Maahanmuuttaneet ja tartuntatautien seulonta
Tämä suositus ohjaa arvioimaan ja toteuttamaan maahanmuuttaneiden henkilöiden tartuntatautien seulontaa. Suositus ei ole juridisesti velvoittava
Suositus pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy (STM 2009), Valtakunnalliseen tuberkuloosiohjelmaan 2020 (THL, Filha) sekä THL:n ohjeisiin.
Suositus perustuu tautien yleisyyteen henkilön lähtö- ja/tai syntymämaassa.
Seulonnassa on tärkeää ottaa huomioon
- maakohtainen suositus tartuntatautien seulonnasta
Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan - riskitekijät, kuten mahdollinen aikaisempi oleskelu konfliktialueella tai pakolaisleirillä
- muut yksilölliset riskitekijät, kuten huumeiden pistoskäyttö, miesten välinen seksi, seksityö ja vankilatausta
- mahdolliset oireet.
Maahanmuuttaneilla tarkoitetaan kaikin eri perustein Suomeen muuttaneita henkilöitä eli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lisäksi myös työn vuoksi muuttavia, opiskelijoita, paluumuuttajia, perhesiteen perusteella maahan saapuvia sekä paperittomia maahantulijoita.
Terveystarkastukset, seulontatutkimukset ja rokotukset ovat vapaaehtoisia. Poikkeuksena on perusteltu tuberkuloosiepäily, jossa tartuntatautilaki mahdollistaa tahdonvastaisen tutkimuksen ja hoidon.
Jos ulkomailta tullut työntekijä tai harjoittelija työskentelee sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä tai alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä ja tulee maasta, jossa tuberkuloosi on yleinen, tartuntatautilain 55 pykälän mukaan työnantajan on vaadittava häneltä luotettava selvitys siitä, ettei hän sairasta hengityselinten tuberkuloosia. Ennen kuin työntekijä on esittänyt tällaisen selvityksen hän ei saa toimia näissä tehtävissä.
Terveystarkastusten, seulontatutkimusten ja rokotusten toteuttajia ovat muun muassa vastaanottokeskukset, terveysasemat, äitiys- ja lastenneuvolat, työterveyshuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä paperittomien terveystarkastuspisteet.
Seulottavat tartuntataudit
Seulottavia tartuntatauteja ovat
- tuberkuloosi
- HIV
- hepatiitti B
- hepatiitti C
- kuppa
- suolistoloiset.
Tuberkuloosin seulonta
Maa luokitellaan tuberkuloosin riskimaaksi, jos siellä
- on korkea tuberkuloosin ilmaantuvuus (yli 100/100 000/vuosi) tai
- esiintyy runsaasti monelle lääkkeelle vastustuskykyistä (MDR) tuberkuloosia.
Seulonta tarkoittaa oirekyselyä ja keuhkojen röntgenkuvaa tai alle 16-vuotiailla IGRA-testiä. Lisäksi tarkastettavalle on tärkeää antaa tietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi.fi-sivustolla tietoa tuberkuloosista useilla eri kielillä:
Ohje maahanmuuttajille (Tuberkuloosi.fi-sivusto)
Perustellussa tuberkuloosiepäilyssä tartuntatautilaki mahdollistaa tuberkuloosin tahdonvastaisen tutkimuksen ja hoidon. Tahdonvastaisesta tutkimuksesta tai hoidosta päättää aina virkasuhteinen hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Pikaisesti tutkimuksiin ja hoitoon on tarpeen ohjata oireiset henkilöt (yskä, yskökset tai veriyskä).
Keuhkojen röntgenkuva
Keuhkojen röntgenkuvaa (thorax etu- ja sivukuva) tarjotaan alkuterveystarkastuksen yhteydessä tai sen jälkeen
- kaikille oireettomille 16 vuotta täyttäneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille
- muille maahanmuuttaneille maakohtaisen suosituksen ja yksilökohtaisen riskinarvion (esim. aiemmin sairastettu tuberkuloosi, lähipiirissä oleva tuberkuloosi tai aiemmin todettu HIV-infektio) perusteella.
Alle 16-vuotiaille röntgenkuvan sijaan IGRA-testi
Alle 16-vuotiaiden lasten tuberkuloosin seulontaan käytetään keuhkojen röntgenkuvan sijaan ensisijaisesti IGRA-testiä. Keuhkojen röntgenkuva voidaan ottaa, jos IGRA-testi ei ole saatavilla.
Raskaana olevien röntgenkuva
Oireettomalle raskaana olevalle keuhkojen röntgenkuvaus tehdään viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Jos raskaana olevalla kuitenkin on tuberkuloosiin viittaavia oireita, keuhkojen röntgenkuva on tarpeen ottaa riippumatta raskauden vaiheesta.
Kuvan ottamista suositellaan viimeistään synnyttämään tullessa, jos sitä ei ole otettu aiemmin.
BCG-rokotus alle 7-vuotiaalle lapselle
Alle 7-vuotiaille, jotka eivät ole aiemmin saaneet BCG-rokotusta tai joilta ei löydy BCG-rokotusarpea, annetaan rokotus sen jälkeen, kun on varmistettu, että IGRA-testi on negatiivinen. Arpi sijaitsee yleensä vasemmassa reidessä tai olkavarressa, harvemmin oikeassa reidessä tai olkavarressa.
Maahanmuuttajien rokotukset
Muiden tartuntatautien seulonta
Muita seulottavia tartuntatauteja seulotaan laboratoriokokein.
Suosittelemme, että
- pakolaisten seulontalaboratoriokokeet otetaan viimeistään kuukauden kuluttua maahantulosta tai keuhkojen röntgentutkimuksen yhteydessä.
- turvapaikanhakijoilta otetaan kokeet viimeistään 3 kuukauden kuluttua maahantulosta.
HIV
S-HIVAgAb otetaan, jos
- HIV-infektion esiintyvyys lähtömaassa tai pitkäaikaisen oleskelun maassa on 1 % tai suurempi tai
- HIV:n tartuntariski on suurentunut (esim. huumeiden pistoskäyttö, miesten välinen seksi, seksityö ja vankilatausta) tai
- henkilöllä on HIV-infektioon tai AIDS:iin viittaavia oireita, esim. jokin AIDS:n liitännäissairaus tai
- henkilö itse pyytää tutkimusta.
Hepatiitti B
S-HBsAg otetaan, jos
- hepatiitti B-kantajuuden esiintyvyys lähtömaassa on 2 % tai suurempi tai
- hepatiitti B:n tartuntariski on suurentunut (esim. huumeiden pistoskäyttö, miesten välinen seksi, seksityö ja vankilatausta).
Kaikilta S-HBsAg-positiivisilta henkilöiltä on suositeltavaa tutkia jatkotutkimuksina S-HBcAb, S-HBcAbM, S-HBeAg ja S-HBeAb.
Jos henkilöllä todetaan hepatiitti B-kantajuus (HBsAg pos), saavat samassa taloudessa asuvat sekä seksikumppani hepatiitti B -rokotukset kansallisen rokotusohjelman mukaan maksutta.
Hepatiitti C
S-HCVAb otetaan, jos
- hepatiitti C-kantajuuden esiintyvyys lähtömaassa on 2 % tai suurempi tai
- tartuntariski on suurentunut (esim. huumeiden pistoskäyttö, vankilatausta).
Jos henkilö on S-HCVAb-positiivinen, tutkitaan S-HCVNhO.
Jos S–HCVNhO on positiivinen, toimitaan alueellisten ohjeiden mukaan.
Kuppa
S-TrpaAb otetaan, jos otetaan S-HIVAgAb tai S-HBsAg.
Suolistoloiset
F-Para-O otetaan alle 16-vuotiailta, jos lähtöalue on Kaakkois-Aasia, Intian niemimaa tai Saharan eteläpuolinen Afrikka (kaksi eri päivinä otettua näytettä).
Suosittelemme tutkimusta myös kaikille, joilla on ripulia, vatsakipuja tai veren eosinofiilien nousua, joka voi viitata suolistoloisiin etenkin, jos henkilö tulee trooppisen vyöhykkeen maasta.
Jos henkilöllä on akuuttiin infektioon viittaavia oireita, tehdään anamneesin perusteella myös muita tarvittavia tutkimuksia. Tarvittaessa konsultoidaan infektiolääkäriä.
Lääkärille ohjataan ne henkilöt, joiden laboratoriokokeissa tai keuhkojen röntgenkuvassa ilmenee poikkeavia tuloksia.
Katso myös
- Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan
- Maahanmuuttaneiden terveyspalvelut ja tartuntatautien ehkäisy
Lähteet ja lisätietoa
- Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy (STM 2009,pdf 291 kt)
- Työntekijälle tehtävät terveydentilan selvitykset tuberkuloositartuntojen torjumiseksi (Julkari)
- Keuhkotuberkuloosin varhainen toteaminen – ohje maahanmuuttajien terveystarkastuksista (Julkari)
- Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020 (Julkari)
- Tuberkuloosin terveystarkastukset ulkomaille töihin lähteville ja sieltä palaaville (Työterveyslaitos)