Ihmiskauppa

Ihmiskauppa on sukupuolistunut ilmiö. Osa ihmiskaupparikoksista liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon pakottamiseen. Seksin myyminen ja ostaminen eivät ole Suomessa rikoksia. Tällä sivulla kuvataan näitä ilmiöitä sukupuolinäkökulmasta.

Ihmiskauppa

Mitä on ihmiskauppa?

Ihmiskaupalla tarkoitetaan Suomen rikoslaissa 

• toisen henkilön paritusrikoksen kaltaista seksuaalista hyväksikäyttöä
• pakkotyötä tai muunlaista ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattamista 
• elinkauppaa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. 

Suomessa myös pakkoavioliitto on kriminalisoitu ihmiskauppana.

Ihmiskauppa on sekä vakava rikos että väkivaltaa. Siihen ei välttämättä liity valtion rajojen ylittämistä eivätkä uhrit ole aina ulkomaalaisia.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa voi olla esimerkiksi pakottaminen prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esityksiin. Ihmiskaupaksi voidaan katsoa myös muu toistuva, kontrolloiva ja seksuaalisuutta loukkaava toiminta.

Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvällä ihmiskaupalla tarkoitetaan tilanteita, jossa henkilö saatetaan tekemään työtä ilman, että hänellä on todellista mahdollisuutta kieltäytyä siitä tai lopettaa työn tekeminen halutessaan ilman vakavia seuraamuksia.

Pakkoavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa tai siihen rinnastettavaa suhdetta, jossa toisella tai kummallakaan osapuolella ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa sen solmimiseen.

Suomen ihmiskaupparaportoijana toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu, jonka tehtävänä on seurata ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä edistää ja valvoa ihmiskaupan vastaista toimintaa ja ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumista. Sisäministeriö koordinoi ihmiskaupan vastaista työtä. Ihmiskaupan vastaista tavoittavaa työtä tekevät sekä viranomaiset että kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi järjestöt ja seurakunnat.

Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelmaa on toimeenpantu vuosina 2021-2023. Toimintaohjelmassa määritetään painopistealueet Suomessa tehtävälle ihmiskaupan vastaiselle työlle. Toimintaohjelma perustuu viiteen strategiseen tavoitteeseen ja 55 toimenpiteeseen. 
Suomi torjuu ihmiskauppaa: Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma

Suomessa tunnistetaan eniten naisiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja miehiin kohdistuvaa työvoiman hyväksikäyttöä

Ihmiskaupan uhrien todellisesta määrästä on vaikea antaa tarkkoja arvioita, sillä suuri osa uhreista jää tunnistamatta. Suomessa havaitaan eniten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, työvoiman hyväksikäyttöön ja pakkoavioliittoihin liittyvää ihmiskauppaa.

Suomessa tunnistetuista, auttamisjärjestelmän piiriin otetuista ihmiskaupan uhreista enemmistö on naisia.

• Tytöt ja naiset joutuvat miehiä yleisemmin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan ja pakkoavioliittojen uhreiksi.
• Pojat ja miehet puolestaan ovat enemmistönä työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreissa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärät ovat kasvussa. Vuoden 2022 lopussa auttamisjärjestelmän piirissä oli 1 314 henkilöä, joista 263 oli asiakkaiden alaikäisiä lapsia. Asiakkaista 59 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä. 

Ihmiskaupan uhrien alaikäiset lapset tulevat auttamisjärjestelmään usein äitinsä mukana. Moni asiakas on yksinhuoltajaäiti tai muusta syystä yksin vastuussa lapsestaan tai lapsistaan.

Auttamisjärjestelmän uusien asiakkaiden kokema hyväksikäyttö vaihtelee sukupuolen mukaan. Vuonna 2022 auttamisjärjestelmän uusista ihmiskauppatapauksista

• 217 liittyi pakkotyöhön. Pakkotyöhön liittyvistä tapauksista 72 % kohdistui poikiin tai miehiin.
• 72 liittyi pakkoavioliittoihin. Kaikki pakkoavioliitot kohdistuvat tyttöihin tai naisiin.
• 64 liittyi seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä tapauksista 88 % kohdistui tyttöihin tai naisiin.

Suomessa auttamisjärjestelmän asiakkaat edustavat 75 eri kansalaisuutta. Suurimpien asiakasryhmien joukossa ovat nigerialaiset, joista valtaosa on naisia. Nigerialaiset ovat yleisimmin joutuneet prostituutioon pakotetuksi EU:n alueella, osa myös Suomessa. 

Prostituutio ja paritus

Prostituutiolla tarkoitetaan korvausta vastaan tapahtuvaa seksiä tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa. Seksin myyminen tai ostaminen itsessään ei ole Suomessa laitonta eikä rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Niitä säännellään kuitenkin rikoslaissa, järjestyslaissa ja ulkomaalaislaissa.

Rikoslaissa kielletään 

• paritus 
• seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa
• seksuaalipalveluiden ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta
• seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta. 

Järjestyslaissa on puolestaan kielletty seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla. Ulkomaalaislain nojalla EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö voidaan käännyttää Suomesta, jos hänen epäillään myyvän seksuaalipalveluja.

Viranomaisten tietoon tuli 48 paritusrikosta vuonna 2021. Määrä kasvoi voimakkaasti edellisvuosista, jolloin tapauksia oli alle 20. Määrään vaikuttaa rikollisuustilanteen lisäksi muun muassa poliisin näiden rikosten tutkintaan käyttämät voimavarat. 

Lähteet

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsaus 2022 (ihmiskauppa.fi)

Kervinen, Elina & Ollus, Natalia (2019) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. HEUNI Publication Series No. 89.

Koskenoja, Maija & Ollus, Natalia & Roth, Venla & Viuhko, Minna & Turkia, Laura (2018) Tuntematon tulevaisuus – selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2018.

Kuntainfo 3/2019: Ihmiskaupan uhrien oikeus erityiseen tukeen ja palveluihin Suomessa (pdf 109 kt). Sosiaali- ja terveysministeriö.

Niemi, Johanna & Aaltonen, Jussi (2013) Seksikaupan kohteen hyväksikäyttö. Seksinostokiellon toimivuuden arviointi. Selvityksiä ja ohjeita 39/2013. Helsinki: Oikeusministeriö.

Ihmiskauppa (Sisäministeriö)

Ihmiskaupparaportoija (Yhdenvertaisuusvaltuutettu)