Mitä hyötyä henkilöstön influenssarokotuksista on sosiaali- ja terveydenhuollossa?
Rokote torjuu tehokkaasti työikäisten influenssaa
Joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä sairastuu Suomessa influenssaan. Sairastua voi kuka hyvänsä – myös terveydenhuollon ammattilainen. Sinulla on merkittävä riski saada tartunta, jos epidemian aikana hoidat tartuttavassa vaiheessa olevia influenssapotilaita.
Perusterveellä työikäisellä rokottaminen estää 7–9 influenssaa kymmenestä.
Voit sairastaa influenssan oireettomana ja tartuttaa sitä tietämättäsi
Valtaosa tartunnan saaneista on oireettomia tai vähäoireisia, ja voi siksi levittää influenssaa eteenpäin tietämättään.
Osalla oireet ovat niin lieviä, että ne voi sekoittaa flunssaan eli nuhakuumeeseen, jota aiheuttavat monet muut hengitystievirukset.
Voit myös tartuttaa virusta eteenpäin jo ennen kuin omat oireesi ovat alkaneet. Kun et saa tartuntaa, et levitä virusta eteenpäin – edes tietämättäsi.
Terveydenhuollon työntekijöiden rokottaminen suojaa ikääntyneitä, sairaita ja vastustuskyvyltään heikkoja
Ikääntyneillä rokote estää kaudesta riippuen parhaimmillaan ainakin joka toisen influenssan.
Ihmisen puolustusjärjestelmä kuitenkin heikkenee, kun ikää karttuu. Kaikkein iäkkäimmillä rokotteen teho onkin heikoin ja vakavan influenssan riski vastaavasti suurin.
Ikääntyneiden suojaa voidaan merkittävästi tehostaa, kun heidän parissaan toimivat hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset ottavat rokotuksen. Kotihoidossa olevien riski joutua pitkäaikaislaitokseen vähenee ja pitkäaikaislaitoksissa influenssan aiheuttama tautitaakka kevenee.
Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa käy paljon vierailijoita, mutta potilaat ovat eniten tekemisissä juuri terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Henkilökunta on merkittävä influenssaviruksen lähde. Siksi rokotete on tärkeä paitsi hoitajille ja lääkäreille, myös potilashuoneissa ruuan jakeluun ja siivoukseen osallistuville työntekijöille.
Henkilökunnan rokotukset vähentävät sekä kokonais kuolleisutta, että influenssan kaltaista tautia
Esimerkiksi englantilaisessa vanhusten hoitokoteja koskevassa tutkimuksessa arvioitiin, että
- rokottamalla 8 henkilökuntaan kuuluvaa estetään yksi kuolema pitkäaikaislaitoksessa
- rokottamalla 5 henkilökuntaan kuuluvaa estetään yksi kliinisesti influenssalta vaikuttava tauti.
Tutkimuksessa yhdistettiin neljän tutkimuksen aineistot, joissa selvitettiin henkilökunnan influenssarokotusten hyötyjä. Tällöin havaittiin, että henkilökunnan rokotukset vähensivät potilaiden influenssan kaltaista tautia 42 % ja kokonaiskuolleisuutta 29 %.
Henkilökunnan rokottaminen on aina parempi vaihtoehto kuin rokottamatta jättäminen
Julkaistut tutkimustulokset vaihtelevat paljon. Tuloksiin vaikuttavat muun muassa
- mitkä virukset ovat kunakin influenssakautena aiheuttaneet epidemioita ja kuinka hyvin rokotteen sisältämät virukset ovat vastanneet niitä
- tutkimusasetelma
- tutkittavien määrä ja riskitekijät
- influenssadiagnoosin osuvuus ja herkkyys.
Uusimmat meta-analyysien kirjoittajat ja erilaisia mallinnussmenetelmiä käyttävät tutkijat ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka suuria aiemmin raportoidut hyödyt ovat olleet. Samalla he ovat yleensä todenneet, että henkilökunnan rokottaminen on sekä potilaiden että henkilökunnan kannalta edelleen parempi vaihtoehto kuin rokottamatta jättäminen.
Rokotukset ylläpitävät riittävää henkilöstön määrää myös epidemian aikana
Rokotetut työntekijät ovat sairaina keskimäärin kaksi työpäivää vähemmän kuin rokottamattomat. Tämä vähentää henkilöstön kuormittuneisuutta.
Suomalaisessa tutkimuksessa terveydenhuoltohenkilöstön rokottaminen vähensi poissaoloja 0,4 päivää. Tämä tarkoittaa, että kun rokotetaan kymmenen henkilöä, säästetään 4 työstä poissaolopäivää.
Päivät säästyvät juuri influenssa-aikaan, jolloin
- poissaoloja on varsin samanaikaisesti
- sijaisia voi olla tavanomaista hankalampi saada
- osastoilla on enemmän työtä, kun influenssa vaikeuttaa potilaiden perustauteja.
Ranskassa tutkittiin hoitohenkilökunnan rokotusten vaikutusta yhteensä 40 vanhainkodissa. Rokotusten todettiin vähentävän poissaoloja jopa runsaat 40 %.
Kansainvälisessä arviossa todettiin, että välittömässä hoito- tai hoivatyössä olevan terveydenhuollon ammattilaisen rokottamisesta koituvat kustannukset ovat kohtuulliset suhteessa rokotuksista saatuihin terveyshyötyihin. Todennäköisesti rokottaminen on jopa kustannuksia säästävää. Kotimaisia tutkimuksia aiheesta ei vielä ole.
Influenssarokote on turvallinen
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.
Kansallisen rokotusohjelman kausi-influenssarokotetta on valmistettu samalla menetelmällä jo yli 40 vuotta. Rokotteita on käytetty satoja miljoonia annoksia. Vakavia haittoja on ilmennyt vain harvoin.
Kansallisen rokotusohjelman kausi-influenssarokotteissa ei ole tehosteainetta eikä säilytysaineita. Ne sisältävät virusten osasia, eivät kokonaisia viruksia, joten niistä ei voi saada influenssaa.
Influenssarokotteen mahdollisia haittavaikutuksia
Rokote suojaa Guillan-Barrén oireyhtymältä
Aikaisempiin influenssarokotteisiin liitetty Guillain-Barrén oireyhtymä (GBS) on ollut lukuisien tutkimusten aiheena myös viime aikoina. Hyvin tehdyissä englantilaistutkimuksissa nykyisten influenssarokotteiden ei ole todettu lisäävän riskiä sairastua GBS-oireyhtymään.
Kanadassa ja Yhdysvalloissa on joissain tutkimuksissa todettu hyvin pieni lisäriski saada GBS influenssarokotuksen jälkeen: noin 1 tapaus miljoonaa rokotettua kohden. Influenssan sairastaminen kuitenkin lisäsi riskiä saada GBS jopa 17-kertaiseksi. Rokotteella saa siis suojaa GBS:aa vastaan.
