Yleistietoa kansantaudeista

Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle eli kansanterveydelle. Sairauden merkittävyydelle ei ole tarkkaa määritelmää. 

Kansantaudit ovat kuitenkin yleisiä väestössä. Ne ovat myös yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia.

Kansantaudit vaikuttavat työkykyyn, ja niiden hoito vaatii terveydenhuollon palveluita. Siksi kansantaudit vaikuttavat suuresti myös kansantalouteen.

Kansantaudit Suomessa

Suomessa kroonisiksi eli pysyviksi tai pitkäaikaisiksi kansantaudeiksi katsotaan yleisesti

  • sydän- ja verisuonitaudit
  • diabetes
  • astma ja allergia
  • krooniset keuhkosairaudet
  • syöpäsairaudet
  • muistisairaudet
  • tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja 
  • mielenterveyden ongelmat. 

Kansantautien historiaa

Aiemmin tartuntatautikuolemat aiheuttivat suurimman osan ennenaikaisista kuolemista. Kun taudit vähenivät, tapaturmat sekä pysyvät tai pitkäaikaiset sairaudet nousivat suurimmaksi kuolleisuuden aiheuttajaksi.

Tautien ja tapaturmien aiheuttama kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmeninä, ja keskimääräinen elinikä on siksi pidentynyt. Koska ihmiset elävät pidempään ja väestö vanhenee, muistisairaudet ovat yleistyneet. Niistä on tullut uusi kansantauti.

Kansantautien riskitekijät

Monet tekijät altistavat kansantaudeille. Näitä riskitekijöitä ovat muun muassa

  • epäterveellinen ruokavalio
  • vähäinen liikunta
  • tupakointi
  • runsas alkoholinkäyttö ja
  • lihavuus.

Eri kansantaudeilla on usein samoja riski- ja suojatekijöitä. Esimerkiksi tupakointi lisää riskiä sairastua

  • sydän- ja verisuonisairauksiin
  • kroonisiin keuhkosairauksiin
  • muistisairauksiin ja 
  • syöpiin. 

Liikunta taas suojaa lähes kaikkien kansantautien riskeiltä. 

Kansantautien ehkäisy

Erittäin suuri osa työikäisten kroonisista sairauksista voidaan ehkäistä. Tärkeimmät keinot ovat

  • terveellinen ruokavalio
  • liikunta
  • tupakoinnin välttäminen
  • vähäinen alkoholinkäyttö ja
  • lihavuuden ehkäiseminen.

Myös lääkehoitoa tarvitsee käyttää, jos henkilöllä on suuri riski sairastua kansantauteihin.

WHO:n tavoitteet kansantautien ehkäisemiseksi

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut vuosia 2013–2020 koskevan toimenpideohjelman kroonisten kansantautien ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on vähentää kroonisiin kansantauteihin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. 
Tavoitteeseen pyritään 

  • vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä 10 prosenttia
  • lisäämällä terveysliikuntaa 10 prosenttia
  • vähentämällä väestön suolan käyttöä 30 prosenttia
  • vähentämällä tupakoijien suhteellista osuutta 30 prosenttia 
  • estämällä väestön jatkuva lihominen
  • tehostamalla lääkehoidon vaikuttavuutta.

Lisäksi lääkehoidon pitäisi saavuttaa vähintään puolet sitä tarvitsevista. 

Global Action Plan for the Prevention and Control of NCDs 2013–2020   

THL on raportoinut WHO:n tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja julkaissut väliarviot tavoitteiden toteutumisesta syksyllä 2019.

WHO:n tavoite lihavuuden ehkäisemiseksi edellyttää entistä tehokkaampia ehkäisytoimia

Itsemurhien ehkäisy vaatii jatkuvaa työtä

WHO:n tavoite tupakkatuotteiden käytön vähentämisestä voidaan saavuttaa, kansallista tavoitetta ei nykykehityksellä saavuteta  

Kansantautikuolleisuus vähenee edelleen – WHO:n tavoite voidaan saavuttaa

Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti

WHO:n kansanterveystyö tuottaa tulosta alkoholihaittojen ehkäisyssä