Päihteiden käyttö lapsiperheissä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen -hankkeessa (LATE) ja sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä TEROKA:ssa vuosina 2007–2009 tutkimuksen, jossa kerättiin tiedot 6 509 lapselta ja nuorelta sekä heidän vanhemmiltaan. Tiedot kerättiin lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa sekä kyselylomakkeilla lasten vanhemmilta ja nuorilta itseltään. Samalla selvitettiin palvelujärjestelmän mahdollisuuksia kerätä tärkeimpiä tietoja väestötasoisten tietojen tuottamiseksi.

Joka kolmannessa perheessä tupakoidaan päivittäin. Lähes puolet enintään ammatillisen koulutuksen suorittaneiden äitien lapsista elää perheessä, jossa vähintään toinen vanhemmista tupakoi. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana äideistä tupakoi 9 prosenttia ja imetysaikana 4 prosenttia. Enintään ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ja vähintään opistotasoisen koulutuksen suorittaneiden äitien välillä oli jopa nelinkertaiset erot raskaus- ja imetysaikaisen tupakoinnin yleisyydessä. Positiivista kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja yhteiskunnan toimet passiivisen tupakoinnin vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta – neuvolaikäiset lapset eivät enää juuri lainkaan altistu tupakansavulle sisätiloissa, mutta kouluikäisistä 4 prosenttia vähintään tunnin päivässä. Tupakoivien perheiden, joissa joko toinen tai molemmat vanhemmista tupakoi, 8. ja 9. luokkalaisilla lapsilla tupakointi oli yleisempää kuin tupakoimattomissa perheissä.

Alkoholia käytetään joka kolmannessa perheessä niin paljon, että alkoholihaittojen riskin voidaan sanoa olevan vähintään lievästi kasvanut. Isistä useampi kuin joka neljäs ja äideistä 6 prosenttia käytti alkoholia liikaa. Vähemmän opiskelleilla alkoholihaittojen riski oli yleisemmin vähintään lievästi kasvanut enemmän opiskelleihin verrattuna. Perheissä, joissa vähintään toisella vanhemmista alkoholihaittojen riski oli kasvanut, noin viidesosa 8. ja 9. luokkalaisista lapsista raportoi olleensa tosi humalassa vähintään kerran. Perheissä, joissa alkoholihaittojen riski ei ollut kasvanut, vastaava luku oli puolet pienempi (10 %).

Vanhempien riskitekijöillä ja päihteiden käytöllä havaittiin olevan yhteys vanhemman koulutukseen sekä lasten vastaaviin riskitekijöihin ja päihteiden käyttöön. Perhe ja lasten lähipiiri on keskeisessä roolissa valinnoissa, joiden vaikutukset voivat kestää läpi elämän. Lapsuudessa ja nuoruudessa opittua voi olla vaikea muuttaa aikuisuudessa. Yhteiskunnan tulee tukea perheitä tekemään hyvinvointia tukevia valintoja ja tarjota riittävästi tietoa valintojen tueksi.

Lähde

Risto Kaikkonen, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Jaana Markkula, Katja Wikström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen & Tiina Laatikainen (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti 16/2012. Helsinki 2012.
Verkkojulkaisu

Lisätietoja

Risto Kaikkonen
kehittämispäällikkö
THL
puh. 020 610 8176, gsm. 040 759 4520
risto.kaikkonen(at)thl.fi

Tuovi Hakulinen-Viitanen
tutkimuspäällikkö
THL
p. 020 610 7109, gsm. 050-5679260
tuovi.hakulinen-viitanen(at)thl.fi

Tiina Laatikainen
professori
THL
puh. 020 610 8936
tiina.laatikainen(at)thl.fi