Ruokatottumukset ja suun terveys

Lasten ylipaino yleistyy ikävuosien mukaan: leikki-ikäisistä pojista joka kymmenes ja tytöistä lähes joka seitsemäs (15 %) oli ylipainoisia, mutta kouluikäisistä jo joka viides oli ylipainoinen. Pidempään opiskelleiden (vähintään opistotasoinen koulutus) äitien lapset olivat harvemmin ylipainoisia kuin vähemmän opiskelleiden (enintään ammatillinen koulutus) äitien lapset. Lasten ylipaino oli yleisempää niissä perheissä, joissa vähintään toinen vanhemmista oli ylipainoinen tai lihava. Neuvola- ja kouluikäisten lasten äideistä neljä kymmenestä ja isistä jopa joka kuudes on ylipainoinen tai lihava. Äideistä lihavia oli 12 prosenttia ja isistä 14 prosenttia. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen siten, että vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus olivat yleisempiä. Lasten ylipainoisuuden yleisyydessä oli vaihtelua myös alueittain. Kainuun maakunnassa lasten ylipainoisuus oli yleisempää kuin Turussa, erityisesti pojilla. Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät aikuisiän painonhallintaongelmia ja useiden pitkäaikaissairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Ylipainoon vaikuttavat ruoka- ja ateriointitottumukset, sokeroitujen juomien käyttö, liikkumattomuus ja runsas ruutuaika. Äidin pidemmän koulutuksen yhteys joihinkin ylipainoisuutta ehkäiseviin elintapoihin oli havaittavissa, mutta monen tekijän kohdalla yhteys jäi osoittamatta. Leikki-ikäisistä lapsista ja ensimmäisen luokan oppilaista vain joka kymmenes liikkui vähemmän kuin suositellut kaksi tuntia päivässä. Viidesluokkalaiset harrastivat liikuntaa lähes päivittäin yleisemmin kuin kahdeksasluokkalaiset. Yleensä pojat harrastivat liikuntaa yleisemmin suositusten mukaan kuin tytöt. Liikuntatottumukset eivät juuri eronneet äidin koulutuksen mukaan.

Koululaisten ruutuajan suosituksen, korkeintaan kaksi tuntia päivässä, ylitti viisi prosenttia ensimmäisen luokan oppilaista, hieman yli kolmasosa viidesluokkalaisista ja suuri osa (yli 70 %) kahdeksasluokkalaisista. Pidempään opiskelleiden äitien alaluokilla olevilla lapsilla yli kaksi tuntia ylittävä ruutuaika oli harvinaisempaa kuin vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla. Kahdeksasluokkalaisten ruudun ääressä vietetty aika ei olennaisesti eronnut äidin koulutuksen mukaan.

Täysimetys saattaa suojata varhaiselta ylipainon kehittymiseltä ja äidin koulutus liittyi selkeästi täysimetyksen pituuteen. Pidempään opiskelleista äideistä 38 prosenttia imetti lasta vähintään 4 kuukautta yksinomaisena ruokintana, kun vähemmän opiskelleista äideistä vain 19 prosenttia imetti yhtä pitkään. Sekä leikki-iässä että kouluiässä rasvattoman tai vähärasvaisen maidon juominen sekä kasvisten käyttö aterioilla oli tavallisempaa pidempään opiskelleiden äitien lapsilla kuin vähemmän opiskelleiden äitien. Suurin osa lapsista käytti kasvirasvalevitettä eikä tässä ollut eroa äidin koulutustason mukaan. Sokeripitoisten elintarvikkeiden käytössä ei myöskään havaittu eroja äidin koulutuksen mukaan leikki- ja kouluikäisillä lapsilla.

Aamupalan nauttiminen oli harvinaisempaa vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla kuin pidempään opiskelleiden äitien lapsilla. Perheistä 87 prosenttia nautti yhteisen ilta-aterian lapsen ollessa leikki-ikäinen, mutta yhteinen ilta-ateria harvinaistui lapsen varttuessa. Ilta-aterian yleisyys ei ollut tulosten mukaan yhteydessä äidin koulutukseen. Äidin koulutus ei liittynyt kouluaterian syömättä jättämiseen.

Hampaansa harjaa suositusten mukaisesti kaksi kertaa päivässä vain noin puolet lapsista. Turussa hampaiden harjaaminen suositusten mukaan toteutui kaikilla ikäryhmillä paremmin kuin Kainuussa. Hampaiden harjaus vähintään kahdesti päivässä toteutui paremmin pidempään opiskelleiden äitien lapsilla. Äidin pidempi koulutus liittyi lasten vähäisempään karieksen esiintymiseen. Pojilla karies oli hieman yleisempää Kainuussa kuin Turussa. Tytöillä vastaavaa alue-eroa ei havaittu. Kahdeksasluokkalaisilla tytöillä karies oli hieman yleisempää kuin samanikäisillä pojilla, muissa ikäryhmissä karieksen yleisyydessä ei ollut merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä.

Lähde

Risto Kaikkonen, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Jaana Markkula, Katja Wikström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen & Tiina Laatikainen (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti 16/2012. Helsinki 2012.
Verkkojulkaisu

Lisätietoja

Marja-Leena Ovaskainen
erikoistutkija
THL
puh. 020 610 8595

Katja Wikström
tutkija
THL
puh. 020 610 8181

sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi(at)thl.fi