Seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää. Häirintää voi tapahtua ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhe voi olla häirintää – tai rikos.
Seksuaalinen ahdistelu on ollut rikos vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2023 alussa uudistuneen rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa tai voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi sellaiseen rinnastuvaa sanallista tai muuta tekoa. Uudistuksen myötä seksuaalista ahdistelua voi olla myös esitetty tai lähetty viesti tai kuva.
Häirinnän yleisyys
Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana oli kokenut 39 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä. Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin naisiin, joista häirintää oli kokenut yli puolet.
Yleisimpiä naisten kokemia seksuaalisen häirinnän muotoja olivat
- kaksimieliset vitsit ja härskit puheet 28 %
- asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset 24 %
- fyysinen lähentely 15 %
- seksin ehdottaminen epäasiallisessa yhteydessä 11 %.
Miehillä seksuaalisen häirinnän eri muotojen osuudet jäivät alle kymmenen prosentin.
Valtaosa seksuaalista häirintää kokeneista naisista ilmoitti, että heitä häirinnyt henkilö oli mies. Miehet taas kertovat huomattavasti naisia useammin kokeneensa häirintää sekä naisten että miesten taholta. Häiritsijä ei useimmiten kuulunut henkilön lähipiiriin.
Barometrissa vastaajat saivat ilmoittaa itse sukupuolensa. Muun kuin nainen tai mies valinneiden määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.
EU:n perusoikeusviraston selvityksen Suomessa asuvista transsukupuolisista vastaajista 42 prosenttia oli kokenut häirintää taustansa takia edellisen vuoden aikana.
Naiset kohtaavat häirintää verkossa miehiä useammin
Vuoden 2018 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa verkossa tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja muuta häirintää.
Naiset ovat kokeneet miehiä useammin seksuaalista häirintää ja muuta häirintää verkossa. Vuonna 2021 naisista 14 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää verkossa vimeisen vuoden aikana. Muuta häirintää oli kokenut 16 prosenttia naisista ja 13 prosenttia miehistä.
Vähemmistöön kuuluminen lisää häirinnän riskiä
Tasa-arvobarometrin aineistosta tehdyn tilastollisen analyysin perusteella naissukupuoli, nuori ikä, vähemmistöön kuuluminen ja pienituloisuus lisäsivät merkittävällä tavalla häirinnän kasautumisen riskiä. Nuori ikä on etenkin naisille merkittävä seksuaalisen häirinnän riskitekijä.
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes puolet ja pojista joka kymmenes oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana.
Häirinnällä tarkoitettiin häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua ja seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä. Kokemukset olivat muita yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla sekä toimintarajoitteisilla.
Erillisen sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia transnuorista oli kokenut jonkinlaista häirintää.
Seksistinen vihapuhe
Seksistinen vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka levittää, lietsoo, edistää tai oikeuttaa vihaa sukupuolen perusteella. Se kumpuaa yhteiskunnan valtarakenteista ja tuottaa epätasa-arvoa sukupuolten välille. Seksistinen vihapuhe kohdistuu pääasiassa tyttöihin ja naisiin.
Seksistisen vihapuheen muotoja ovat:
- seksuaalisen väkivallan uhrin syyllistäminen
- huorittelu
- nöyryyttäminen pilkkaamalla tai kritisoimalla toisen kehoa
- intiimien tai seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa
- seksualisoidut uhkaukset kuolemasta, raiskauksesta tai väkivallasta
- ulkonäköön, seksuaalisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolirooleihin liittyvät uhkaavat kommentit.
Seksistinen vihapuhe voi kohdistua keneen tahansa, mutta erityisen alttiita sille ovat nuoret naiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä julkisuudessa toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat ja tutkijat.
Tasa-arvobarometrissa 2017 sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 15 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä.
Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli koettu useammin kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaista vastaajista vihapuhetta oli kokenut naisista lähes joka viides ja miehistä 12 prosenttia. Myös vähemmistöön kuuluminen altistaa vihapuheelle etenkin naisia. Vähemmistöön itsensä määrittävistä naisista yli viidesosa (27 %) oli kokenut vihapuhetta.
Seksistinen vihapuhe rajoittaa kohteensa sananvapautta. Sen tarkoitus on nöyryyttää, esineellistää, vähätellä toisen mielipiteitä ja taitoja, saada tuntemaan pelkoa ja haavoittuvuutta sekä kontrolloida ja rangaista tietystä käytöksestä poikkeamisesta.
Lähteet
Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt) Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018) Tasa-arvobarometri 2017. Julkaisuja 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Bladini Moa (2017) Hat och hot på nätet. En kartläggning av den rättsliga regleringen i Norden från ett jämställdhetsperspektiv. Göteborg: NIKK.
Combating Sexist Hate Speech. Fact Sheet. Council of Europe 2016.
Danielsson, Petri & Näsi, Matti (2019) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2018 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Katsauksia 35/2019. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
European Union Agency for Fundamental Rights (2020) EU-LGBTI II Survey data explorer.
Ikonen, Riikka & Halme Nina. 2018. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kivimäki, Henna & Halme, Nina (2016) Nuoret kokevat runsaasti seksuaalista häirintää. Haaste 2/2016, 7–9.
Kolttola, Ilari & Näsi , Matti (2022) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2021: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Katsauksia nro 51/2022. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.
Kouluterveyskysely 2021: Sukupuolivähemmistöjen tulokset (pdf 368 kt)
Ollus, Natalia & Tanskanen, Maiju &Honkatukia, Päivi & Kainulainen, Heini (2019) Sukupuolistunut vihapuhe, seksuaalinen häirintä ja risteävät yhteiskunnalliset erot. Teoksessa Teräsaho, Mia & Närvi, Johanna (toim.) (2019) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – Analyysejä tasa-arvobarometrista 2017. Raportti 6/2019, 32–56. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Pöyhtäri, Reeta & Haara, Paula & Raittila, Pentti (2013) Vihapuhe sananvapautta kaventamassa (pdf 4,4 Mt). Tampere: Tampere University Press.
