Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, asia viedään lapsen kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan ratkaista myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia laitetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa. 

Huoltoriidan tuomioistuinsovittelu

Huoltoriitaa voidaan myös sovitella tuomioistuimessa. Huoltoriidan tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja raskaalle oikeudenkäynnille. Se on tarkoitettu erityiseksi sovittelupalveluksi silloin, kun vanhemmille muissa eropalveluissa tarjottu apu on osoittautunut riittämättömäksi.

Sovittelijana toimii tällöin perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija (yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä). 

Tuomioistuimen päätökset

Tuomioistuin voi päättää

  • lapsen yhteishuollosta tai yksinhuollosta
  • lapsen oheis- tai sijaishuollosta
  • vanhemman (ei huoltaja) tai muun henkilön oikeudesta saada lasta koskevia tietoja joko kaikissa tai päätöksessä määrätyissä asioissa.

Lisäksi tuomioistuin voi päättää, että

  • lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä
  • lapsi asuu oheis- tai sijaishuoltajansa luona
  • lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona
  • lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa/toisen vanhemman ja oheis- tai sijaishuoltajan luona
  • lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu ja
  • lapselle vahvistetaan oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. 
    Tapaamisoikeus

Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, tuomioistuin voi päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken.

Tuomioistuin ei voi päättää yksittäisestä lapsen huoltoa koskevasta erimielisyydestä, kuten esimerkiksi siitä, mihin kouluun lapsi menee tai mihin uskontokuntaan hän kuuluu. Tällainen vanhempien välinen huoltoa koskeva erimielisyys on ratkaistava joko huoltajien tehtävienjakomääräyksellä tai huollon ja päätösvallan uskomisella yksin toiselle vanhemmalle.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § (Finlex)

Hakemuksen tekeminen tuomioistuimelle

Hakemuksen voivat tehdä

  • lapsen vanhemmat yhdessä
  • toinen vanhemmista
  • lapsen huoltaja ja
  • sosiaalilautakunta.

Lisäksi henkilö, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, voi tehdä hakemuksen, joka koskee tämän oikeuden muuttamista. 

Myös lapselle erityisen läheinen henkilö voi tehdä hakemuksen, joka koskee lapsen oikeutta tavata häntä.

Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen

Lapsen omat toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon siten kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Riidattomissa asioissa lapsen mielipiteen selvittäminen on huoltajien tehtävä. Tuomioistuimen on riidatonta tai sovittelussa käsiteltävää asiaa ratkaistessaan varmistuttava siitä, että huoltajat ovat keskustelleet lapsen kanssa ja ottaneet lapsen mielipiteen sopimusta tehdessään huomioon.

Riitaisessa asiassa lapsen mielipiteen selvittäminen tapahtuu ensisijaisesti hyvinvointialueelta pyydettävän selvityksen yhteydessä.
Hyvinvointialueen selvitys tuomioistuimelle

Tämän lisäksi lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Edellytyksenä kuulemiselle on se, että se on asian ratkaisemiseksi tarpeellista ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa vain, jos tämä on välttämätöntä eikä kuulemisesta arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa. 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 11 § ja 15 a § (Finlex)

Selvityksen hankkiminen hyvinvointialueelta

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys hyvinvointialueelta perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. 

Hyvinvointialue ei ratkaise asiaa vaan toimii tuomioistuinta avustavana viranomaisena. Selvitys on kuitenkin merkittävä osa käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoa sen päättäessä lapsen huolto- ja tapaamisasiasta.

Tuomioistuimen väliaikainen määräys

Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Tuomioistuin voi lisäksi erityisestä syystä määrätä väliaikaisesti siitä, kenelle lapsen huolto uskotaan ja oikeudesta saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 17 § (Finlex)

Oikeudenkäyntikulut

Asianosaiset vastaavat lähtökohtaisesti itse oikeudenkäyntikuluistaan. Asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja osaksi tai kokonaan vain, jos siihen on erityistä syytä.

Tuomioistuimen päätöksen muuttaminen

Tuomioistuin voi myös muuttaa lapsen asioissa annettua aikaisempaa ratkaisua, jos lapsen tai vanhempien olosuhteet ovat muuttuneet tai siihen muutoin on aihetta.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 12 § (Finlex)

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: