Mikä on FinTerveys-tutkimus?

Tietoa suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan näyttöön perustuvassa päätöksenteossa sekä palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Näiden tietojen hankkimiseksi tarvitaan tilastoja ja rekistereitä sekä toistuvia väestötasoisia tutkimuksia. 

FinTerveys 2017 on kansallinen väestötutkimus, jonka tarkoituksena on seurata keskeisten terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden tasoja ja muutoksia Suomessa. Tutkimus jatkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitkiä väestötutkimusperinteitä, ja sen kenttävaihe toteutetaan osana THL:n lakisääteistä tehtävää väestön terveyden seurannasta. 

FinTerveys-tutkimuksessa tutkimustietoa kerätään kyselylomakkeilla ja terveystarkastuksella, joka sisältää erilaisia mittauksia ja biologisten näytteiden (veri, virtsa) keräämisen laboratorioanalyysejä varten. Tietoja yhdistetään valtakunnallisiin rekistereihin. 

Lue lisää FinTerveys-tutkimuksen toteutuksesta.

Mihin väestötutkimuksissa kerättäviä tietoja käytetään?

Väestötutkimuksiin osallistuvien ihmisten tutkimustietoja hyödynnetään merkittävissä kansallisissa tehtävissä:

• Lääkärien hoito-ohjeet potilaille mm. verenpaineen, veren rasva-arvojen, muistisairauksien sekä ylipainon ja lihavuuden hoidossa. Hoitosuositusten kehittämisessä tarvitaan tietoa riskitekijöiden tasosta.
• Henkilökohtaisen terveydentilan arvioimiseksi ja edistämiseksi on kehitetty useita internetissä toimivia riskilaskureita: diabeteksen riskitesti, FINRISKI-laskuri, valtimotautilaskuri ja muistisairauksien riskilaskuri.
• Kansalliset terveysohjelmat, kuten Allergiaohjelma ja Lihavuusohjelma, hyödyntävät väestötutkimusten tietoja. 
• Väestötutkimusten tietoja hyödynnetään ravinnosta saatavien hivenaine- ja vitamiinitasojen seurannassa puutostilojen ehkäisemiseksi. Suomessa on onnistuttu korjaamaan väestön D-vitamiinin saantia lisäämällä D-vitamiinia ravintorasvoihin ja maitovalmisteisiin sekä uudistamalla D-vitamiinilisän käyttöä koskevia ohjeita. 

Väestötutkimuksiin osallistuvien tutkimustiedot ovat olleet välttämättömiä kansainvälisesti tärkeissä tieteellisissä läpimurroissa:

• Muistisairauksien riskiä voidaan vähentää syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti sekä harjoittamalla muistia. 
• Allergiaan sairastumisen mekanismista tiedetään, että esimerkiksi altistus luontoympäristöön lapsuudessa voi toimia suojaavana tekijänä. 
• Ihmisen perimää tutkimalla on löydetty mm. laktoosi-intoleranssia, korkeaa kolesterolia sekä sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavia perintötekijöitä. Sydän- ja verisuonitautien perintötekijöiden tunnistamiseksi kehitetään parhaillaan geneettisen sydäntautiriskin laskuria.
• Työikäisten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt 82 prosentilla 1970-luvulta nykypäivään. Tämä johtuu pääasiassa verenpaineen ja kolesterolitasojen laskusta ja tupakoinnin vähentymisestä.