Hyvinvointialueen selvitys tuomioistuimelle

Vanhemmat voivat sopia lapsensa huollosta, asumisesta ja tapaamisesta lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Sopimus voidaan panna täytäntöön, kuten tuomioistuimen lainvoimainen päätös. Jos vanhemmat eivät pääse keskinäiseen sopimukseen, he voivat hakea ratkaisua käräjäoikeudesta. 

Ennen päätöksentekoa tuomioistuimen on tarvittaessa pyydettävä hyvinvointialueelta selvitys vanhempien ja lapsen tilanteesta. Selvitys pyydetään siltä hyvinvointialueelta, missä lapsella, lapsen vanhemmalla tai muulla asiaan osallisella on asuinpaikka. Jos henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, niin selvitys pyydetään siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilö oleskelee.

Tuomioistuin asettaa määräajan selvityksen tekemiselle. Selvitys on osa hyvinvointialueen järjestämää sosiaalipalvelua, mutta hyvinvointialue voi tehdä selvityksen ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä. Selvitystä ei tehdä sosiaaliviranomaisen, vanhempien eikä heidän asianajajiensa aloitteesta. 

Selvityksen tarkoitus

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tuomioistuimelle sosiaalitoimen ammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista huoltoasian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista.

Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien keskinäisellä sopimuksella, sosiaalihuollon työntekijän on autettava vanhempia sopimuksen tekemisessä.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 16 § 2 momentti (Finlex)

Selvityksen laatiminen ja sisältö

Tuomioistuimen on selvitystä pyytäessään yksilöitävä, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan. Selvityksessä keskitytään niihin seikkoihin, joista tuomioistuin pyytää selvitystä. Selvityksessä voidaan kuitenkin tuoda esiin muitakin seikkoja, jos hyvinvointialue katsoo näillä olevan merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Selvityksessä on oltava tiedot siitä, miten selvitys on tehty. Tämä vaihtelee riippuen selvityspyynnöstä ja aiheesta. Esimerkiksi asumista koskevat selvitykset ovat yleensä kattavampia kuin vaikkapa pelkkää huoltoa koskevat selvitykset.

Selvitykseen kirjataan

  • tieto selvityksen tarkoituksesta
  • tiedot siitä, mistä seikoista selvitystä on pyydetty
  • tiedot selvityksen teosta 
    • selvityksen laatineet työntekijät
    • vanhempien ja lasten tapaamisajat ja -paikat läsnäolijoineen
    • mahdollinen tulkin käyttö, jne
  • lyhyt kuvaus perheen taustasta ja nykytilanteesta
  • kuvaus ja tiedot lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämisestä: mitä lapsi on kertonut ja miten lasta on kuultu (menetelmät). Selvitystä tehtäessä on keskusteltava lapsen kanssa henkilökohtaisesti, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista ja lapsi siihen suostuu, jollei se ole selvästi tarpeetonta. Keskustelussa on pyrittävä selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin 11 §:ssä säädetään.
    Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 16 § 3 momentti ja 11 § (Finlex)
  • tieto siitä, haluaako lapsi tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Selvitystä tehtäessä varsinkin varttuneemmalle lapselle täytyy kertoa, että hänellä on mahdollisuus tulla kuulluksi myös suoraan tuomioistuimessa. Jos lapsi haluaa tulla kuulluksi tuomioistuimessa, tämä on kirjattava selvitykseen.
  • vanhempien näkemykset perusteluineen
  • mahdollinen arvio vanhempien mahdollisuuksista toimia lapsen huoltajana ja kasvattajana sekä muu vanhemmuus, esimerkiksi
    • lapsen kasvatus ja hoito käytännössä
    • kasvatusperiaatteet
    • näkemykset lapsen tarpeista
    • vanhempien välinen yhteistyö
    • lähi- tai etävanhemmuuden tukeminen ja
    • lapsen ja vanhempien suhteet sekä vanhempien että lapsen kuvaamana
  • vanhempien olosuhteet, esimerkiksi
    • työ- tai opiskelupaikka
    • työajat
    • taloudellinen tilanne
    • asuminen
    • harrastukset
    • verkostot
    • päihteet
    • terveydentila ja
    • rikollisuus tai muu asosiaalisuus
    • perheväkivalta
  • muilta viranomaisilta pyydetyt tiedot tai lausunnot
  • mahdolliset johtopäätökset ja ehdotukset perusteluineen sekä
  • liitteet.

Tuomioistuimet toivovat sosiaalitoimelta tosiseikkojen raportointia ja työntekijöiden tekemiä havaintoja. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja tulkintoja vanhempien tai lasten käyttäytymisestä ja puheista on syytä välttää.

Selvityksessä on tärkeää erottaa selkeästi toisistaan

  • vanhempien kertomukset ja mielipiteet
  • lapsen toivomukset ja mielipiteet
  • selvitetyt tosiseikat
  • työntekijän tekemät havainnot ja
  • työntekijän arviot ja johtopäätökset perheen tilanteesta.

Selvityksen tekijä voi esittää selvityksessä ja oikeudenkäynnissä lapsen edun näkökulmasta salassa pidettävää tietoa.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisesta 16 § 5 momentti (Finlex)

Lausunnot selvityksen tueksi

Usein selvityksessä käytetään myös muiden viranomaisten asiantuntemusta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tai kasvatus- ja perheneuvonnasta voidaan pyytää lausuntoa lapsen tilanteesta. Lausuntopyyntö voi koskea esimerkiksi lapsen kehitystä, perheen vuorovaikutusta tai lapsen mielipidettä sekä toivomuksia.

Mitä selvitystä tehtäessä on huomioitava?

Sosiaalityöntekijän on varmistettava esteettömyytensä ennen selvitystyöhön ryhtymistä. Sosiaalityöntekijä voi olla esteellinen, jos hän on toiminut aikaisemmin esimerkiksi perheasioiden sovittelijana. Sosiaalityöntekijät eivät voi toimia eri rooleissa saman perheen kanssa.

Selvitys olisi hyvä tehdä parityönä, koska parityöskentely parantaa selvityksen luotettavuutta ja puolueettomuutta.

Selvitystyö ei ole perheasioiden sovittelua, hoitoa, terapiaa tai lastensuojelutyötä. Selvityksestä vastaavan on kuitenkin tärkeää tunnistaa perheen tuen tarve ja ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Lapselle voidaan tarvittaessa nimetä esimerkiksi tukihenkilö. 

Selvityksentekijän suullinen kuuleminen tuomioistuimessa

Tarvittaessa käräjäoikeus pyytää selvityksen tehneet sosiaalityöntekijät kuultavaksi tuomioistuimessa suullisesti. 

Tuomioistuimen on kutsuttava selvityksen tekijä kuultavaksi tuomioistuimessa suullisesti, jos

  • tuomioistuin katsoo sen lapsen edun tai mielipiteen selvittämiseksi tai muusta syystä tarpeelliseksi tai
  • asiaan osallinen sitä pyytää eikä kuuleminen ole selvästi tarpeetonta.

Asiaan osallinen ei voi suoraan kutsua selvityksen tekijää kuultavaksi, mutta hän voi esittää tuomioistuimelle pyynnön.

Selvityksen tekijää ei kuulla todistajana, vaan asiantuntijana. Hän ei edusta kumpaakaan osapuolta. Hänen tehtävänään on ennen kaikkea valvoa lapsen etua ja välittää tämän näkemys tuomioistuimelle.  

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 16 a § (Finlex)

Oikeudenkäymiskaari 17. luku (Finlex) 

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: