Maahanmuuttaneiden terveyspalvelut ja tartuntatautien ehkäisy

Tämä ohje on luonteeltaan suositus. Se käsittelee niitä maahanmuuttaneille tarjottavia terveyspalveluita, joiden tarkoitus on ennaltaehkäistä ja havaita infektioita. Ohje ei ole juridisesti velvoittava.

Maahanmuuttaneilla tarkoitetaan kaikin eri perustein Suomeen muuttaneita henkilöitä eli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lisäksi myös työn vuoksi muuttavia, opiskelijoita, paluumuuttajia, perhesiteen perusteella maahan saapuvia, sekä paperittomia maahan tulijoita. 

Tietoa maahanmuuttaneiden seulontatutkimuksista: 

Tällä sivulla

Turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja paperittomien oikeus terveyspalveluihin

Turvapaikanhakijalla, jonka anomus on käsittelyvaiheessa, on oikeus kiireellisiin ja terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimiin terveyspalveluihin. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on oikeus terveydenhuoltopalveluihin samoin perustein kuin kuntalaisilla. 

Pakolaisille eli henkilöille, joille on myönnetty turvapaikka, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin kuntalaisille.

Paperittomilla henkilöillä on oikeus välttämättömään hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Paperittomilla lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin muillakin lapsilla. Paperittomille henkilöille tarjotaan yhteiskunnan suojelemiseksi tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset ja rokotukset. 

Lisätietoa

Henkilöllä, joka on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, on oikeus terveydenhuollon palveluihin saman laajuisesti kuin henkilöllä, jolla on kotikunta Suomessa
(Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo (2022, pdf 200 kt).

Ohjeet maahanmuuttaneiden hoitoonohjauksesta

Suosittelemme, että 

  • kaikki ensiapua tarvitsevat hoidetaan välittömästi, esimerkiksi kun kyseessä on akuutti infektio
  • pitkäaikaissairauksien, kuten HIV:n, hoidon jatkuvuus varmistetaan
  • selvästi sairaat ohjataan lääkärille viikon kuluessa hoitajan alkuterveystarkastuksesta 
  • raskaana oleville järjestetään äitiysneuvolaseuranta ja vähintään yksi neuvolalääkärin vastaanotto ennen laskettua aikaa
  • alle 7-vuotiaat lapset ja vammaiset henkilöt ohjataan lääkärille 1 kuukauden kuluessa maahan tulosta 
  • alle kouluikäiset lapset ohjataan ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin: alle 7-vuotias vanhempansa kanssa lastenneuvolaan.

 Alkuterveystarkastus 

Vastaanottokeskuksissa kaikille turvapaikanhakijoille ja tilapäisen suojelun piirissä oleville on hyvä tarjota

  • tietoa terveydestä ja terveyspalveluista
  • mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen alkuterveystarkastukseen
  • mahdollisuus seulontatutkimuksiin ja rokotuksiin. 

Alkuterveystarkastuksen tärkeimpiä tavoitteita on havaita aktiivinen tuberkuloosi sekä samalla antaa tietoa tuberkuloosista.
Lisätietoa tuberkuloosin seulonnasta:
Maahanmuuttaneet ja tartuntatautien seulonta

Suosittelemme, että alkuterveystarkastusta tarjotaan kaikille maahanmuuttaneille.

Alkuterveystarkastuksessa läpikäytäviä asioita tartuntatautien osalta

  1. oleskelualueet ja olosuhteet ennen muuttoa, esimerkiksi lähtömaa, pakolaisleiri
  2. nykyoireet, erityisesti yskä, yskökset, veriyskä, kivut, laihtuminen, kuumeilu, ruokahaluttomuus, ripuli, yöhikoilu 
  3. rokotushistoria, alle 7-vuotiailta mahdollinen BCG-rokotusarpi 
  4. aiemmat sairaudet ja hoidot, muun muassa tuhkarokko, tuberkuloosi, kuppa, hepatiitit, HIV ja muut jatkuvaa lääkehoitoa tarvitsevat sairaudet
  5. mahdolliset altistukset tarttuville taudeille, esimerkiksi tuberkuloosia lähipiirissä, huumeiden pistoskäyttö, miesten välinen seksi, vankilatausta, seksityö tai seksin ostaminen, seksuaalirikoksen uhri
  6. nykylääkitys 
  7. pituus ja paino lapsilta
  8. seulontaan osallistuvalta pyydetään suostumus tehtäviin tutkimuksiin.

Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivusto)

Jatkosuunnitelma ja -hoito

Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä laatia jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. 

  • Alkuterveystarkastuksen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuksiin ja palveluihin.
  • Jos henkilöllä on jo todettu hoitoa vaativa infektio, on hoidon jatkuvuudesta tärkeä huolehtia. Esimerkiksi tuberkuloosin tai HIVin lääkehoidon keskeyttäminen saattaa vaarantaa potilaan terveyden, aikaansaada hoitoon liittyviä resistenssiongelmia ja altistaa tartuntojen leviämiselle.

Maahanmuuttaneiden rokotukset

Yksilön ja väestön suojelun kannalta on tärkeää, että maahanmuuttaneet on rokotettu epidemioita aiheuttavia tartuntatauteja, kuten kurkkumätää, poliota ja tuhkarokkoa, vastaan (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017, 5 §). 

Lasten rokotukset toteutetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Tarvittaessa rokotukset aloitetaan iänmukaisesti alusta, tai puutteellinen suoja täydennetään.

Pakolaisen ja turvapaikkaa hakevan rokotustarve on tärkeää arvioida alkuterveystarkastuksen yhteydessä. 

Lisätietoa

Huomioitavia terveysongelmia maahanmuuttaneilla

Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on usein enemmän sairauksien riskitekijöitä kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä. Riskitekijöitä ovat muun muassa oleskelu konfliktialueella tai pakolaisleirillä. Tartuntatautien riski riippuu myös lähtömaasta sekä matkan aikana vierailluista maista ja niiden olosuhteista. 

Erityisen tärkeää on ottaa huomioon akuutit infektiot ja kroonisten sairauksien paheneminen, esimerkiksi lääkityksen keskeytyessä. 

Turvapaikanhakijoiden yleisiä ongelmia ovat

  • akuutit hengitystieinfektiot
  • tapaturmat
  • pitkän matkan seurauksena aiheutunut nestehukka. 

Maahanmuuttaneilla on myös paljon psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia, joiden tunnistaminen ja hoitaminen on olennaista. 
Maahanmuuttaneiden mielenterveys

Yleisvaaralliset tartuntataudit

Jos tutkimuksen tai hoidon aikana tulee ilmi yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen uhka, siitä on ilmoitettava viipymättä hyvinvointialueen tai HUS Yhtymän tartuntatautiyksikköön, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. 

Yleisvaarallisia tauteja ovat muun muassa polio, tuberkuloosi, tuhkarokko, kurkkumätä ja kuppa.

Moniresistentit mikrobit  

Jos maahanmuuttanut henkilö tarvitsee sairaalahoitoa, tutkitaan, onko hän moniresistenttien bakteerien kantaja. Kantajuus tutkitaan sekä THL:n sekä alueellisten tai paikallisten infektioiden torjunnan ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 
Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta (THL, Julkari) 

Väkijoukot ja puutteellinen hygienia edistävät tautien leviämistä

Ahtaissa tilapäismajoituksissa, vastaanottokeskuksissa ja pakolaisleireillä oleskelevilla turvapaikanhakijoilla on lisääntynyt riski sairastua syyhyyn sekä täiden ja kirppujen levittämiin tauteihin, kuten toisintokuumeeseen.

Myös tuhkarokko, vesirokko, influenssa, korona ja vatsataudit leviävät helposti väkijoukoissa erityisesti, jos hygieenisissä oloissa on puutteita. Puutteellinen hygienia ja hoitoon pääsyn viivästyminen edistävät myös meningokokin leviämistä; meningokokkitartunnan voi saada myös oireettomalta taudinkantajalta. 

Päivitetty: