisiin, ja toimintamalli voidaan linkittää erilaisiin Innokylä-kokonaisuuksiin.

Voit myös hyödyntää Innokylän kehittämisen polkua, kuvata Innokylään keskeneräisen toimintamallin ja jatkaa kehittämistä Innokylässä.

Ohjeita Innokylän käyttäjille (Innokyla.fi)

ESR+ 4.3 -hankkeiden toimintamallien yhteinen Innokylä-kokonaisuus

Jos toimintamalli on kehitetty ESR+ 4.3 -hankkeessa, toimi näin:

1. Kun olet kuvannut toimintamallin Innokylään, lisää toimintamallin yhdeksi kehittäjäksi Innokylä-profiili nimeltä Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoite (ESR+ 4.3.).
2. Lähetä toimintamalli tiedoksi Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tai Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation työntekijälle, jonka kanssa olet ollut eniten tekemisissä. 
3. Koordinaatio linkittää toimintamallin hankkeiden yhteiseen Innokylä-kokonaisuuteen: 
   Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeiden toimintamallit (ESR+ 4.3) (Innokyla.fi)

Ohje löytyy myös Innokylä-kokonaisuudesta.

ESR+ 4.3 -hankkeille suunnatut koulutukset ja tilaisuudet

Innokylä ja Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio järjestävät ESR+ 4.3 -hankkeille räätälöityjä Innokylä-koulutuksia. Lisäksi koordinaatio järjestää hankkeille vertaistilaisuuksia, joissa voi muun muassa kertoa omasta toimintamallista. 

ESR+ 4.3 -hankkeille suunnatuista tilaisuuksista viestitään ESR-osallisuus-sähköpostilistalla.
ESR-osallisuus-sähköpostilista

Innokylän kaikille avoimet tilaisuudet:
Innokylän palvelut (Innokyla.fi)

Lisätietoa

Ohje on luotu Euroopan unionin osarahoittamassa Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio