Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa

Leikkikalu

Lastensuojelu on psykososiaalista tukea lapsen suojelemiseksi ja koko perheen ja vanhemmuuden tukemiseksi.

Systeemisessä lastensuojelussa sovitetaan yhteen luottamukseen perustuva moniammatillisesti toteutettava systeeminen vuorovaikutustyö, lapsen suojelu vaikeissa perhetilanteissa, ja virkavastuulla tapahtuva julkisen vallan käyttö.

Systeeminen toimintamalli tuo systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun, välineet ja rakenteet lastensuojelun käyttöön. Systeemistä työotetta voi hyvin soveltaa myös muissa lapsi- ja perhepalveluissa. Sitä käytetään myös muissa palveluissa, kuten perhesosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä.

Työskentelyn ytimessä on kunnioittava, keskusteleva ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus. Työn lähtökohtana ovat koko perheen ja erityisesti lapsen tai nuoren kokemukset. 

Systeemisen lastensuojelun malli vastaa lähtökohtaisesti hyvin hyvän hallinnon vaatimuksia ja vaatimusta moniammatillisesta yhteistyöstä sekä velvollisuutta turvata lapsen perusoikeuksia ja osallisuutta.

Hallintolain ja lastensuojelulain säännökset moniammatillista yhteistyöstä, osallisuudesta, kuulemisesta muodostavat oikeudellisen perustan systeemiselle lastensuojelulle.

Mitä systeemisyys on?

Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Syy-seuraussuhteet eivät ole siis yksisuuntaisia vaan usein kehämäisiä, jolloin jokainen systeemin osa on sekä syy että seuraus.

Eri palveluissa toimivat työntekijät ovat myös osa perheen systeemiä. Heidänkin toimintansa ja valintansa vaikuttavat lapseen ja perheeseen.

Mitkä ovat systeemisen toimintamallin tavoitteet?

Lastensuojelun systeemisen toimintamallin tavoitteena on varmistaa asiakkaana olevien lasten oikeuksien toteutuminen

  • vahvistamalla ihmissuhdeperustaista ja kohtaavaa työskentelyä
  • kuulemalla lapsia ja heidän läheisiään ja vahvistamalla heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan
  • vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä
  • rakentamalla yhdessä asiakkaiden kanssa syvempää ymmärrystä lapsen ja perheen tilanteista ja avuntarpeista
  • tekemällä lastensuojelutyöstä vaikuttavampaa
  • luomalla tukea antavat rakenteet sosiaalityöntekijöille ja muille tiimin jäsenille.

Miten systeemisyys vaikuttaa käytännön työhön?

Työskentelyssä panostetaan asiakassuhteen rakentamiseen. Tapaamisissa sosiaalityöntekijä, lapsi ja perhe tutustuvat toisiinsa ja rakentavat luottamusta. 

Luottamuksellisessa ilmapiirissä voi pohtia tarkemmin lapsen tarpeita ja perheen tilannetta ja ottaa puheeksi asioita, joihin tarvitaan tukea ja muutosta. 

Lapsi, perhe, sosiaalityöntekijät ja muutkin ammattilaiset tai läheiset, etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näin voidaan saada aikaan pysyviä ja positiivisia muutoksia.

Perhe ja sosiaalityöntekijä etsivät ratkaisuja pohtimalla perheenjäsenten kokemuksia ja elämäntarinaa. Esimerkiksi jos lapsi tai nuori ei käy koulua, lähdetään tutkimaan, mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttavat. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi perheessä vallitsevat uskomukset, lapselle tärkeät ihmissuhteet tai lapsen kokemukset omasta tilanteestaan, koulunkäynnistä ja kavereista.

Lastensuojelussa arvioidaan koko ajan sitä, onko lapsi välittömässä vaarassa. Suurimmaksi osaksi työskennellään tilanteissa, joissa välitöntä vaaraa ei ole. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan edetä perheen tahdissa.

Mitä lastensuojelun systeemiset tiimit tekevät?

Lastensuojelun systeemisessä mallissa asiakastyötä tekevät monitoimijaiset tiimit. Tiimit huolehtivat yhdessä sosiaalityöntekijöiden vastuulla olevista asiakkaista. 

Tiimiin kuuluvat:

  • konsultoiva sosiaalityöntekijä
  • perheterapeutti
  • koordinaattori
  • 2-3 sosiaalityöntekijää
  • mahdollisesti 1-2 perhetyöntekijää tai sosiaaliohjaajaa 
  • harkinnan mukaan myös muita työntekijöitä.

Konsultoiva sosiaalityöntekijä huolehtii, että tiimissä toimitaan systeemisten periaatteiden mukaisesti ja että kaikki mukanaolevat tulevat kuulluksi tasapuolisesti.

Perheterapeutti tuo tiimiin perheterapeuttisen osaamisen. Hän voi esimerkiksi helpottaa vaikeiden asioiden lähestymistä tai auttaa pohtimaan tiimiläisten ja perheenjäsenten suhteita.

Koordinaattori huolehtii tiimin käytännön asioista ja toimii yhteyshenkilönä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Hän myös kirjaa viikkokokouksessa käydyt keskustelut.

Tiimi pitää säännöllisesti viikkokokouksen. Niissä käydään keskusteluja lapsen ja perheen tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä. Tukena voi käyttää esimerkiksi perheen jäsenten kanssa tehtyä sukupuuta, aikajanaa tai verkostokarttaa tai lapsen kanssa turvallisuutta kartoittavaa kolmen talon menetelmää. Oleellista on pohtia tilannetta monesta eri näkökulmasta ja kunnioittaa kunkin kokemusta. Yksioikoisia selitysmalleja kannattaa välttää.

Keskustelujen kautta tiimi ja työntekijät tutkivat yhdessä lapsen ja perheen elämäntilannetta ja kokemuksia. Lapset ja perheenjäsenet voidaan kutsua mukaan viikkokokouksiin pohtimaan yhdessä tiimin kanssa, mistä heidän tilanteessaan on kyse ja miten heitä voisi auttaa parhaiten.

Kun tiimi käsittelee lapsen ja perheen tilannetta yhdessä,  vastuusosiaalityöntekijä voi saada jatkuvasti tukea tiimiltään ja tärkeiltä yhteistyökumppaneilta.

Vastuu lapsen hyvinvoinnista ei oikeudellisesti jakaudu "tasan" tiimin jäsenten kesken, vaan kuuluu viime kädessä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Tiimityöskentely turvaa myös työn jatkuvuutta ja työntekijöiden tavoitettavuutta asiakkaan näkökulmasta, vaikka työntekijät vaihtuisivat. 

Miten lasta suojellaan systeemisessä mallissa?

Systeemisen työote lastensuojelussa perustuu kohtaamiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Luodun suhteen varassa pystytään käsittelemään vaikeitakin asioita. Siitä huolimatta lapsen sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa vaikeitakin päätöksiä. 

Lastensuojelutyöhön kuuluu myös viranomaisvallan käyttäminen lapsen suojelemiseksi. Tämä voi tarkoittaa rajojen asettamista ja toimimista vastoin perheenjäsenten tahtoa ja toiveita.

Lastensuojelutyössä tarvitaan sekä rehellistä ja läpinäkyvää viranomaistoimintaa että kuuntelevaa ja kunnioittavaa terapeuttista työtä.

Miten systeemisyys vaikuttaa työn organisointiin?

Systeeminen ajattelu vaikuttaa sekä lastensuojelun tiimiin että laajemmin organisaation rakenteisiin, johtamiseen ja yhteistyöhön.

Lastensuojelun esimiesten sekä organisaation ylimmän johdon täytyy tuntea systeeminen lähestymistapa. Heidän täytyy myös sitoutua sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen. 

Muiden toimijoiden, kuten sivistys- ja terveyspalveluiden työntekijöiden ja johdon perehdyttäminen systeemiseen työskentelyyn on tärkeää. 

Asiakastyössä kaikki lapsen ja perheen kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat osa lapsen ja perheen elämän kokonaisuutta. Siksi myös heitä kannattaa kutsua mukaan lastensuojelun tiimin viikkokokoukseen tai muihin tiimin järjestämiin tapaamisiin. Siihen tarvitaan asiakkaiden suostumus.

Systeemisessä toimintamallissa työskennellään ajoittain tiiviisti asiakkaiden kanssa ja tiimirakenne tukee työntekijöitä. Siksi yhden sosiaalityöntekijän asiakasmäärä täytyy rajata kohtuulliseksi.

Miten systeemistä mallia on arvioitu?

Systeemisessä lastensuojelussa sovelletaan ihmissuhdeperustaisia työtapoja. Niiden vaikuttavuudesta on runsaasti kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Suomessa mallin toimeenpanon ensiaskeleita on arvioitu THL:n raportissa.

Aaltio, E. & Isokuortti, N. (2019) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi: Valtakunnallinen arviointi Raportti 3/2019. Helsinki: THL.

Yliruka, Laura;  Alho, Sirkka & Petrelius, Päivi (2023) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin vaikuttavuutta etsimässä. Yhteiskuntapolitiikka 1. 

Aaltio, Elina. (2022) Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation.

Miten systeemistä toimintamallia koordinoidaan?

THL koordinoi vuoden 2022 loppuun asti lastensuojelun systeemistä toimintamallia järjestämällä kouluttajakoulutusta, verkostotapaamisia sekä tuottamalla syventävää koulutusmateriaalia alueiden käyttöön. Systeemisen lastensuojelun kansallisesta kehittämisestä vastasi perhesosiaalityön ja lastensuojelun monialaisen kehittämisen ohjausryhmä, joka kokoontui noin 4 kertaa vuodessa.

Vuosina 2023 ja 2024 THL ylläpitää systeemisen toimintamallin kouluttajapankkia ja järjestää Dialogia Sytystä -tilaisuuksia kouluttajille. 

Kouluttajapankki

Systeemisen toimintamallin kouluttajapankki on kanava, jonka kautta kouluttajat voivat ilmoittaa yhteystietonsa niille, jotka etsivät systeemisen toimintamallin kouluttajaa.

Systeemisen toimintamallin kouluttajat

Lisätietoa

Yhteystiedot

Laura Yliruka
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7982
[email protected]

Päivitetty: