Kuntavaalit

Sivulla esitellään tietoa ja työkaluja kuntien tasa-arvotyön tueksi sekä seurataan vuoden 2021 kuntavaalien etenemistä. Tiedot päivittyvät vaaliseurannan edetessä. Sukupuolijakaumat esitetään ehdokas- ja tulostilastojen mukaisesti naisten ja miesten suhteellisina osuuksina juridisen sukupuolen mukaan.

Tällä sivulla

Tietoa ja työkaluja kuntien tasa-arvotyön tueksi

Kunnilla ja maakunnilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet sukupuolten tasa-arvon toteutumisen turvaamiseen asukkaidensa arjessa. Päätöksenteon johtopaikkojen sukupuolijakaumien lisäksi keskeistä on tarkastella päätöksenteon sisältöjä, tuloksia ja vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon:

  • Millaisia tasa-arvoa edistäviä tavoitteita kunnassa on? 
  • Perustuuko kunnan päätöksenteko tietoon sukupuolten tasa-arvosta?
  • Otetaanko päätöksenteossa huomioon vaikutukset eri sukupuolten kannalta?

Kuntien tasa-arvotyön tueksi on olemassa runsaasti hyödyllistä materiaalia:

Naisten osuus valituista valtuutetuista ylitti ensimmäisen kerran 40 prosenttia

Kuntavaaleissa 2017 naisia oli ehdokkaista 39,9 % ja miesten 60,1 %. Vaaleissa valituista naisia oli 39 % ja miehiä 61 %. Vuoden 2012 kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista oli 38,8 % ja miesten 61,2 %. Valituista valtuutetuista naisia oli 36,2 % ja miehiä 63,8 %.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 47 kt)

Kuntavaalien 2021 ehdokkaista naisia oli 39,7 prosenttia ja miehiä 60,3 prosenttia. Naisten osuus valituista valtuutetuista nousi ennätyksellisen korkeaksi. Naisia valituista valtuutetuista on 40,2 prosenttia ja miehiä 59,8 prosenttia. 

Naisten osuus kuntavaalien ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Vuoden 2021 kuntavaaleissa naisten osuus valituista valtuutetuista oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin naisten osuus ehdokkaista.

Naisten ja miesten osuudet ehdokkaista vaihtelivat sekä puolueiden että kuntien välillä. Puolueista eniten naisia oli ehdolla Vihreillä (60,0 %) ja miehiä Perussuomalaisilla (78,5 %). Kunnissa naisia oli suhteellisesti eniten ehdolla Pyhärannassa (54,1 %) ja vähiten Evijärvellä (18,2 %). Kaikkiaan 19 kunnassa naisten osuus ehdokkaista jäi alle 30 prosentin.

Naisia valittiin valtuustoon yli puolet vain 29 kunnassa. Naisenemmistöisin valtuusto on Espoossa (62,7 %). Yhteensä 17 kunnassa naisten osuus on alle 25 prosenttia valituista valtuutetuista. Vähiten naisia valittiin Evijärven kunnassa (5,9 %). 

Tasa-arvotoimijoiden kuntavaalitavoitteita

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane)

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kuntavaalitavoitteissa korostetaan paitsi tasa-arvon edistämisen rakenteita ja tasapainoisen edustuksen kysymyksiä myös laajasti eri kuntasektoreita koskevia tasa-arvoteemoja. Tavoitteet on jaoteltu seitsemän otsikon alle: 

  1. Rakenteet kuntoon
  2. Laadukas päätöksenteko mahdollistaa tasa-arvon
  3. Kunta työnantajana
  4. Koronapandemian vaikutukset ja tuleviin kriiseihin varautuminen
  5. Sosiaali- ja terveysalat haavoittuvassa asemassa olevien turvana
  6. Koulutus ja vapaa-aika: kaikkien kuntalaisten oikeus
  7. Kuntatalous ja sen tulevat haasteet

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kuntavaalitavoitteet (Tane)

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS

NYTKISin päätavoitteet vuoden 2021 kuntavaaleissa ovat vihapuheen sukupuolittuneisuuden hillitseminen, antirasistinen toiminta, intersektionaalinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa, kuntien sukupuolitietoisen budjetoinnin edistäminen sekä erityisesti naisvaltaisten alojen työolojen parantaminen.

Vuonna 2020 alkaneen koronakriisin vuoksi tulevan kuntavaalikauden yksi tärkeimpiä tavoitteita on tukea naisvaltaisia hoiva-aloja, varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä edistää sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönottoa jokaisessa Suomen kunnassa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliiton 10 tasa-arvotekoa kuntiin -kampanja haastaa kuntavaaliehdokkaita edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja hyvää ja turvallista arkea kunnissa seuraavin tavoittein:

  1. Turvakotipaikkoja lisätään!
  2. Tytöistä tulee insinöörejä!
  3. Ehkäisy on maksutonta!
  4. Urheilun tilat ja avustukset jaetaan tasa-arvoisesti!
  5. Tekoja vihapuhetta vastaan!
  6. Sote-alan työoloja parannetaan!
  7. Maahan muuttaneet naiset työllistyvät!
  8. Varhaiskasvatus edistää tasa-arvoa!
  9. Tyttöjen häirintään puututaan!
  10. Naiset johtavat muutakin kuin sotea!

10 tasa-arvotekoa kuntiin -kampanja (Naisjärjestöjen Keskusliitto)

Miesjärjestöjen Keskusliitto

Miesjärjestöjen keskusliiton kuntavaaliteemoina ovat poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen ja eron jälkeinen vanhemmuus. Lisäksi järjestö nostaa esiin kuntatalouden sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyden.

Kuntavaalitavoitteet (pdf 107 kt, Miesjärjestöjen Keskusliitto) 

Seta

Setan tavoitteena on sateenkaarikunta, jossa jokainen voi elää avoimesti omana itsenään ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisesti. Seta kannustaa tulevia valtuutettuja

  1. aktiivisesti edistämään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia sekä kaikkien yhdenvertaisuutta kunnassa,
  2. työskentelemään sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan sekä
  3. varmistamaan, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oma ääni kuuluu päätöksenteossa.

Lähteet

Oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelu. Kuntavaalit 2021.

Pekola-Sjöblom, Marianne & Piipponen, Sirkka-Liisa (2021) Ehdokasanalyysi 2021: Kuntavaaliehdokkaat Manner-Suomessa 2021 sekä vertailua edellisiin kuntavaaleihin. Kuntaliitto.

Pekola-Sjöblom, Marianne & Piipponen, Sirkka-Liisa (2021) Kuntavaalit 2021: 293 vaalia, 8859 valtuustopaikkaa. Keskeisiä tuloksia kuntavaalien 2021 tuloksista. Kuntaliitto.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit. Vahvistettu Tulos 2021, 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Päivitetty: