Tulokset käyttöön oppilaitoksessa
Tämän sivun sisältö
- Miten kyselyn tulosten perusteella voidaan valita tai tarkentaa kehittämistavoitteita?
- Koko oppilaitosyhteisö mukaan
- Tulosten koostaminen
- Tulosten käsitteleminen ja tulkitseminen oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa
- Tulosten käyttäminen opetuksessa
- Tulosten käsitteleminen henkilöstön kanssa
- Tulosten käsitteleminen huoltajien kanssa
Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan käyttää oppilaitoksen ja opiskeluhuoltopalvelujen toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Kyselyn tulosten avulla kahden vuoden välein toteutettava seuranta sisällytetään muuhun ajankohtaiseen toimintasuunnitteluun: vuosisuunnitelmaan sekä mahdolliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan ym. Tuloksista keskustellaan oppilaiden tai opiskelijoiden, henkilöstön ja huoltajien kanssa.
- Oppilaitoskohtaisiin tuloksiin kirjautuminen (Tableau) - vaatii salasanan
- Ohje kirjautumiseen
Miten kyselyn tulosten perusteella voidaan valita tai tarkentaa kehittämistavoitteita?
Kun kouluissa ja oppilaitoksessa on tutustuttu tuloksiin, valitaan indikaattorit, joiden kehitystä seurataan kahden vuoden välein. Seurattaviksi voidaan valita esimerkiksi sellaisia indikaattoreita, joissa tulos on edellisen kyselyn jälkeen muuttunut huolestuttavaan suuntaan. Oppilaitoksen kannattaa valita Kouluterveyskyselystä omaan kehittämistyöhönsä jo aiemmin käytettyjen painopisteiden seurantaa mahdollistavia mittareita. Esimerkiksi jos oppilaitoksessa on painopisteenä kehittää turvallista ja osallistavaa toimintakulttuuria, voidaan seurannan kohteiksi valita oppilaiden tai opiskelijoiden kokemuksia koulun ilmapiiristä, kiusaamisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Jos taas painopisteenä on esimerkiksi ruokailun kehittäminen, seurataan oppilaiden kokemuksia kouluruuan laadusta, määrästä, ruokailuun käytettävissä olevasta ajasta ja siitä, kuinka suuri osuus oppilaista kertoo osallistuvansa koululounaalle päivittäin.
Koko oppilaitosyhteisö mukaan
Keskeistä kehittämistavoitteiden valinnassa on, että tuloksista keskustellaan koko koulu- tai oppilaitosyhteisön kanssa (henkilöstö, oppilaat tai opiskelijat, huoltajat) ja pohditaan yhdessä, mitä käytäntöjä koulussa tai oppilaitoksessa olisi hyvä kehittää. Samalla tehdään ehdotuksia keinoista, joilla tilanne saadaan kehittymään myönteiseen suuntaan.
Tuloksia voidaan käsitellä aluksi oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä ja miettiä siellä sopiva tapa tulosten tarkasteluun oppilaitosyhteisössä. Tällä sivustolla on ohjemateriaali keskusteluhetkien järjestämiseen oppilaille tai opiskelijoille, henkilöstölle ja huoltajille. Keskustelut kannattaa ajoittaa niin, että oppilaiden tai opiskelijoiden tulosesittelyissä kysytään heiltä, mitä ajatuksia tulokset herättävät? Mitä asioita voitaisiin kehittää ja miksi? Keskusteluista tehdyt muistiinpanot viedään henkilöstön keskusteluhetkeen ja yhdessä mietitään, miten oppilaiden tai opiskelijoiden ehdotuksiin voitaisiin vastata. Jos mahdollista, myös huoltajien keskusteluhetkessä kootut kommentit tuodaan koko henkilöstön tai ainakin opiskeluhuoltoryhmän pohdittaviksi.
Tulosten koostaminen
Ohjeet oppilaitoksen tuloksiin kirjautumiseen lähetetään oppilaitoksessa yhden, Kouluterveyskyselyn yhteyshenkilöksi nimetyn henkilön sähköpostiin. Koulujen ja oppilaitosten kehittämistyön kannalta keskeisimmät tulokset on lisäksi koottu valmiiksi kuviomuodossa saman viestin pdf-liitteeksi. Oppilaitoksessa sovitaan, kuka koostaa tulokset sellaiseen muotoon, että niistä on helppoa yhdessä keskustella ja pohtia onnistumisia ja kehittämisen aiheita. Oppilaitoskohtaiset indikaattorit on valittu niin, että ne liittyvät läheisesti oppilaitosten arkeen.
Oppilaitoksen tuloksia voidaan tarkastella kaikista vastaajista yhteensä tai erikseen tytöistä ja pojista. Tuloksia voidaan vertailla useamman vuoden ajalta oppilaitoksen aiempiin tuloksiin, kunnan, hyvinvointialueen ja koko maan tuloksiin. Tuloksiin tutustuminen kannattaa aloittaa näkymistä, joissa on kerrottu eniten myönteiseen suuntaan ja eniten huolestuttavaan suuntaan muuttuneet indikaattorit. Niistä saa nopeasti yleiskuvan siitä, mikä on muuttunut kahdessa vuodessa eniten. Sen jälkeen kannattaa tehdä indikaattorikohtaisia vertailuja. Esimerkiksi kaikki kiusaamiseen liittyvät indikaattorit saa poimittua samaan näkymään.
Koonti voidaan tehdä esim. Wordiin tai Powerpointiin niin, että kerrotaan oman oppilaitoksen tulos verrattuna koko maan tulokseen, kuntakohtaiseen ja/tai oman oppilaitoksen edelliseen tulokseen. Kouluterveyskyselyn tulospalvelusta (THL:n Lasten ja nuorten hyvinvointi -tulosnäkymä, Tableau) voi tulostaa kuvat ja siirtää ne omaan raporttipohjaan.
Tulosten käsitteleminen ja tulkitseminen oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa
Opiskeluhuoltoryhmässä päätetään, miten keskusteluja ohjataan oppilaiden tai opiskelijoiden työpajoissa, jotka järjestetään tulosten käsittelyä varten tai oppituntien yhteydessä. Oppilaiden tai opiskelijoiden keskusteluista tehdään muistiinpanot. Oppilailta tai opiskelijoilta koottuja kehittämisehdotuksia käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä ja opettajien kanssa esimerkiksi opettajankokouksessa, Veso-päivässä tai muussa työkokouksessa sekä vanhempainillassa.
Oppilaat tai opiskelijat keskustelevat seuraavista aihealueista:
- Oma koulunkäynti
- Kokemukset koulu- tai oppilaitosyhteisöstä
- Koulunkäyntiin vaikuttavat arkitottumukset (elintavat)
- Kokemukset opiskeluhuollon palveluista
- Ystävät, perhe ja harrastaminen
- Terveydentila ja jaksaminen
Oppilaiden tai opiskelijoiden keskusteluja suunnitellessa mietitään, käsitelläänkö kaikissa ryhmissä kaikkia aiheita vai jaetaanko aiheet niin, että kukin ryhmä käsittelee 1–2 aihetta. Keskustelujen tuotoksista kannattaa kertoa esimerkiksi oppitunneilla, aamunavauksissa, käytävänäyttöjen tai ilmoitustaulujen avulla. Keskustelujen kirjaamiseen kannattaa panostaa, jotta oppilaiden tai opiskelijoiden ideat saadaan talteen. Kun eri oppilas- tai opiskelijaryhmissä keskusteluja ohjaa useampi eri aikuinen, sovitaan yhteinen tapa, miten tulokset kirjataan. Sähköinen alusta tai sovellus on käytännöllisin tapa yhdistää eri ryhmien keskustelujen muistiinpanot samaan tiedostoon.
Oppilaiden ja opiskelijoiden kuulemiseen on monta tapaa. Jos tuloksia käsitellään jokaisessa kyselyyn vastanneessa luokassa, kaikki osallistuneet kuulevat tuloksista ja heillä on mahdollisuus kommentoida niitä. Jos taas halutaan oppilaiden tai opiskelijoiden näkemyksiä henkilöstön kokouksen, työpajan, VESO-päivän tai jonkun muutenkin järjestettävän kokouksen yhteydessä, niin oppilaiden tai opiskelijoiden edustajat voivat osallistua tulosten esittelyyn ja keskusteluun koulun tai oppilaitoksen henkilöstön kanssa. Nämä kaksi tulosten käsittelyn tapaa eivät sulje toisiaan pois, vaan molemmat ovat hyödyllisiä oppilaiden tai opiskelijoiden kuulemisen tapoja.
Vinkki: Oppilaiden tai opiskelijoiden kuuleminen voidaan järjestää osana koko koulu- tai oppilaitosyhteisöä osallistavaa työpajamallia, jonka löydät oheisesta ohjeesta.
Tulosten käyttäminen opetuksessa
Kouluterveyskyselyn tuloksia voi hyödyntää myös opetuksessa. Aiheet liittyvät esimerkiksi terveystiedon ja ympäristöopin keskeisiin opetussisältöihin, kuten nuorten terveydentilaan, terveystottumuksiin, elämäntapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi matematiikan, psykologian, biologian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Opettaja voi pyytää oman oppilaitoksen tulokset rehtorilta tai muulta henkilöltä, jonka tehtävänä tulosten käsittely oppilaitoksessa on. Tai oppilaat tai opiskelijat voivat itse tarkastella koko maan tai oman kunnan tuloksia THL:n julkisesta Lasten ja nuorten hyvinvointi -tulosnäkymästä.
Tutustu koko ohjeeseen
Tulosten käsitteleminen henkilöstön kanssa
Kouluterveyskyselyn tulokset kannattaa käsitellä koko henkilöstön kanssa, koska niiden avulla voidaan seurata monia koulun tai oppilaitoksen ilmapiiriin ja oppilaiden tai opiskelijoiden kouluhyvinvointiin liittyviä asioita. Esimerkiksi koulunkäynnistä pitäminen, opettajalta saatu välittävä ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisuus keskustella oppilaitoksen aikuisen kanssa huolistaan, koetut vaikeudet oppimistaidoissa ja kiusaamisen kokemukset kertovat toimintakulttuurin kehityksestä.
Tuloksia voi esitellä henkilöstölle esimerkiksi Veso-päivän tai muun suunnittelukokouksen yhteydessä. Kun tulokset on esitelty, keskustellaan esimerkiksi seuraavasti:
- Millaisia myönteisiä muutoksia on tapahtunut viime kyselyn jälkeen?
- Mitä sellaista olemme tehneet, joka on voinut edistää myönteistä muutosta?
- Mitä huolenaiheita tuloksista nousee?
- Millaista avun tai tuen tarvetta tulokset tuovat esille? Mitä voisimme tehdä enemmän tai paremmin?
- Miten kiusaamisen vastaiset käytännöt ovat toimineet? Mitä voisimme kehittää?
- Millaisia kehittämisehdotuksia lapsilta, nuorilta ja huoltajilta tuli, kun he keskustelivat tuloksista? Miten vastaamme ideoihin?
- Mitä kehittämistavoitteita tulosten perusteella nostetaan lukuvuosisuunnitelmaan ja mahdolliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan tai hyvinvointisuunnitelmiin? Millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta edetään kohti tavoitteita? Miten muutosta seurataan?
Mielen hyvinvointiin ja osallisuuden kokemuksiin liittyvät kysymykset tuovat tärkeää tietoa siitä, että oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia kannattaa seurata ja ottaa tarvittaessa huoli puheeksi oppilaan tai opiskelijan, huoltajan ja tai opiskeluhuoltopalveluiden kanssa.
Tulosten käsitteleminen huoltajien kanssa
Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan käsitellä huoltajien kanssa esimerkiksi vanhempainillassa. Kouluhyvinvointi, uni, ruokailu, liikunta, terveydentila, mielenterveys, väkivalta ja häirintä ovat keskeisiä teemoja, joihin huoltajien kanssa voi tutustua. Tuloksiin tutustumisen jälkeen voidaan keskustella joko pienryhmissä, Learning cafe -menetelmällä tai yleisökeskusteluna esimerkiksi näistä aiheista:
- Mitä ajattelette nukkumiseen, ruokailuun ja uneen liittyvistä tuloksista? Miten päivärytmiä voisi tukea vielä paremmin?
- Millaista on hyvä kodin ja koulun tai oppilaitoksen yhteistyö, kun oppilaalla tai opiskelijalla on vaikeuksia oppimistaidoissa?
- Miten vahvistaa hyvää keskusteluyhteyttä lapsen tai nuoren kanssa koulussa / oppilaitoksessa ja kotona?
- Miten huolehtisimme paremmin siitä, ettei kenellekään tule yksinäinen olo?
- Miten kiusaamisen vastaiset käytännöt ovat toimineet? Mitä voisimme kehittää?
Vanhempainillassa huoltajille on tärkeää kertoa myös opiskeluhuoltopalveluista ja siitä, miten ne ovat koulussa tai oppilaitoksessa oppilaiden tai opiskelijoiden saavutettavissa. Huoltajille tulee kertoa myös siitä, miten he voivat ottaa yhteyttä opiskeluhuoltopalveluihin, jos heille herää huoli lapsensa koulussa jaksamisesta, kiusaamisesta, poissaoloista tai jos lapselle on tapahtunut jotain huolestuttavaa, josta koulussa tai oppilaitoksessa olisi tärkeää tietää.