Bioturvan peruskäsitteet

Tällä sivulla kerrotaan bioturvan keskeisistä peruskäsitteistä. 

Bioturvallisuus

Bioturvallisuudella tarkoitetaan keinoja, joilla estetään tahaton henkilöstön, laboratorion ja ympäristön altistuminen mahdollisesti tautia aiheuttaville biologisille tekijöille. 

Näitä keinoja ovat esimerkiksi 

• hyvien mikrobiologisten työtapojen käyttö
• biosuojakaapin käyttö
• suojavaatetuksen käyttö.

Suojaus mikrobiologisessa laboratoriossa syntyy laboratorion rakenteellisista ominaisuuksista, menettelytavoista ja henkilökohtaisesta suojapukeutumisesta.

Laboratorion rakenteelliset ominaisuudet

Laboratoriossa voidaan tarvita erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka suojaavat työntekijää tartuntavaaralta ja estävät biologisten tekijöiden tahatonta leviämistä ympäristöön. 

Tällaisia rakenteellisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi 

• laboratoriotilan ilmastointijärjestelmä
• jätteenkäsittelyjärjestelmä 
• biosuojakaapit. 

Menettelytavat

Erilaiset menettelytavat ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. 

Menettelytapoihin kuuluvat esimerkiksi 

• työohjeiden, riskinarvioiden ja onnettomuussuunnitelmien teko
• työntekijöiden koulutus ja opastus. 

Myös esimerkiksi tarvittavat rokotukset ja terveystarkastukset tulee määritellä. 

Suojaimet

Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan parannettava työolosuhteita ja estettävä vaara- ja haittatekijöiden syntyminen joko 

• poistamalla vaara- ja haittatekijät tai 
• korvaamalla ne vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä. 

Nämä työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen suojainten käyttöönottoa. 

Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai rajoittaa riittävästi työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.
Henkilönsuojainten valinta ja käyttö työpaikalla (pdf 783 kt)

Bioturvaaminen

Bioturvaamisella estetään patogeenien ja toksiinien 

• pääsy asiattomiin käsiin
• katoaminen
• varkaus
• väärinkäyttö tai 
• tahallinen levittäminen. 

Bioturvaamisen keinoja ovat esimerkiksi:

• laboratorion rakenteellinen suojaus, kulunvalvonta ja murtohälytysjärjestelmät 
• tietoturvallisuus: suojataan arkaluontoiset tiedot liittyen esimerkiksi käsiteltäviin biologisiin tekijöihin tai laboratorion toimintaan 
• työntekijöiden luotettavuus, esimerkiksi turvallisuusselvitysten teko 
• näytteiden ja materiaalien kontrollointi  
• näytteiden turvallinen (secure) kuljettaminen esimerkiksi laboratoriosta toiseen 
• erilaiset lupamenettelyt esimerkiksi laboratorion toimintaa tai biologisten tekijöiden tuontia ja vientiä koskien
• tutkimuksen kaksikäyttöriskien arvioiminen
• tietoisuus bioturvaamisesta ja väärinkäytön mahdollisuudesta sekä niihin liittyvien riskien arvioiminen.

Suomessa ei ole erillistä bioturvaamislainsäädäntöä, vaan siihen kuuluvia osa-alueita sivutaan monessa eri säädöksessä, kuten vientivalvontalainsäädännössä. Pääosin laboratorioiden bioturvaaminen on kuitenkin toimijoiden omalla vastuulla. 

Bioriskien hallinta

Bioriskien hallintaan kuuluvat sekä tahattomasti että tahallisesti aiheutetut biologiset riskit. Usein bioturvallisuutta ja bioturvaamista lisäävät toimenpiteet tukevat toisiaan. 

Biologisten uhkien osaamiskeskus 

Biologisten uhkien osaamiskeskus (BUOS) on biosuojelulääketieteen ja biologisten uhkien hallinnan kansallinen asiantuntijaorganisaatio.
Biologisten uhkien osaamiskeskus 

Lisätietoa

Susanna Sissonen 
Erityisasiantuntija, THL:n bioturvapäällikkö
p. 029 524 8852
etunimi.sukunimi(at)thl.fi tai bioturva(at)thl.fi