Tulokset käyttöön hyvinvointialueella

Tulokset kehittämistyön tueksi hyvinvointialueella

Kouluterveyskysely tuottaa hyvinvointialuekohtaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Muutama kyselyn indikaattoreista sisältyy kustannusvaikuttavuus (KUVA) -indikaattoreihin. Hyvinvointialueilla kannattaa tarkastella erityisesti opiskeluhuoltopalveluihin liittyviä indikaattoreita. Valmistautuessa tulosten käsittelyyn kannattaa aluksi käydä läpi hyvinvointialuekohtaisista tuloksista viisi eniten myönteiseen ja huolestuttavaan suuntaan muuttunutta indikaattoria ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Hyvinvointialueella on hyvä keskustella erityisesti näistä tuloksista:

• Elämään tyytyväisyys
• Koettu terveydentila
• Keskivaikea tai vaikea ahdistuneisuus
• Päihteiden käyttöön liittyvät indikaattorit
• Terveystarkastuksen laatu
• Opiskeluhuoltopalveluihin pääsyn helppous
• Onko opiskeluhuollon ammattilaisilta saatu tukea hyvinvointiin

Kun hyvinvointialueella tarkastellaan tuloksia, kannattaa hankkia yleiskuva alueen tuloksista tutustumalla THL:n Lasten ja nuorten hyvinvointi -tulosnäkymään, jossa voidaan 1) tarkastella hyvinvointialueen tuloksia karttanäkymässä, 2) tunnistaa alueen vahvuuksia ja kehittämiskohteita, 3) vertailla alueita toisiinsa sekä 4) vertailla indikaattoreita toisiinsa.

Keskeisiä tuloksia tulee käsitellä hyvinvointialueella opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden ja päättäjien kanssa. Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa kuvaamaan hyvinvointia ja opiskeluhuoltopalveluihin osallistumista, saatavuutta sekä tyytyväisyyden kehitystä pitkällä aikavälillä.

Kun suunnitellaan tulosten käsittelyä hyvinvointialueella, aluksi olisi hyvä sopia siitä, kuka koostaa tulokset sellaiseen muotoon, että niistä on helppoa yhdessä keskustella. Toinen vaihtoehto on tarkastella tuloksia kokouksessa suoraan THL:n Lasten ja nuorten hyvinvointi -tulosnäkymästä). Koska yleensä aiheeseen varattu aika on rajallinen, on tärkeää miettiä etukäteen, minkä indikaattoreiden esitteleminen työntekijöille tai päättäjille on keskeisintä.

Hyvinvointialueiden tuottamista opiskeluhuoltopalveluista keskustellaan sekä aluevaltuustossa että työntekijöiden kesken. Kouluterveyskyselyn tulosten esittely kannattaa joko yhdistää kokoukseen tai tilaisuuteen, joka järjestettäisiin muutenkin, tai sopia erillisestä keskusteluhetkestä, johon kutsutaan mukaan myös nuoria, esimerkiksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta.

Ohje hyvinvointialueelle Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen

Nuorten kuuleminen ja osallisuus hyvinvointialueen tulosten käsittelyssä

Kouluterveyskyselyä tehdään, jotta aikuiset kuulisivat lasten ja nuorten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan ja opiskeluhuoltopalveluista. Tulosten tulkintaan kannattaa ottaa lapset ja nuoret mukaan ja pohtia tulosten ja keskustelujen pohjalta kehittämistarpeita. Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmä ja NUVA ry ovat yhdessä tuottaneet keskustelumallin tulosten käsittelyyn hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kanssa. Siinä ehdotettuina vaihtoehtoina ovat 1) nuorten oma keskustelu, josta viedään yhteenveto tiedoksi päättäjille (1 tunti), 2) nuorten ja valtuuston tai lautakunnan yhteinen keskustelu (2 tuntia) tai kehittämistyöpaja nuorille sekä valtuustolle tai lautakunnalle (2,5 tuntia). Keskustelua voi vetää esimerkiksi osallisuus- tai hyvinvointikoordinaattori, nuoriso-ohjaaja tai muu nuorten kanssa työskentelevä aikuinen. Keskustelu kirjataan muistiin ja yhteenvetoa käytetään hyvinvointialueen toiminnan kehittämisessä.

Tutustu ohjeeseen Kouluterveyskyselyn tulosten käsittelystä nuorten kanssa hyvinvointialueella

Tuloksista tiedottaminen hyvinvointialueella

Hyvinvointialuekohtaisista tuloksista on tärkeää tiedottaa päättäjille/päättäjiä? ja työntekijöille/työntekijöitä, jotka ovat mukana opiskeluhuoltopalvelujen ja muun lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän toiminnan kanssa. Myös media on myös kiinnostunut alueellisista tuloksista. On tärkeää nostaa esille myös tuloksia ja niihin liittyvää tausta- ja tutkimustietoa, joihin huoltajien toivotaan kiinnittävän huomiota kuten esimerkiksi lasten ja nuorten elintapojen ja hyvinvoinnin yhteydet, väkivallan ja päihteidenkäytön riskit sekä kokemukset keskusteluyhteydestä vanhempien kanssa.