Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa ja huolenpitoa lapsesta tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Huoltajan tehtävänä on

  • turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
  • turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä
  • vaalia myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita
  • turvata hyvä hoito ja kasvatus
  • turvata lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito
  • pyrkiä tarjoamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö
  • turvata lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus 
  • suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä
  • kasvattaa lasta siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä sekä
  • tukea ja edistää lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen.

Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 § ja 3 § (Finlex)

Lapsen huoltaja

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu.

 Huoltaja päättää 

  • lapsen hoidosta 
  • kasvatuksesta
  • koulutuksesta
  • asuinpaikasta
  • harrastuksista sekä 
  • muista henkilökohtaisista asioista.

Muita henkilökohtaisia asioita ovat esimerkiksi lapsen nimi, uskontokuntaan kuuluminen, terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja passin hakeminen.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 3-4 § (Finlex)

Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Huoltaja myös edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa. Lisäksi huoltaja toimii lapsen edunvalvojana hoitaen tämän taloudellisia asioita.
Laki holhoustoimesta 3 § (Finlex)

Lasta koskevia päätöksiä tehdessään huoltajan on otettava huomioon kaikki se, mitä yllä on todettu huoltajan tehtävistä ja pyrittävä toimimaan päätöksenteossaan aina lapsen parhaaksi. Myös erotilanteessa lasta koskevien päätösten on perustuttava arvioon siitä, mikä on lapsen edun mukaista. 

Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon tämän mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tämän ikä ja kehitystaso huomioiden. 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § (Finlex)

Yhteishuolto

Yhteishuolto tarkoittaa, että huoltajat huolehtivat yhdessä kaikista edellä todetuista asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Lähtökohtana on, että vanhemmat jatkavat yhdessä lapsen huoltajina myös eron jälkeen. 

Yhteishuolto ei tarkoita samaa kuin vuoroasuminen. Lapsen asuminen, tapaamisoikeus ja huoltomuoto ovat erillisiä asioita. 

Huoltajien välisten tehtävien jakaminen

Yhteishuollon lähtökohtana on, että huoltajat päättävät kaikista lasta koskevista asioista yhdessä. Huoltajat voivat kuitenkin sopia keskinäisestä tehtäviensä jakamisesta tai tuomioistuin voi päättää siitä, jos tehtävien jakamiseen on erityinen syy ja lapsen etu sitä edellyttää. Tehtäviä voidaan jakaa, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia.

Tehtävienjakosopimus tai tehtävienjakomääräys voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoidosta, varhaiskasvatuspaikasta tai koulusta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että toinen huoltaja päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta ja muista asioista huoltajat päättävät yhdessä. On huomattava, että tällä hetkellä tehtävienjako estää lapsen puolesta asioinnin sähköisissä palveluissa, kuten Omakannassa. 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 § ja 9 § (Finlex)

Lapsen taloudellisten asioiden hoito ei ole lapsen huoltoa vaan holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa, jonka jakamisesta huoltajat eivät voi sopia. Huoltajat eivät esimerkiksi voi sopia, että vain toinen huoltajista hoitaa lapsen taloudelliset asiat, kuten pankkiasiat. Vain tuomioistuin voi määrätä edunvalvojien välisestä tehtävien jaosta tai vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä. 
Holhoustoimilaki (Finlex)

Yksinhuolto

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Joissain tilanteissa tämä voi olla lapsen edun mukainen ratkaisu. Vanhemmat voivat sopia yksinhuollosta keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuin voi päättää siitä.  

Yksinhuoltaja voi tehdä lasta koskevat päätökset yksin. Viranomaiset (esimerkiksi varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto, sosiaalihuolto) antavat lasta koskevat tiedot lähtökohtaisesti vain huoltajalle. Huoltajan erikseen antamalla luvalla, sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä tietoja voidaan antaa myös toiselle vanhemmalle tai muulle henkilölle.

Tietojensaantioikeus

Vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja, voidaan vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeudella voidaan edistää huollosta erotetun vanhemman tai muun henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. 

Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita. Jos tietojensaantioikeudesta on sovittu yleisesti, se koskee lasta koskevien tietojen saamista kaikilta viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Tietojensaantioikeudesta voidaan kuitenkin sopia myös yksilöidymmin. Tietojensaantioikeus voidaan esimerkiksi rajata koskemaan vain tiettyjä tahoja, kuten päiväkotia. Toisaalta voidaan sopia myös vanhemman yleisestä tietojensaantioikeudesta, johon tehdään rajauksia. Vanhemmalla voi olla esimerkiksi yleinen tietojensaantioikeus, joka ei kuitenkaan koske terveyden- ja sairaanhoitoa.  

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 § ja 9 § (Finlex)

Oheishuolto / muu kuin vanhempi huoltajana

Sopimus tai määräys oheishuoltajasta

Oheishuoltaja on henkilö, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja.  Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin huoltaja-vanhemmalla, ellei muuta ole erikseen vahvistettu.

Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuin voi päättää siitä. Oheishuollosta sovittaessa oheishuoltajaksi ryhtyvä henkilö on molempien vanhempien lisäksi sopijapuoli. Jos vanhemmat sopivat myöhemmin muista asioista, on näihin saatava oheishuoltajan suostumus.

Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen ja siihen on oltava lapsen edusta lähtevä tarve. Oheishuollosta voidaan sopia esimerkiksi tilanteessa, jossa oheishuoltajan avulla voidaan tukea lapsen kasvuolosuhteita niin, että vältytään huostaanotolta.

Oheishuoltajuus ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan. Oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. 

Huoltaja on myös lapsen edunvalvoja, joten oheishuoltaja ja huoltaja-vanhempi/-vanhemmat päättävät yhdessä lapsen taloudellisista asioista.

Huollon määrääminen vanhempien sijasta muulle henkilölle

Jos lapsi asuu pysyvästi jonkun muun kuin vanhempansa luona, tuomioistuin voi määrätä huollon vanhempien sijaan muulle henkilölle. Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien sijasta muulle henkilölle vain tuomioistuimen päätöksellä. 

Määräys lakkauttaa vanhemman tai vanhempien huoltosuhteen lapseen. Jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat lapsen huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon vanhempien sijasta toiselle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § 1 ja 3 momentti (Finlex)

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi asua toisen vanhempansa luona tai vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen). Vanhemmat voivat myös sopia oheishuoltajan kanssa siitä, että lapsi asuu oheishuoltajansa luona. 

Asumisesta päätettäessä lähtökohtana on lapsen etu. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on otettava huomioon erityisesti lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta. On tärkeää arvioida, kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 10 § ja 11 § (Finlex)

Vuoroasuminen

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vähintään 40 % kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien. On myös mahdollista sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempansa (tai vanhempiensa) luona ja oheishuoltajan luona. Lapsi voi vuoroasua enintään kahdessa kodissa. 

Sopimuksessa tai tuomioistuimen määräyksessä vuoroasumisesta täytyy olla

  • vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja
  • tieto siitä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Vuoroasumisen tarkempia ehtoja ovat esimerkiksi vaihtojen rytmin määrittäminen kotien välillä ja tiedot siitä, miten lapsen asuminen järjestetään esimerkiksi lomien aikana ja juhlapyhinä. Vaihto voi tapahtua esimerkiksi muutaman päivän välein, vuoroviikoin tai vuorokuukausin. Järjestely voi olla lapsen ja perheen tilanteesta riippuen erilainen. Sopimukseen voidaan myös kirjata vuoroasumisjaksojen sisään sijoittuvista tapaamisista tai muusta yhteydenpidosta toiseen vanhempaan.

Lapsella voi vuoroasumisesta huolimatta olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Virallinen asuinpaikka vaikuttaa moniin lapsen ja perheen arjen kannalta tärkeisiin etuisuuksiin ja palveluihin kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin, terveydenhuoltopalveluihin ja lapsilisään, joita tarjotaan sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsen väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka on. 

Tarvittaessa voidaan sopia tai tuomioistuin voi määrätä, miten vastuu vuoroasumisen toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu osapuolten kesken.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 b § ja 9 a § (Finlex)

Elatusapu vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumistilanteessakin toinen vanhemmista voi olla velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusapu määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja kummankin vanhemman elatuskyvyn mukaan. Vuoroasumistilanteessa elatusvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista. Elatuslain mukaan vuoroasumiseen liittyvää elatusapua määrättäessä merkitystä ei ole sillä, kumman luona lapsella on virallinen asuinpaikka. 

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona, tavata tätä muualla tai pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. 

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Vanhempien on edistettävä lapsen tapaamisoikeuden toteutumista. Vanhempien on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä voisi aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.

Tapaamisoikeudesta päätettäessä lähtökohtana on lapsen etu. Ratkaisuissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten tapaamisoikeuden tavoitteet parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä on otettava huomioon  lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta.

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvottu vaihto

Vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin määrätä, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina tai että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Valvonnan tai tuen on oltava tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamiset voivat olla valvottuja vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. 

Oikeus tavata muuta erityisen läheistä henkilöä

Lapselle voidaan vahvistaa myös oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Edellytyksenä on, että lapsella on henkilön kanssa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tällainen tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. 

Erityisen läheisen henkilön määritelmä on suppea: se kattaa ainoastaan tilanteet, joissa on kyse vanhemmuussuhteeseen verrattavasta suhteesta. Tällaisen suhteen syntyminen edellyttää pitkäaikaista ja läheistä kanssakäymistä, josta voi olla osoituksena esimerkiksi asuminen samassa taloudessa lapsen kanssa ja päivittäinen osallistuminen lapsen hoitoon ja kasvatukseen tuona aikana.

Muilta osin lapsen ja muun henkilön välisiin tapaamisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin. Tapaamiset voidaan vahvistaa toteutettavaksi myös tuettuina tai valvottuina. Jos tuomioistuin on päättänyt lapsen ja muun henkilön välisistä tapaamisista tuettuna tai valvottuna, sovelletaan tällöin sosiaalihuoltolain säännöksiä hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää tapaamisten valvontaa ja tukea.

Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lapsen huoltoon tai tämän oikeuteen tavata toista vanhempaansa tai muuta läheistään.  Tällä kannustetaan vanhempia pohtimaan jo etukäteen oman muuttonsa vaikutuksia lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteutumiseen ja järjestämään tarvittaessa nämä asiat oikeudellisesti uudelleen.

Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, on hänen tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Velvollisuus koskee molempia vanhempia riippumatta siitä, kumman luona lapsi asuu. 

Ilmoitus muutosta on tehtävä hyvissä ajoin ja jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.

Ilmoituksen saa jättää tekemättä vain, jos lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuu välitön vakava uhka ja muutto on välttämätön sen torjumiseksi.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 5 a § (Finlex) 

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: