Poliovirusten luokittelu

Polioviruksia on 3 serotyyppiä

Poliovirus on polion eli akuutin poliomyeliitin aiheuttaja. 

Se on enterovirus C -lajiin kuuluva, vain ihmisiä tartuttava pikornavirus. Polioviruksia on kolme serotyyppiä: poliovirus 1, 2 ja 3 eli PV1, PV2 ja PV3.

Villien poliovirusten ja rokotteissa käytettävien virusten lisäksi on olemassa rokoteperäisiä polioviruksia.

Villit poliovirukset

Luonnonmukainen eli villi poliovirus (WPV, wild poliovirus) on luonnollisesti ihmisväestössä kiertävä poliovirus. 

Villeiksi polioviruksiksi luetaan myös sellaiset taudinaiheuttamiskyvyltään heikennetyt polioviruskannat, joita ei ole lisensoitu käytettäväksi eläviä polioviruksia sisältävissä rokotteissa. Näitä ovat Cox/Lederle- ja Koprowski/Wistar -kantojen poliovirukset.

Poliorokotteiden virukset

Suun kautta annettavassa poliovirusrokotteessa (OPV, oral polio vaccine) on eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä polioviruksia. 

Kansallisten lääkelaitosten hyväksymien oraalisten rokotteiden heikennetyt virukset ovat Sabin-kannan polioviruksia (OPV/Sabin strains).

Rokoteviruksen kaltaiset poliovirukset (OPV-like poliovirus) ovat polioviruskantoja, jotka eroavat nukleotidisekvenssiltään alkuperäisestä Sabin-rokoteviruksesta vähemmän kuin 1 % (PV1 ja PV3) tai 0.6 % (PV2). Ne lisääntyvät ja erittyvät ihmisen suolistosta lyhyen aikaa OPV-rokotuksen jälkeen. 

Suomessa käytettävä poliorokote on lihakseen tai ihonalaisena pistoksena annettava inaktivoitu poliorokote (IPV, inactivated polio vaccine). Rokotteen tapetut poliovirukset eivät lisäänny ja erity eivätkä ne voi aiheuttaa poliotauteja.

Rokoteperäiset poliovirukset

Rokoteperäinen poliovirus (VDPV, vaccine-derived poliovirus) on elävää poliovirusta sisältävästä rokotteesta peräisin oleva, ihmisessä lisääntyessään muuntunut virus. 

Viruksen perimä eroaa nukleotidisekvenssiltään vähintään 1 % (PV1 ja PV3) tai 0,6 % (PV2) rokotteessa olleesta viruksesta. 

Rokoteperäisiä polioviruksia voi syntyä kun OPV-rokotteen elävä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennetty virus lisääntyy pitkään ihmisen suolistossa. Muutosten seurauksena viruksen taudinaiheuttamiskyky voi palautua ja virus voi aiheuttaa halvausoireisen taudin. 

Immuunipuutteisilla henkilöillä viruksen lisääntyminen ja erittyminen ulosteeseen voi pitkittyä jopa vuosiksi. Pitkittyneen viruksen lisääntymisen aikana alkuperäisen rokoteviruksen perimään keräytyy vähitellen muutoksia (iVDPV). 

Rokoteperäiset poliovirukset voivat alkaa kiertää ihmisestä toiseen väestössä, jonka rokotussuoja poliota vastaan on puutteellinen. Nämä kiertävät rokoteperäiset poliovirukset (cVDPV; circulating vaccine-derived poliovirus) voivat aiheuttaa akuutin poliomyeliitin tai polioepidemian. 

Kiertävien ja harvinaisten, immuunipuutteisen henkilön erittämien virusten lisäksi tavataan myös rokoteperäisiä polioviruksia, joille ei voi osoittaa epidemiologista yhteyttä (aVDPV, ambiguous vaccine-derived poliovirus). Näidenkin virusten todennäköinen alkuperä voidaan yleensä päätellä niiden geneettisistä ominaisuuksista.