Hyvinvoinnin edistäminen asiakasohjauksessa

THL tukee hyvinvointialueita Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP) monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä. Kehitystyön tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset voivat ohjata asukkaita kuntien ja järjestöjen monipuolisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelutarjonnan piiriin. Näin siirretään palvelujen painopistettä kalliista ja raskaista sote-palveluista kohti ennalta ehkäiseviä palveluja ja toimintaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakas- ja palveluohjauksessa (Tiedä ja toimi -kortti, THL 2023)

Monialainen asiakas- ja palveluohjaus turvaa sujuvia palvelupolkuja

Asiakas- ja palveluohjauksella tarkoitetaan palvelua, jossa sote-ammattilainen arvioi asiakkaan palvelutarvetta sekä neuvoo ja ohjaa asiakasta hänen tarvitsemien palvelujen piiriin. Monialaisessa asiakas- ja palveluohjauksessa asiakkaan palvelupolussa esiintyy eri toimijoiden, kuten hyvinvointialueen, kunnan ja järjestöjen, toteuttamia palveluja ja toimintaa. Kunnat vastaavat monista hyvinvointia edistävistä toiminnoista, kuten liikunta-, kulttuuri- ja opetuspalveluista. Järjestöt tarjoavat asukkaille monipuolista tukea ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää tekemistä. Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen saumaton yhteistyö tukee asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin minimisisältöjä on kuvattu THL:n julkaisussa "Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä", joka toimii aluehankkeiden kehittäjille muistilistana ja sisältökuvauksena asioille, joita toimintamalleja kehitettäessä tulee ottaa huomioon. Lisäksi palvelukonsepti luo raamit kansallisesti yhtenäiselle ja laadukkaalle kehitystyölle.
Lue lisää: Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä (Julkari)

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen työkalut

Kehittämistyön myötä sote-ammattilaisilla on monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tukena erilaisia työkaluja, kuten:

digitaalinen palvelutarjotin, joka kokoaa tiedon alueen hyvinvointia, osallisuutta ja toimintakykyä tukevista palveluista (hyvinvointialueilla on velvoite ottaa digitaalinen palvelutarjotin käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä)
hyvinvoinnin arvioinnin työvälineitä asiakkaan hyvinvoinnin kartoittamiseen
lähetekäytäntöjä (esim. liikunta- ja kulttuurilähetteet)
hyvinvointia edistävään toiminaan osallistumisen kynnystä madaltavia käytäntöjä (esim. tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki osallistumiseen)

Työkalujen lisäksi hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että sote-ammattilaiset saavat riittävästi tukea, ohjausta ja koulutusta neuvoa asukkaita, jotka eivät pysty, osaa tai halua käyttää digitaalisia asiointikanavia. Hyvinvointialueiden tulee myös järjestää sote-ammattilaisille koulutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen varmistamiseksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähetekäytännöt

Asukkaan siirtymistä palvelusta toiseen voidaan helpottaa esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähetekäytännöillä. Lähetteiden avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä tukevien palvelujen piiriin.

Eri alueilla voi olla käytössä erilaisia hyte-lähetteitä sekä näihin liittyviä vakiintuneita toimintamalleja. Hyte-lähete voi olla digitaalinen, paperinen tai asiakasyhteistyössä suusanallisesti sovittu.

Hyvinvointilähete (hyte-lähete) eli social prescribing -toimintamalli on useiden hyvinvointialueiden kehittämistyön keskiössä. Toimintamallia on pilotoitu esimerkiksi Lapin alueella.

Liikuntalähete tai -resepti on useissa kunnissa jo vakiintunut osaksi liikuntaneuvonnan palveluketjua. Liikuntaneuvontaan ohjaudutaan pääsääntöisesti lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai kannustuksesta. Liikuntalähete tai -resepti -toimintamalli on kuvattu UKK-instituutin sivuilla.

Kulttuurilähete-toimintamallia kehitetään useilla alueilla osana RRP-työtä. Kuten liikuntaan liittyvässä lähetetoiminnassa, myös kulttuurilähetteessä kysymys on palveluketjun aktivoitumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Suomalaisista läheteratkaisuista Kaikukortti on yksi eniten käytetty. Terveydenhuollossa kulttuurireseptin käytöstä on tehty muutamia kokeiluja esimerkiksi lastenneuvolassa.

Hyte-osaamisen vahvistaminen hyvinvointialueilla -koulutuspilotit

Koulutuspiloteissa yhteiskehitetään ja toteutetaan THL:n ja alueiden yhteistyönä koulutukset 2-3 hyvinvointialueella vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten hyte-osaamista. Samalla tuetaan RRP-hankkeissa kehitettävien toimintamallien ja digiratkaisujen käyttöönottoa ja juurtumista.

Koulutuspilottitoiminnassa rakennetaan käytännönläheinen koulutus sote-ammattilaisille. Tuotoksena syntyvä koulutusmateriaalipaketti on hyödynnettävissä kaikilla alueilla.

Pilottialueiden haku on päättynyt. THL:n koordinoima yhteiskehittäminen käynnistyy maaliskuussa 2024.

Alueellisten toimintamallien kuvaaminen ja käyttöönotto

Toimintamallien käyttöönotto hyvinvointialueilla voi tapahtua laaja-alaisena eri kohderyhmiä ja palveluita kattavana kokonaisuutena tai edetä asteittain tietty asiakas- tai väestöryhmä kerrallaan. (STM:n hankeopas vuosille 2023–2025.)

Jokainen alueellinen hanke kehittää ja kuvaa alueellisen monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallinsa Innokylään. Lisäksi on toivottavaa, että hyvinvointialueet kuvaavat Innokylään hyte-toimintamalleja, joiden käyttöä edistetään ja/tai joita kehitetään hyte-palvelukonseptin kehittämishankkeissa.

Hyvinvointialueiden kehittämät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallit löytyvät Innokylästä.
Lue lisää kansallisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptista (Innokylä)