Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Vanhemmat voivat sopia lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista asioista lastenvalvojan luona.

Vanhemmat voivat sopia

  • lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle
  • lapsen huollon uskomisesta vanhempien ohella muulle henkilölle
  • ei-huoltajavanhemman tai muun henkilön tiedonsaantioikeudesta
  • lapsen asumisesta 
  • lapsen ja vanhemman välisestä tapaamisoikeudesta ja 
  • huoltajat voivat sopia keskinäisestä tehtävienjaosta. 

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vahvistaa sopimuksessa käytettävien lomakkeiden kaavan. Sopimuksen sisällön on vastattava vahvistetun kaavan sisältöä, vaikka sopimusta ei olisi tehty vahvistetulle lomakkeelle.

Sopijapuolet 

Yleensä sopijapuolina ovat vanhemmat. Vähintään toisen vanhemmista on oltava huoltaja. Lisäksi sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä. Tällainen muu henkilö voi olla 

  • se, jolle lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella
  • se, jolle annetaan tietojensaantioikeus tai
  • oheishuoltaja, jonka luona lapsen tulee sopimuksen mukaan asua.

Tällöin muu henkilö on sopimuksessa vanhempien lisäksi sopijapuoli.

Jos lapsella on vain yksi vanhempi, joka on myös huoltaja, voi hän tehdä sopimuksen muun henkilön kanssa. 

Sopimuksen ehdot

Kun vanhemmat sopivat vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta, täytyy sopimuksesta ilmetä vuoroasumisen tai tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 b § (Finlex)

Vuoroasumisesta sopiessaan vanhempien täytyy määritellä vaihtojen rytmi kotien välillä ja miten lapsen asuminen järjestetään esimerkiksi lomien aikana ja juhlapyhinä. 

Tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa määriteltäisiin vastaavasti tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja tai valvottuja.

Täytäntöönpanon kannalta olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. 

Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan ja paikan ilmaisuja (esimerkiksi "Lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti"). Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin: kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista. 

Joskus vanhemmat haluavat liittää tapaamisiin lisäehtoja (esimerkiksi "Lapsen tulee mennä nukkumaan illalla viimeistään kello 21" ). Vanhemmille kuitenkin on kerrottava, että tämäntyyppisiä lisäehtoja ei voida viranomaiskeinoin panna täytäntöön.

Lapsen mielipiteen selvittäminen

Sopimuksen vahvistamista harkitessaan hyvinvointialueen on otettava huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista. 

Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti huoltajien tehtävä. Vanhemmilla on velvollisuus keskustella lapsen kanssa ja ottaa huomioon tämän toivomukset ja mielipide asioista, joista ollaan sopimassa.  Vanhemmat välittävät lapsen näkemyksistä tiedon lastenvalvojalle. 

Lastenvalvojalla on velvollisuus varmistaa, että vanhemmat ovat selvittäneet lapsen mielipiteen ja ottaneet sen huomioon ennen kuin sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetaan. Tarvittaessa lastenvalvojan tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti. Edellytyksenä lapsen kanssa käytävälle keskustelulle on se, että lapsi suostuu keskusteluun ja että keskustelu on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Kyse on siis erityistilanteesta, joka on tarpeen esimerkiksi silloin, kun vanhemmat antavat ristiriitaisia tietoja lapsen mielipiteestä tai eivät halua keskustella lapsen kanssa.

Lapsen mielipiteen selvittämisestä tehdään merkintä sopimukseen. Jos lapsen mielipidettä ei voida selvittää hänen ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi, tästäkin tehdään merkintä sopimukseen.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §, 8 § ja 11 § (Finlex)

Suostumukset

Tilanteesta riippuen sopimuksen vahvistaminen voi edellyttää tiettyjen henkilöiden suostumusta. Suostumuksen antajalla tarkoitetaan muita henkilöitä kuin sopijapuolia. 

Suostumusta edellytetään 

  • oheishuoltajalta, jos lapsella on tällainen
  • siltä henkilöltä, jolle on aiemmin vahvistettu tietojensaantioikeus, jos sopimuksella puututaan jo vahvistettuun tietojensaantioikeuteen ja
  • erityisen läheiseltä henkilöltä, jos lapselle on vahvistettu oikeus tavata tällaista henkilöä ja jos sopimus voi vaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 § 4 momentti (Finlex)

Sopimuksen vahvistaminen

Sopimuksen vahvistaa se hyvinvointialue, jossa lapsella on asuinpaikka.

Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. Sopimusta ei voida vahvistaa, jos on syytä epäillä, että se on lapsen edun vastainen. Asiasta tehdään kirjallinen päätös perusteluineen. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet.

Vahvistettu sopimus on pantavissa täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.

Sopimuksen voimassaolo

Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen. 

Sopimuksen muuttaminen

Hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän on muutoin aihetta.

Lähteet ja lisätietoa

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelma on saatavilla suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi.
Vanhemmuussuunnitelma