Sukupuolistuneen väkivallan yleisyys

Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka eroaa muodoiltaan, yleisyydeltään tai seurauksiltaan sukupuolen mukaan.

Tällä sivulla

• Väkivallan yleisyys ja tietolähteet
• Lähisuhdeväkivalta
• Seksuaaliväkivalta 
• Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta
• Yhteisöllisen väkivallan muotoja

Väkivallan yleisyys ja tietolähteet

Tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta on saatavilla useista tietolähteistä. Väkivallan kokonaiskuvan kannalta olennaisia ovat etenkin: 

• väestötutkimukset
• rikostilastot
• väkivaltapalveluiden käyttötiedot. 

Sukupuolistuneesta väkivallasta tarvitaan kuitenkin lisää tietoa. Väkivaltaan liittyviä risteäviä eroja tunnistetaan väestöryhmittäisissä tarkasteluissa, esimerkiksi:

• MoniSuomi-tutkimus: ulkomailla syntyneen aikuisväestön kokemukset syrjinnästä ja väkivallasta
• Lähisuhde- ja perheväkivalta romaninaisten kokemana. Avun tarpeet yhteisössä ja palvelujärjestelmässä (Sosiaali- ja terveysministeriö)
• Romanien hyvinvointitutkimus Roosa
• Väkivalta ja vammaisuus (Väkivalta-aihesivusto)
• Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025 (Valto)

Väestötutkimukset

Tilastokeskus toteutti vuodenvaihteessa 2021–2022 väestötutkimuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Suomessa. Tutkimuksen tuloksia on esitetty tällä sivulla.

Usein väestökyselyistä saadaan tietoa vain binäärisen sukupuolen mukaan. Sukupuolta voidaan kysyä vastaajalta tai se haetaan rekisteristä. 

Väkivaltakokemuksia on mitattu systemaattisesti myös kansallisessa rikosuhritutkimuksessa, jota on toteutettu vuodesta 2012. Vuoden 2020 tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia suomalaisista joutuu vuosittain väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. 

Rikosuhritutkimuksen mukaan naisten ja miesten väkivaltakokemukset eroavat tapahtumapaikan ja tekijän suhteen:

• Miehet kokevat yleisimmin väkivaltaa julkisilla paikoilla, ravintoloissa ja baareissa. 
• Naisilla tapahtumapaikkoina korostuvat kodit ja työpaikka.
• Naiset kokevat enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin miehet.
• Seksuaalinen väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin ja tyttöihin. 

Myös lasten väkivaltakokemukset eroavat toisistaan jonkin verran sukupuolen mukaan. Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksen mukaan pojat kokevat enemmän tuntemattomien tekemää väkivaltaa, tytöt taas tuttujen ja vanhempien. Liikunta- ja urheiluharrastuksissa pojat kokivat tyttöjä merkittävästi enemmän ohjaajan tai valmentajan tekemää väkivaltaa. Pojat kohtasivat harrastuksissa fyysistä väkivaltaa noin kolme kertaa useammin kuin tytöt.

Kyselytutkimusten arvona on se, että ne antavat tietoa myös siitä väkivallasta, joka ei näy viranomaisille. Tilastokeskuksen väkivaltatutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia väkivaltaa kokeneista kertoi kokemuksistaan poliisille.

Väkivaltakokemuksia on kartoitettu myös useissa muissa väestökyselyissä, esimerkiksi:

• Terve Suomi: Väkivaltakokemukset
• Kouluterveyskysely

Rikostilastot

Henkirikoskatsaus on kattava rikostilasto, joka sisältää tiedot kaikista kuolemaan johtaneista väkivaltatapauksista. Yleisimpiä henkirikoksen uhreja olivat vuosina 2010–2018:

• tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista)
• parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) 
• uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %).

Rikoksista 56 prosentissa oli osallisina ainoastaan miehiä ja 84 prosentissa tekijöinä oli vain miehiä. 

Tietoa väkivaltarikoksista saadaan myös esimerkiksi Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta. Vuonna 2022 pahoinpitelyrikoksista yli puolet kohdistui miehiin. Poliisin tietoon tullut väkivalta on pääasiassa miesten tekemää.

Vuonna 2022 selvitetyissä rikoksissa pahoinpitelyrikoksiin syyllisiksi epäillyistä tekijöistä miehiä oli 81 prosenttia ja seksuaalirikoksiin syyllisiksi epäillyistä tekijöistä miehiä oli 98 prosenttia.

Rikostilastot on eritelty juridisen sukupuolen mukaan.

Väkivaltapalveluiden käyttötiedot

Tietoa väkivallasta saadaan myös esimerkiksi turvakotien, SERI-tukikeskusten ja Nollalinjan käyttäjätiedoista. Suomessa lähisuhdeväkivallan uhrien palvelujärjestelmä on avoin kaikille sukupuolesta riippumatta. 

Turvakotien aikuisasiakkaista naisia oli 91 prosenttia vuonna 2022. Helsingin SERI-tukikeskuksen tiedotteen mukaan asiakkaista naisia on ollut noin 95 prosenttia, miehiä 4 prosenttia ja transsukupuolisia 1 prosentti vuosina 2017–2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) tiedot eivät ole väkivallan osalta luotettavia. 

Vuonna 2021 Nollalinjaan tulleissa yhteydenotoissa väkivallan kokijana oli yli 80 prosentissa tapausista nainen. Mies oli väkivallan kokijana reilussa kymmenesosassa ja kahdessa prosentissa sukupuolena oli muu tai kokijoina oli sekä mies että nainen. Kolme neljästä väkivallan tekijästä oli miehiä. Nainen oli väkivallan tekijänä 14 prosentissa ja muuta sukupuolta oleva ihminen tai nainen ja mies yhdessä neljässä prosentissa tapauksista. 

Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, joka tapahtuu läheisissä ihmissuhteissa. Sukupuolten välillä on eroja etenkin parisuhdeväkivallan kokemisessa. 

Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan

• kolmasosa naisista ja kuudesosa miehistä on kokenut kumppanin tekemää fyysistä väkivaltaa vähintään kerran elämänsä aikana
• puolet naisista ja kaksi viidestä miehestä on kokenut henkistä parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana
• joka kymmenes nainen ja kaksi prosenttia miehistä on kokenut seksuaaliväkivaltaa parisuhteessa elämänsä aikana.

Tutkimuksen mukaan kokemukset vakavasta ja toistuvasta parisuhdeväkivallasta olivat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan vuonna 2022 viranomaisten tietoon tulleissa tapauksissa oli yhteensä 11 800 uhria, mikä on noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Aikuisista lähisuhdeväkivallan uhreista 74 prosenttia oli naisia. Kolme neljästä syylliseksi epäillystä oli miehiä. Naisten osuus tekijöistä kasvaa jonkin verran, kun tarkastellaan alaikäisiin kohdistunutta lähisuhdeväkivaltaa.

Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan yli 15 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä ja reilut 9 prosenttia pojista oli kokenut vanhemman tai muun huoltajan tekemää fyysistä väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa oli kokenut 43 prosenttia tytöistä ja 19 prosenttia pojista.

Seksuaaliväkivalta

Seksuaaliväkivalta tai seksuaalinen väkivalta on seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa väkivaltaa, joka voi olla niin läheisen henkilön tai tuttavan kuin tuntemattoman tekemää. Sitä käsitellään usein erikseen, sillä sitä pidetään erityisen haavoittavana väkivallan muotona. Myös rikoslaissa seksuaalirikokset on eroteltu muista väkivaltarikoksista.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista naisista 43 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on kokenut elämänsä aikana seksuaaliväkivaltaa. Raiskauksen uhriksi on joutunut 16 prosenttia naisista ja kolme prosenttia miehistä.

Seksuaaliväkivallan tekijät ovat yleisimmin uhreille tuntemattomia. Tuntemattomien tekemästä seksuaaliväkivallasta suurin osa on muuta kuin raiskauksia tai niiden yrityksiä.

Parisuhteessa kumppanin tekemää seksuaaliväkivaltaa on kokenut joka kymmenes nainen ja kaksi prosenttia miehistä.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan vuonna 2022 viranomaisten tietoon tulleista lähes 1 600 raiskausrikoksen uhrista naisia oli 97 prosenttia ja miehiä kolme prosenttia. Seksuaalisen ahdistelun uhreja oli 703, joista 94 prosenttia oli naisia.

Termistä 'seksuaalinen väkivalta' käydään keskustelua, sillä uhrin näkökulmasta kyseessä ei ole seksuaalinen teko tai kokemus. Seksuaalisesta väkivallasta ja uhrin auttamisesta on lisää tietoa THL:n muilla sivuilla: 
Seksuaaliväkivalta (Väkivalta)

Sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta

Sukupuolivähemmistöön kuuluminen lisää väkivallan riskiä. Vuonna 2020 julkaistun EU:n perusoikeusviraston LHBTI-selvityksen mukaan Suomessa asuvista transsukupuolisista vastaajista:

• 42 %  oli kokenut häirintää taustansa takia kyselyä edeltäneen vuoden aikana
• 9 %  oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa taustansa takia kyselyä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Vuonna 2013 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia transnuorista oli kokenut jonkinlaista häirintää. Transmiesten keskuudessa häirintä, erityisesti fyysinen seksuaalinen häirintä, oli jonkin verran yleisempää kuin transnaisten tai muunsukupuolisten keskuudessa.  Kokemukset väkivallasta olivat huomattavasti tavallisempia kuin muilla nuorilla.

Kouluterveyskyselystä ilmenee, että seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat yleisempiä sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla kuin muilla.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja väkivalta

Yhteisöllisen väkivallan muotoja

Sukupuolistuneita yhteisöllisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen sekä kunniaan liittyvä väkivalta.

Tilastokeskuksen väkivaltatutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimmissa ikäryhmissä.

Syntyperän mukaan tarkasteltuna kunniaan liittyvän väkivallan kokeminen ja havaitseminen on yleisintä ulkomaalaistaustaisilla. Eniten havaintoja että omakohtaisia kokemuksia on vanhimmassa eli 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. 

Pakkoavioliiton uhreja on yksi prosentti naimisissa olevista tai joskus olleista. 

Tietoa kunniaan liittyvästä väkivallasta on myös muilla THL:n sivuilla:

• Kunniaan liittyvä väkivalta (Väkivalta)
• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus)

Lähteet

Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt) Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Attila, Henna & Keski-Petäjä, Miina & Pietiläinen, Marjut & Lipasti, Laura & Saari, Juhani & Haapakangas, Kimmo (2023) Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021: Loppuraportti. Tilastokeskus

Danielsson, Petri & Näsi, Matti (2021) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2020 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Katsauksia 43/2020. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

European Union Agency for Fundamental Rights (2020) EU-LGBTI II Survey data explorer

Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. 

Heiskanen, Markku & Ruuskanen, Elina (2010) Tuhansien iskujen maa – miesten kokema väkivalta Suomessa. Helsinki: HEUNI.

HUS (2020) HUSin seksuaaliväkivallan uhrien Seri-tukikeskuksessa jo yli tuhat ensikäyntiä

Jokela, Satu & Luopa, Pauliina & Hyvärinen, Anni & Ruuska, Tupu & Martelin, Tuija & Klemetti, Reija (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi : Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lehti, Martti (2020) Henkirikoskatsaus 2020. Katsauksia 41/2020. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Mesiäislehto, Merita & Elomäki, Anna & Kivipelto, Minna & Närvi, Johanna & Räsänen, Tapio & Sutela, Hanna & Kärkkäinen, Elina (2022) Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:46. Valtioneuvoston kanslia.

Niemi, Johanna & Kainulainen, Heini & Honkatukia, Päivi (toim.) (2017) Sukupuolistunut väkivalta. Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Tampere: Vastapaino.

Peltola, Marja (2020) Pojat, maskuliinisuus ja väkivaltakokemukset urheilu- ja liikuntaharrastuksissa. Teoksessa Berg, Päivi & Lehtonen, Kati & Salasuo, Mikko (toim.) ”Siitä on pikemminkin vaiettu”. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 151. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Piispa, Minna & Heiskanen, Markku & Kääriäinen, Juha & Sirén, Reijo (2006) Naisiin kohdistunut väkivalta 2005. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. 

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto. Helsinki: Tilastokeskus. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Turvakotipalvelut 2022. Tilastoraportti 27/2023. THL.

THL (2023) Lähisuhdeväkivalta 2021. Tilastoraportti 43/2023