Muistisairaudet

Mies sauvakävelylläLiikunta suojelee myös aivoja.

Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, ja ne kuormittavat sekä sairastuneita että heidän läheisiään monin tavoin. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. 

Mikä on muistisairaus?

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja (kognitiota). Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein myös käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.

Etenevien muistisairauksien ja dementian aiheuttajista yleisin on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita syitä ovat mm. Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä on tavallista, että muistisairauden aiheuttaa Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä. 

Milloin on kyse muistisairaudesta?

Joka kolmas yli 65-vuotias raportoi huomanneensa muistiongelmia, mutta useimmiten kyseessä ei ole kuitenkaan etenevä muistisairaus. Muistitoimintojen heikentyminen voi johtua monesta eri syystä. Osa syistä on ohimeneviä tai hoidettavissa olevia, ja muisti- ja ajattelutoimintojen tietyt osa-alueet voivat heikentyä lievästi ikääntyessä. 

Normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn. Mikäli muisti- ja ajattelutoimintojen ongelmat ovat tavanomaista suurempia tai havaitaan arkea selvästi vaikeuttavia oireita, voi kyse olla etenevästä muistisairaudesta.

Muistisairauden diagnostiikka ja hoito

Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairastumisen todennäköisyyttä pienentää, mutta tällä hetkellä eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksien lääkehoitoja tutkitaan aktiivisesti. Tällä hetkellä muistisairauksiin on käytössä oireita lievittäviä lääkkeitä, joita ovat asetyylikoniiniesteraasientsyymin estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini sekä glutamaatin NMDA-reseptorin estäjä memantiini.

Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan myös parantaa sairastuneiden toimintakykyä, mikä vähentää sairaudesta johtuvaa kuormitusta ja hillitsee hoidon kokonaiskustannusten kasvua. Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, kuten ravitsemuksella, liikunnalla ja älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. Erilaisten tukitoimien avulla ihminen voi elää muistisairaudesta huolimatta hyvää ja toimintakykyistä arkea.

Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta, ja tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö laati vuosille 2012-2020 Kansallisen muistiohjelman, joka sisältää tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi sekä muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi. Vuodesta 2021 eteenpäin muistisairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät tavoitteet sisältyvät laajempaan kansalliseen ikäohjelmaan. Nämä kansalliset ohjelmat ohjaavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen muistisairaiden määrän kasvaessa.

Lisätietoa

Päivitetty: