Laajat terveystarkastukset

Laajan terveystarkastuksen toteuttaminen

Luokkatasosta riippuen laajan terveystarkastuksen kokonaisuus voi muodostua

• erillisistä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista, 
• erillisestä terveydenhoitajan tarkastuksesta yhdistettynä terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistapaamiseen tai 
• koko terveystarkastus voidaan toteuttaa yhdessä tapaamisessa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina. 

Vanhemmat kutsutaan aina mukaan tarkastukseen tai sen johonkin osioon. 

Luokilla 1. ja 5. lääkärin ja terveydenhoitajan yhteinen tarkastustapaaminen oppilaan ja vanhemman kanssa on toimiva ja asiakaslähtöinen työmalli. Tarvittaessa oppilasta tavataan myös kahden kesken. 

8. luokan oppilaalle on aina tarjottava mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun kouluterveydenhuollon ammattilaisen kanssa (STM 2010), joten luokkatason laajaa terveystarkastusta ei ole mahdollista toteuttaa pelkkänä oppilaan, huoltajan, terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistapaamisena.  

Laajan terveystarkastuksen sisältö

Laajat terveystarkastukset ovat sisällöltään yksilöllisiä, etenkin eri keskusteluaiheiden painotuksen ja terveysneuvonnan osalta. Esitietolomakkeista saatava tieto auttaa kouluterveydenhuollon ammattilaisia kohdentamaan tarkastuksen sisältöä kunkin oppilaan ja perheen tarpeiden mukaiseksi. Lisäksi tapaamisessa käytävä keskustelu ja tutkimuksissa esiin tulevat asiat suuntaavat terveystarkastustapaamisen etenemistä, sisältöä ja jatkotoimia.
Lue lisää: Esitietolomakkeet kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin

Laajoissa terveystarkastuksissa selvitellään oppilaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä, terveyttä, terveystottumuksia ja hyvinvointia tarkastellaan eri ympäristöissä; kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.

Terveystarkastuksissa tehdään erilaisia tutkimuksia luokkatason ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Koululääkäri tekee tarkastuksessa kattavan yleistutkimuksen huomioiden oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen, aikaisemmat sairaudet ja hoidot, esitiedot ja keskustelussa esiin tulleet asiat sekä oppilaan ja vanhemman toiveet. Eri menetelmin arvioidaan esimerkiksi kasvua, painoa, verenpainetta, psykososiaalista kehitystä, mielenterveyttä, puberteettikehitystä, ryhtiä, näköä ja kuuloa.

Perheen hyvinvointia selvitellään perehtymällä perheen elinoloihin, vanhempien hyvinvointiin, terveyteen ja terveystottumuksiin, perheen sisäiseen vuorovaikutukseen sekä sisarusten keskinäisiin suhteisiin. 

Tarkastusohjelman mukaisten ajankohtien lisäksi laaja terveystarkastus tehdään aina silloin, kun on tarve selvitellä oppilaan ja perheen tilannetta tarkemmin.  Laajemman selvittelyn tarve voi olla esimerkiksi silloin, kun oppilaalla on toimintakykyä rajoittava pitkäaikaissairaus tai perheessä on voimavaroja vievä elämäntilanne, kuten vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma.

Terveysneuvonta on tärkeä osa kaikkia terveystarkastuksia. Laajoissa terveystarkastuksissa sitä antavat sekä terveydenhoitaja että lääkäri. Myös terveysneuvontaa toteutetaan kunkin oppilaan ja perheen yksilöllisten tarkastuksessa todettujen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi oppilaan ikä- ja kehitysvaihe ohjaavat terveysneuvonnan sisältöjä; vanhemmille ja oppilaille voidaan esimerkiksi jo ennakoivasti antaa tietoa lähestyvästä murrosiästä. 

Laajojen terveystarkastusten keskustelusisällöt ja tutkimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti NEUKO-tietokannassa:

• Ensimmäisen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)
• Viidennen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)
• Kahdeksannen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)

Jos tarkastuksessa todetaan oppilaalla tai vanhemmalla tuen tarvetta, suunnitellaan sitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Tarjottavia tukitoimia voivat olla esimerkiksi

• kouluterveydenhuollon seurantakäynnit, joko terveydenhoitajalla tai lääkärillä
• ohjaus kuraattori- tai psykologipalveluihin 
• monialaisen opiskeluhuollon käynnistäminen eli monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen
• tarvittavat lisätutkimukset
• tutkimuksiin ja/tai hoitoon ohjaaminen muihin sote-palveluihin
• vanhempien ohjaaminen tarvittavan tuen ja palvelujen piiriin.

Opettajan arvio oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta

Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy opettajan antama arvio oppilaan kehityksestä, hyvinvoinnista ja oppimisesta (VNA 338/2011, 7§). Tähän tarvitaan huoltajilta ja 8. luokan oppilailta kirjallinen suostumus. 

Opettajan antama arvio on kouluterveydenhuollolle tärkeä tietolähde oppilaan kehityksen ja hyvinvoinnin selvittelyssä ja tuen tarpeiden tunnistamisessa. Luokilla 1. ja 5. arvion tekee luokanopettaja ja 8. luokalla arvion kokoaa luokanvalvoja huomioiden myös muilta opettajilta saadut havainnot.

Arvion yhdenmukaista sisältöä ja toteuttamistapaa tukemaan on kehitetty valtakunnallinen lomake käyttöohjeineen. 
Opettajan arvio kouluterveydenhuollon laajassa terveystarkastuksessa: lomake ja käyttöohje

Luokka- ja kouluyhteenvedot laajoista terveystarkastuksista

Laajoista terveystarkastuksista kerätään luokka- ja koulukohtaista tietoa, jota hyödynnetään koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 

Lukuvuoden aikana terveystarkastuksista koottavista yhteenvetotiedoista voidaan sopia esimerkiksi koulun opiskeluhuoltoryhmässä. Koottavat tiedot voivat sisältää tietoja esitietolomakkeista, keskusteluista tai tehdyistä tutkimuksista. Tulokset raportoidaan osuuksina kaikista luokan tai luokkatason oppilaista. 

Tietoa kerätään ja raportoidaan anonyymisti eli ainoastaan oppilasmäärältään riittävän suurista luokista, jotta ei ole riskiä yksittäisen oppilaan tunnistamisesta.

Esimerkiksi seuraavat tiedot voivat olla hyödyllisiä yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä:

• kiusaamiskokemukset ja kiusaamiseen osallistuminen
• kouluviihtyvyys
• kouluruokailuun liittyvät asiat
• työrauha luokassa
• koulutyön ja kotitehtävien kuormittavuus
• tupakkatuotteiden kokeilu ja käyttö, etenkin koulussa
• mielialaoireet ja ahdistuneisuus, kouluun liittyvä sosiaalinen ahdistuneisuus
• kokemukset kouluympäristöstä (esim. sisäilma, melu, valaistus tai lämpötila).

Yhteenvetojen tietoja ja niiden pohjalta tarvittavia toimia pohditaan opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä, tavallisesti opiskeluhuoltoryhmässä. Tietoja voidaan myös käyttää taustatietoina kolmen vuoden välein tehtävässä kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksessa. 
Lue lisää kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksesta

Lisätietoa

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex)
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (2010). Julkaisuja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Hakulinen-Viitanen, Tuovi ym. (2012) Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon Opas 22. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 (Finlex)
Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi. Kuntainfo 13a/2015. Sosiaali- ja terveysministeriö. (pdf 245 kB)