Lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeiden väärinkäytöllä viitataan mm. unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden sekä vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnälliseen käyttöön, mikä tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempina annoksina tai eri tarkoituksiin kuin on määrätty.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyys

Vuonna 2018 seitsemän prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista raportoi käyttäneensä lääkkeitä väärin joskus elämänsä aikana. Lääkkeiden väärinkäyttö yleistyi koko 1990-luvun, mutta 2000-luvulla trendi näyttäisi tasaantuneen. Käytön yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja, ja käyttö on itse asiassa lisääntynyt 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä koko 2000-luvun ajan.

Kuvio 1. Lääkkeiden väärinkäyttö on tasaantunut 2000-luvulla. Huumeista ainoastaan kannabis on yleisempää kuin lääkkeiden väärinkäyttö. (Lähde: Päihdetutkimus 2018, THL)

Väärinkäytetyt lääkkeet

Lääkkeitä väärin käyttäneistä yli puolet raportoi käyttäneensä väärin joko rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä (esim. bentsodiatsepiineja) tai vahvoja, ainoastaan reseptillä saatavia kipulääkkeitä (opioideja). Väestötasolla näiden lääkkeiden väärinkäyttö on kuitenkin melko harvinaista: vuonna 2018 yksi prosentti suomalaisista raportoi bentsodiatsepiinien väärinkäytöstä ja samoin yksi prosentti raportoi opioidien väärinkäytöstä viimeisen vuoden aikana

Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä olevat sosiodemografiset tekijät

Vuosien 2002–2010 aineistoja tarkasteltaessa havaittiin, että naisten osuus lääkkeitä väärin käyttäneissä oli miehiä suurempi. Sittemmin suhde on kääntynyt toisin päin, sillä vuodesta 2014 lähtien lääkkeitä väärin käyttäneissä on ollut miehiä jonkin verran naisia enemmän. 

Lääkkeiden väärinkäyttö on yhteydessä ikään ja koulutukseen siten, että väärinkäyttö on todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä sekä vähemmän koulutetuilla. 

Lääkkeiden käyttötarkoitus

Lääkkeiden väärinkäytöllä on useita eri tarkoituksia, myös samalla henkilöllä voi olla useita eri syitä lääkkeiden väärinkäyttöön. Yleisimpiä ovat viihde-/päihdekäyttöön liittyvien syiden (mm. päihtymyksen tavoittelu, kokeilunhalu) lisäksi itselääkinnälliset syyt (mm. kivun tai unettomuuden omaehtoinen hoitaminen sekä olon parantaminen arjen kestämiseksi).

Vuoden 2014 aineistosta tarkasteltiin erikseen lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineita ja niitä, jotka olivat käyttäneet lääkkeitä väärin muista syistä. Matala koulutus ja huumeiden käyttö olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön näissä molemmissa ryhmissä. Lääkkeiden päihdekäyttö oli lisäksi yhteydessä nuoreen ikään sekä tupakointiin. Lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineet olivat käyttäneet useimmiten rauhoittavia tai unilääkkeitä, kun taas opioidien käyttö oli yleisempää muista syistä lääkkeitä väärinkäyttäneillä. Kokeilunhalu ja sosiaalisen vuorovaikutuksen helpottaminen korostuivat muina väärinkäytön syinä lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineilla, kun taas muista syistä lääkkeitä väärin käyttäneillä kivun tai muun vaivan omaehtoinen hoito oli yleinen motivaatio lääkkeiden väärinkäytölle. 

Lääkkeiden hankintatavat

Väärinkäytetyt lääkkeet hankitaan useimmiten sosiaalisten verkostojen kautta, kuten puolisolta, ystävältä tai muulta läheiseltä. Lisäksi niitä hankitaan omalla reseptillä apteekista, eli omia lääkkeitä käytetään myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lainvastaiset keinot (esim. katukaupasta ostaminen tai reseptien väärentäminen) puolestaan ovat melko harvinaisia hankintatapoja.

Vuosien 2006–2014 aineistojen mukaan kuusi prosenttia niistä, joilla oli resepti väärinkäyttöpotentiaalia omaavasta lääkkeestä (mm. unilääke, rauhoittava lääke tai opioidikipulääke), raportoi myös lääkkeiden väärinkäytöstä. Lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyys kuitenkin kasvoi, mikäli henkilöillä reseptejä ko. lääkkeisiin oli enemmän kuin yksi.  

Huumeiden käyttö on yleistynyt lääkkeitä väärin käyttäneillä

Lääkkeiden väärinkäytöstä raportoineiden huumeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 Huumekyselyiden pohjalta. Vuonna 2002 noin viidesosa (21 %) lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana. Sittemmin huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti, sillä vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 70 prosenttia. Yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 92 prosenttia lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi noin 70 prosenttia oli käyttänyt jotain muuta huumetta, useimmiten jotain stimulanttia, esimerkiksi ekstaasia (41 %) tai amfetamiinia (39 %).

Huumeiden käyttö on vastaavana aikana yleistynyt myös siinä suomalaisessa väestössä, joka ei ole raportoinut lääkkeiden väärinkäytöstä, mutta vähemmässä määrin: 2,5 prosentista (2002) 5,4 prosenttiin (2014). Heilläkin yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 94 prosenttia raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita huumeita käyttäneiden osuus oli verrattain pieni: vain 20 prosenttia raportoi jonkin muun huumeen kuin kannabiksen käytöstä.

Yllä kuvatut trendit huumeiden käytöstä lääkkeitä väärin käyttäneillä ja muussa suomalaisessa väestössä päivitettiin vuoden 2018 Huumekyselyn tiedoilla (kuvio 2). Vuoden 2014 jälkeen huumeiden käyttö lääkkeitä väärin käyttäneillä ei enää juuri ole yleistynyt, mutta näyttäisi kuitenkin asettuneen varsin korkealle tasolle.  

Huumeiden käytön yleistyminen lääkkeiden väärinkäyttäjillä voi viitata sekakäytön yleistymiseen, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin terveydellisiin tai muihin haittoihin.

Kuvio 2. Huumeiden käyttö on yleistynyt lääkkeitä väärin käyttäneillä 2000-luvulla (Lähde: Karjalainen ym. 2017). Kuvio on päivitetty vuoden 2018 tiedoilla, jolloin huumeiden käyttö lääkkeitä väärin käyttäneillä ei enää ole juuri yleistynyt vaan se on pysynyt lähes samalla tasolla kuin vuonna 2014 (Lähde: Päihdetutkimus 2018, THL).  

Lääkkeiden väärinkäytön yhteys terveysongelmiin

Lääkkeiden väärinkäytön todettiin olevan yhteydessä koettuihin terveysongelmiin, kun aihetta tutkittiin vuosien 2014 ja 2018 Huumekyselyiden aineistoilla. Kysymystä tarkasteltiin myös sosiaalisen aseman näkökulmasta ennakko-oletuksena se, että lääkkeiden väärinkäytön ja terveysongelmien välillä olisi yhteys niillä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa. Tutkimus kuitenkin paljasti, että lääkkeiden väärinkäyttö oli yhteydessä terveysongelmiin myös korkeasti koulutetuilla ja työssäkäyvillä. Erot terveyden lukutaidossa voivat osaltaan selittää löydöstä, mutta tulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä terveysongelmia esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.     

Lähteet:

• Karjalainen K, Niemelä S, Rönkä S & Lintonen T. Self-reported health problems due to prescription drug use and non-medical use of prescription drugs – a population-based study. Journal of Substance Use; online first 2021 Aug 23.
• Piispa I, Karjalainen K & Karttunen N. Nonmedical use of prescription drugs: A comparison between intoxication-oriented and other nonmedical users. Nordic Studies on Alcohol and Drugs; OnlineFirst 2021 June 10.
• Pylväs-Korolainen M, Karjalainen K & Lintonen T. Factors associated with non-medical use of prescription drugs among individuals with a legitimate prescription for medical purposes – A population-based study. Nordic Studies on Alcohol and Drugs; OnlineFirst 2021 April 22
• Pätsi S, Lintonen T & Karjalainen K. Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä. Lääkärilehti 2020; 75: 188–192.
• Karjalainen K, Pekkanen N & Hakkarainen P. 
  Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2018. THL. Raportti 2/2020.
• Karjalainen K, Lintonen T & Hakkarainen P. Illicit drug use is increasing among non-medical users of prescription drugs – Results from population-based surveys 2002–2014. Drug and Alcohol Dependence 2017; 178: 430–434.
• Karjalainen K & Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa: esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013; 78: 498–508.