Tulokset käyttöön kunnassa

Tulokset kehittämistyön tueksi kunnassa

Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja raportoiminen on terveydenhuoltolain mukaan kuntien tehtävä. Kouluterveyskysely tarjoaa kunnille kahden vuoden välein päivittyvät tulokset, joiden avulla lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden yleisyyttä voidaan seurata pitkäjänteisesti. Muutama kyselyn indikaattoreista sisältyy kustannusvaikuttavuus (KUVA)-indikaattoreihin, joilla on merkitystä toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Kuntakohtainen tietopohja on tärkeä myös kansallisten strategioiden, lainsäädännön ja päätöksenteon perustaksi.

Kouluterveyskyselyn toteuttaminen ja tulokset ovat kunnille ja oppilaitoksille maksuttomia, mutta kyselyn toteutuksen koordinoimiseen sekä kuntakohtaisten tulosten yhteenvetoon ja käsittelyyn kannattaa varata työaikaa.

Kuntakohtaiset tulokset ovat julkisia

Kunnissa kannattaa tarkastella julkisesta näkymästä erityisesti yleisiä lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita kuten: elämään tyytyväisyys, koettu terveydentila, koulunkäynnistä pitäminen, yksinäisyyden kokemukset, erittäin heikko osallisuuden taso sekä koettu väkivalta ja seksuaalinen häirintä. Elintapoihin liittyvistä kysymyksistä löytyy tietoa esimerkiksi nukkumisesta, liikunnasta ja aamupalan sekä koululounaan syömisestä. Myös kuntakohtainen tieto päihteidenkäytön ja rahapelaamisen yleisyydestä kannattaa hyödyntää ehkäisevässä päihdetyössä. Kouluterveyskysely tuottaa myös vapaa-ajasta ja harrastamisesta tietoa, josta voi olla hyötyä kunnan nuorisotyössä.
Tutustu kuntakohtaisiin tuloksiin

Koulutuksenjärjestäjä saa oppilaitoskohtaiset tulokset

Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä nimeää yhteyshenkilön, jolle Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmä lähettää ohjeen kirjautumiseen alueensa oppilaitoskohtaisiin tuloksiin. Näin on mahdollista verrata oppilaitosten tuloksia toisiinsa ja aiempiin kyselyvuosiin. Tuloksia voi käyttää esimerkiksi oppilaitosten työrauhan, fyysisten työolojen, kouluruokailun tai opiskeluhuoltopalvelujen toiminnan seurannassa ja kehittämisessä. Kuntakohtaisia tuloksia on hyvä käsitellä myös esimerkiksi liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimen toimijoiden kanssa.

Kuntakohtaisten tulosten käsitteleminen lasten ja nuorten kanssa

Kouluterveyskyselyä tehdään, jotta aikuiset kuulisivat lasten ja nuorten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan ja kunnan tarjoamista palveluista. Tulosten tulkintaan kannattaa ottaa lapset ja nuoret mukaan ja pohtia tulosten ja keskustelujen pohjalta kehittämistarpeita. Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmä ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto NUVA ry ovat yhdessä tuottaneet keskustelumallin tulosten käsittelyyn kuntakohtaisen nuorisovaltuuston tai muiden kunnan nuorten kanssa. Siinä ehdotettuina vaihtoehtoina ovat 1) nuorten oma keskustelu, josta viedään yhteenveto tiedoksi päättäjille (1 tunti), 2) nuorten ja valtuuston tai lautakunnan yhteinen keskustelu (2 tuntia) tai 3) kehittämistyöpaja nuorille sekä valtuustolle tai lautakunnalle (2,5 tuntia). Keskustelua voi vetää esimerkiksi osallisuus- tai hyvinvointikoordinaattori, nuoriso-ohjaaja tai muu nuorten kanssa työskentelevä aikuinen. Keskustelu kirjataan muistiin ja yhteenvetoa käytetään kunnan toiminnan kehittämisessä.

Tutustu ohjeeseen tulosten käsittelystä nuorten kanssa kunnassa

Kokonaiskuvan rakentaminen keskustellen

Kun tuloksia tarkastellaan kunnassa, on hyvä pohtia tavoitetilaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Valmistelija kokoaa tiiviisti tietoa siitä, mitä aiheesta tiedetään ennestään (aiemmat tutkimustulokset, kunnan palveluista aiemmin kootut palautteet, työntekijöiden arkihavainnot ym.). Tuloksia esitellään oppilaille ja opiskelijoille, kunnassa eri hallinnonalojen toimijoille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa, päättäjille ja huoltajille. Heiltä kootaan ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Osana kunnan päätöksentekoa tulee pohtia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, miten aiemmat päätökset ovat voineet vaikuttaa nykytilanteeseen. On hyvä huomioida, mitä sellaisia päätöksiä on valmistelussa, jotka voivat vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin jatkossa? Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan käyttää päätöksenteon tukena muun oppilaitos-, kunta- ja aluetason tiedon kanssa.

Tutustu tulosten hyödyntämisen ohjeisiin kunnille