Ohjelman arviointi
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), THL ja Työterveyslaitos vastaavat yhdessä Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP-ohjelma) arvioinnin suunnittelusta STM:n hallinnonalalla. THL vastaa ohjelmassa kansallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja kokonaiskuvan muodostamisesta. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta valtionavustusta saavat hankkeet vastaavat omien hankkeidensa arvioinnista.
Ohjelman tavoitteet STM:n hallinnonalalla
STM:n hallinnonalalla tavoitteena on muun muassa
- nostaa työllisyysastetta
- nopeuttaa hoitoon pääsyä
- purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
- lisätä uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa
- edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Euroopan komissio ja STM ovat asettaneet kullekin tavoitteelle indikaattoreita, joiden avulla tavoitteisiin pääsyä arvioidaan. EU rahoittajana edellyttää tavoitteiden saavuttamista. Jos tavoitteita ei saavuteta, sillä on vaikutusta EU:n Suomelle maksamaan rahoitukseen. STM on linjannut myös kansallisesti tärkeitä tavoitteita, joita arvioinnin avulla seurataan.
EU velvoittaa myös seuraamaan kehitystä tietyissä kaikille elpymisvälineestä rahoitusta saaville maille yhteisissä indikaattoreissa, jotka liittyvät esimerkiksi työllistymiseen ja digitaalisten palvelujen asiakasmääriin. Näille ei ole asetettu määrällisesti velvoittavia tavoitteita, vaan EU haluaa vain seurata kehitystä.
Arvioitavat tavoitteet ja indikaattorit on asetettu investointikohtaisesti
Pilari 3
Työkykyohjelman toimenpiteitä laajennetaan viidelle uudelle alueelle ja toimintamallit on kuvattu. IPS Sijoita ja valmenna -kehittämishanke on laajennettu kuudelle uudelle alueelle, ja projektit ovat edistäneet mallin toimeenpanoa sekä tehneet alueelliset kuvaukset toimintamallin käyttöönotosta Innokylään.
Yhteinen indikaattori: Työllistyneiden tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden lukumäärä eri ikäryhmissä ja sukupuolilla. Koulutuksiin osallistumisen määrä.
Pilari 4, investointi 1
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa edistetään peruspalveluiden hoitotakuun toteutumista (mukaan lukien mielenterveyspalvelut) sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Seitsemän vuorokauden hoitoonpääsyn määräaika kiireettömissä hoidon käynneissä toteutuu 80 %:sti vuoden 2025 loppuun mennessä.
Pilari 4, investointi 2
Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kehitetään ja otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelutarjottimet 22 hyvinvointialueella vuoden 2024 loppuun mennessä.
Pilari 4, investointi 3
Hoitotakuun kansallinen ajantasainen seuranta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa vuoden 2025 loppuun mennessä. Hyvinvointialueilla on otettu käyttöön kansallisia kirjaamisen ohjeita. Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin malli on koekäytetty ja sen pohjalta vakiinnutettu kansalliseen ja alueelliseen tietotuotantoon. Vaikuttavuusperusteista ohjausta ja tiedolla johtamista on pilotoitu kansallisessa verkostoyhteistyössä.
Pilari 4, investointi 4
Kasvatetaan digitaalisten asiointien osuutta sote-palveluissa. Kontakteista 35 % hoidetaan etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä.
Yhteinen indikaattori: Uusien digitaalisten palvelujen asiakasmäärät.
THL:n arviointi
THL seuraa ja arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista sekä kehitystä yhteisissä indikaattoreissa tilastotietojen ja kyselyjen avulla. Kansallisilla mittareilla (lähteenä THL:n kansalliset kyselytiedot ja rekisteriaineisto) THL seuraa hankealueilla muutosta suhteessa ohjelman tavoitteisiin.
THL lähettää alueellisille hankeorganisaatioille investointikohtaisia kyselyitä, joilla tuetaan kansallisiin mittareihin liittyviä puutteita ja seurataan yhteisiä indikaattoreita. Kyselyt lähetetään hyvinvointialueiden hankepäälliköille ja kirjaamoihin. Hankepäällikkö on vastuussa siitä, että kyselyihin vastataan ajallaan.
THL tekee ohjelman seurantaa ja arviointia puolen vuoden välein vuosina 2023–2026. Kerättävän aineiston perusteella tehdään tulkintoja siitä, miten tavoitteisiin edetään. Aineistosta syntyy yhteenvetoja. THL raportoi säännöllisesti arviointitiedon STM:lle, joka raportoi eteenpäin EU:lle.
Lisätietoja arvioinnista
Nella Savolainen
erityisasiantuntija
[email protected]
