Laboratorioiden eristystasot ja biologisten tekijöiden luokitus

Laboratorioille on määritelty erilaisia eristystasoja sen mukaan, miten vaarallisia biologisia tekijöitä niissä käsitellään. 

Biologisten tekijöiden luokitus ja laboratorion eristystaso eivät välttämättä korreloi keskenään. Sopiva eristystaso ja suojautumistoimenpiteet päätetään aina riskinarvioinnin perusteella. 

Biologisten tekijöiden luokitus

Biologiset tekijät jaetaan neljään ryhmään niiden aiheuttaman vaaran tason mukaan. 
Luokitukset vaihtelevat maittain. 

STM:n päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 748/2020 sisältää bakteerien, virusten, sienten, alkueläinten ja prionien luokittelun. 

Luetteloon on otettu mukaan tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan tartunnan ihmisille. Luettelo perustuu vaikutuksiin, joita biologiset tekijät aiheuttavat niitä työssään käsitteleville tai niille altistuville terveille työntekijöille. 

Ryhmään 1 kuuluva biologinen tekijä

• Ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle.

Ryhmään 2 kuuluva biologinen tekijä

• Voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja voi siten olla vaarallinen työntekijöille, mutta ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön. 
• Käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. 
• Esimerkiksi: norovirus, tuhkarokkovirus, kampylobakteerit.

Ryhmään 3 kuuluva biologinen tekijä

• Voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran.
• Voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaran, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. 
• Esimerkiksi: tuberkuloosibakteeri, pernaruttobakteeri.

Ryhmään 4 kuuluva biologinen tekijä

• Aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran.
• Voi aiheuttaa vakavaa väestöön leviämisen vaaran, eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa. 
• Esimerkiksi: verenvuotokuumevirukset, isorokkovirus.

Laboratorioiden eristystasot (biosafety levels)

Laboratoriot jaetaan neljään eri eristystasoon, jotka eroavat toisistaan rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan. 

Eristystasot ja niiden käyttö on kuvattu valtioneuvoston asetuksessa 933/2017 sekä suljetun GMO-käytön osalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1053/2005 muuntogeenisten mikro-organismien suljetun käytön riskinarvioinnin periaatteista, suljetun käytön luokituksesta sekä eristämis- ja muista suojatoimenpiteistä.

Eristystason 1 laboratoriossa

• Voi käsitellä biologisia tekijöitä, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. 

Eristystason 2 laboratoriossa

• Käsitellään sellaisia biologisia tekijöitä, joiden aiheuttama vaara on kohtuullinen.
• Ryhmään 2 kuuluvia biologisia tekijöitä on käsiteltävä vähintään eristystasolla 2.

Eristystason 3 laboratoriossa

• Käsitellään biologisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa suurta vaaraa ihmisille, eläimille, ympäristölle tai yhteiskunnalle. 
• Eristystason 3 laboratorion rakenteellisiin ominaisuuksiin, työskentelytapoihin, suojavaatetukseen ja työntekijöiden kouluttamiseen liittyy erityisvaatimuksia.

Eristystason 4 laboratoriossa

• Käsitellään kaikkein varallisimpia patogeenejä. 
• Vaatimukset laboratorion rakenteen ja menettelytapojen suhteen ovat eristystason 3 laboratoriotakin tiukempia.

Kansainvälisesti on saatavilla tarkempia ohjeita eri tason laboratorion rakenteellisista vaatimuksista, toimintatavoista ja tarvittavasta suojavaatetuksesta.