Koronavirusrokotteiden immuunivasteet Suomessa

Koronarokotteiden immuunivasteet Suomessa -tutkimuksessa selvitetään COVID-19-rokotteiden immuunisuojaan liittyviä vasteita rokotuksen jälkeen. SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama tauti (COVID-19) on levinnyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Koronavirustautia vastaan on kehitetty erilaisia rokotevalmisteita.

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, millainen immuunivaste eli elimistön puolustusreaktio taudinaiheuttajan torjumiseksi saadaan aikaan erilaisilla COVID-19-rokotteilla. Lisäksi selvitetään, millainen immuunivaste saadaan COVID-19-rokotuksen jälkeen erilaisilla annosmäärillä, rokoteyhdistelmillä ja rokoteannosväleillä.

Immuniteetti perustuu verenkierrossa ja limakalvoilla esiintyviin vasta-aineisiin ja valkosoluihin, jotka tunnistavat juuri kyseisen taudinaiheuttajan. Pitkäaikaisen suojan kannalta ovat tärkeitä myös muistisolut, jotka aktivoituvat, mikäli sama taudinaiheuttaja kohdataan myöhemmin uudelleen.

Vasta-ainetutkimuksen perusteella seurataan immuniteetin muodostumista ja säilymistä rokottamisen jälkeen väestössä. Lisäksi tutkitaan soluvälitteistä immuniteettia. Tutkimuksessa arvioidaan tehosterokottamisen tarvetta eri ikäryhmissä, eri COVID-19-taudin riskiryhmissä ja eri perussairauksien yhteydessä. Tutkimuksessa selvitetään myös koronavirustartunnan vaikutusta immuunivasteisiin veressä ja limakalvoilla. On odotettavissa, että tartunnan seurauksena muodostuu limakalvoimmuniteettia, joka on mitattavissa sylkinäytteestä.

Rokottamalla aikaansaadun immuniteetin lisäksi arvioidaan myös koronavirustartunnan vaikutusta immuniteettiin eri SARS-CoV-2-virusmuunnoksia vastaan.

Tutkimuksessa kerättyjä näytteitä ja tietoja voidaan käyttää myös muiden hengitysteiden kautta tarttuvien mikrobien ja niitä vastaan suunnattujen rokotteiden immunologiseen tutkimukseen.

Seerumi- ja solunäytteitä voidaan käyttää myös menetelmäkehitykseen.

Tutkimuksen tausta

Koronaviruksia on useita ja jotkut niistä aiheuttavat vuosittain lieviä hengitystietulehduksia. Koronavirus SARS-CoV-2 on päässyt leviämään nopeasti kautta maailman, koska väestössä ei ennen pandemian leviämistä ollut sitä vastaan vastustuskykyä eli immuniteettia. SARS-CoV-2-koronavirus aiheuttaa valtaosin lievän, mutta toisinaan myös vakavan systeemisen hengitystietulehduksen, joka voi johtaa tehohoitoon ja jopa kuolemaan.
Ajankohtaista koronaviruksesta

Tehokkaita keinoja tilanteen hallitsemiseksi ovat olleet pandemian alkuvaiheessa väestöön kohdistuvat liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoitukset ja hygieniatoimet – myöhemmin ensisijaisesti rokotukset. Rokotukset tautia vastaan aloitettiin joulukuun lopulla 2020. Rokotuksilla ehkäistään erityisesti vakavaa koronatautia ja kuolemia sekä ylläpidetään terveydenhuollon kapasiteettia. Tutkimustietoa tarvitaan parhaan mahdollisen koronarokotusohjelman toteuttamiseksi ja kehittämiseksi.
Rokotteet ja koronavirus

Suomessa otettiin keväällä 2021 kansallisessa koronarokotusohjelmassa käyttöön kolme COVID-19-rokotevalmistetta: adenovirusrokote Vaxzevria (Oxford-AstraZeneca) sekä mRNA-rokotteet Comirnaty (BioNTech-Pfizer) ja Spikevax (Moderna). Kevättalvella 2022 ohjelmaan lisättiin Novavaxin Nuvaxovid-rokote ja alkusyksystä 2022 varianttiräätälöidyt mRNA-rokotteet. Uusia COVID-19-rokotteita kehitetään edelleen ja niitä saatetaan ottaa käyttöön myös kansallisessa koronarokotusohjelmassa.

Rajoitustoimenpiteet vaikuttivat pandemian alkuvaiheissa voimakkaasti myös muiden hengitysteiden kautta leviävien tautien, esimerkiksi influenssan, RSV:n ja pneumokokin, vähenemiseen. Rajoitusten purkamisen myötä tautitilanteen muutosten ja rokotusten vaikuttavuuden arvioimiseksi voidaan käyttää tässä tutkimuksessa kerättäviä verinäytteitä ja sylkinäytteitä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen osallistujat valitaan rekisteritietojen perusteella ja heidät on satunnaisotoksena valittu edustamaan alueensa väestöä. Rokotusrekisterin tietojen pohjalta valitaan aiemmin rokottamattomia ja rokotettuja. Tutkimukseen valitaan myös henkilöitä, joiden on kansallisen ohjelman aikataulun mukaan määrä saada seuraava rokoteannos lähiaikoina.

Tartuntatautirekisterin tietojen pohjalta voidaan valita aiemmin SARS-CoV-2-tartunnan saaneita tai henkilöitä, joilla ei ole todettu laboratoriovarmistettua tartuntaa. Hoitoilmoitusrekisterin ja KELAn etuusrekisterin tietojen pohjalta voidaan valita erityisryhmiä (esimerkiksi COVID19-taudin riskiryhmät, immuunipuutteiset). Erillisen otannan perusteella voidaan arvioida myös pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvia henkilöitä sekä terveydenhuollon ammattilaisia.

Tutkimukseen voivat osallistua henkilöt, jotka

ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun tutkimukseen ja
ovat täyttäneet 18 vuotta ja
ovat saaneet tai suunnittelevat ottavansa vähintään yhden koronarokoteannoksen.

Tutkimukseen sisältyy useita tutkimuskäyntejä joko tutkimusta toteuttavassa laboratoriossa tai THL:n näytteenottopisteessä. Näytteenottopaikka ilmoitetaan kutsun mukana tulleessa ajanvarausohjeessa.

Käyntien lukumäärä riippuu siitä, kuinka kauan viimeisimmästä koronarokoteannoksesta on kulunut, kun tulee ensimmäiselle tutkimuskäynnille. Käynneille voidaan kutsua ennen rokoteannoksen saamista ja noin 1, 6, 12, 18, 24, 30 ja 36 kuukauden kuluttua siitä, kun on saanut viimeisimmän koronarokoteannoksen. Kaikkia tutkittavia ei kutsuta kaikille eri aikapisteiden käynneille. Jos esimerkiksi viimeisimmän COVID-19-rokoteannoksen saamisesta on kulunut 5 kk, niin ensimmäinen tutkimuskäynti on 6 kk viimeisimmän rokoteannoksen jälkeen.

Uusi rokoteannos tutkimuksen seurannan aikana käynnistää seurannan alusta eli kutsumme tutkimuskäynnille viimeisimmästä rokoteannoksesta kuluneen ajan mukaisesti. Jos on käynyt 6 kk ja 12 kk tutkimuskäynneillä ja saa sen jälkeen uuden koronarokoteannoksen, niin seuraava kutsu tulee kuukausi uuden rokoteannoksen jälkeen. Näiden lisäksi voidaan pyytää 3 kk näyte aiemmin kokonaan rokottamattomilta. 18 ja 30 kk:n tutkimuskäynneille kutsutaan vain, mikäli on erityistä tarvetta arvioida rokotevasteiden säilymistä näissä aikapisteissä.

Käynti tulisi varata noin kahden viikon kuluessa kutsun saapumisesta. Kutsun mukana tulee tarkemmat aikatauluohjeet. Tutkimuskäynnille eivät voi mennä henkilöt, joilla on äkillisen hengitystietulehduksen oireita (esimerkiksi yskää, nuhaa, kurkkukipua, kuumetta). Tutkimuskäynnille voi mennä kaksi päivää sen jälkeen, kun oireet ovat loppuneet.

Tutkimuskäynnillä tutkimukseen osallistuvat allekirjoittavat postitse saamansa suostumuslomakkeen ja vastaavat siinä olevaan kysymykseen. Tämän jälkeen heiltä otetaan verinäyte (korkeintaan 5 ml). Osa tutkittavista kutsutaan satunnaisotannan perusteella THL:n näytteenottopisteeseen, jossa otetaan verinäyte myös soluvälitteisen immuunivasteen tutkimiseksi (korkeintaan 50 ml). Osalta tutkittavista pyydetään antamaan myös sylkinäyte immunologisia tutkimuksia varten (korkeintaan 3 ml). Tutkimuskäynti kestää alle puoli tuntia.

Tietojen keräys terveysrekistereistä

Tutkimukseen soveltuvat ja kutsuttavat henkilöt etsitään rekistereistä.

Rokotusrekisterin tietojen pohjalta valitaan aiemmin rokottamattomia ja rokotettuja. Rokotusrekisteristä kerätään tutkimukseen osallistujien rokotustiedot (erityisesti korona- ja influenssarokotukset).
Tartuntatautirekisteristä kerätään tiedot COVID-19-infektion sairastaneista. Lisäksi Tartuntatautirekisterin tietoja voidaan käyttää muiden hengitysteitse tarttuvien taudinaiheuttajien esiintyvyyden arviointiin.
Hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) ja KELAn etuusrekisteristä kerätään tiedot perussairauksista, joiden vaikutusta rokotevasteisiin halutaan arvioida (esimerkiksi elin- tai kantasolusiirto, aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuais- tai keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes.)
Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistosta voidaan tarvittaessa hakea rekisteritietoja, erityisesti lääkehoitoihin liittyviä tietoja.
Kutsut tutkimukseen lähetetään Digi- ja väestötietoviraston (DVV) väestötietojärjestelmän tietojen perusteella.

Tutkittavan näytteiden otto päättyy 36 kk:n tutkimuskäyntiin tai tutkimuksen päättymiseen vuoden 2026 lopussa. Rekisteriseuranta kestää vuoden 2019 alusta vuoden 2026 loppuun.

Tutkimuksen hyödyt

Tähän tutkimukseen osallistumisesta ei ole odotettavissa henkilökohtaista hyötyä. Lähetämme kuitenkin muutaman kuukauden kuluessa puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tiedon siitä, löytyykö verinäytteestä vasta-aineita SARS-CoV-2-koronavirukselle. Vasta-aineiden löytyminen on merkki rokotteen aiheuttamasta vasteesta tai sairastetusta infektiosta. Vasta-aineiden olemassaolo ei vaikuta tutkittavan tarvitsemaan hoitoon eikä rokotusaikatauluihin.

Vasta-aineiden olemassaolo voi merkitä, että tutkittavalla on vastustuskykyä tautia vastaan, mutta ei takaa sitä. Soluvälitteisen vastustuskyvyn ja immunologisen muistin testituloksista emme lähetä vastauksia tutkittavalle, sillä laboratorioanalyysit tehdään jälkikäteen isompina sarjoina, yksittäisen tuloksen tulkinta on vaikeata eikä tuloksella ole yksilötasolla merkitystä rokotusaikatauluihin.

Tutkimukseen osallistuminen auttaa THL:a saamaan lisätietoa koronavirusrokotteiden tehosta ja rokotesuojan kestosta. Tietoa hyödynnetään kansallisen koronarokotusohjelman kehittämiseen.

Mukaan tutkimukseen

Jos teidät on kutsuttu mukaan tutkimukseen ja haluatte osallistua, tutustukaa osallistujan ohjeisiin ja varatkaa aika laboratorioon. Tutkimukseen ei voi ilmoittautua, jos ei ole saanut henkilökohtaista kutsua.
Osallistujan ohjeet

Jos teidät on kutsuttu mukaan tutkimukseen, mutta ette voi tai halua osallistua, teidän ei tarvitse tehdä mitään.