Arvio H5-lintuinfluenssan riskistä Suomessa

Lintuinfluenssalla tarkoitetaan linnuille ominaisia influenssa A -viruksen alatyyppejä. Tällä hetkellä useilla mantereilla esiintyy lintujen taudinpurkauksia, joita aiheuttavat H5-alatyypin (kuten H5N1 ja H5N5) lintuinfluenssavirukset. Nämä virukset aiheuttavat linnuille vakavaa tautia. Virus voi tarttua myös ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin, kuten turkiseläimiin ja nautoihin.

Euroopassa on talven ja kevään 2025 aikana havaittu H5-viruksen aiheuttamia lintuinfluenssaepidemioita yhä enenevästi. Euroopan vaikeutunut lintuinfluenssatilanne voi lisätä H5-viruksen esiintyvyyttä luonnonvaraisissa linnuissa myös Suomessa, erityisesti lintujen kevätmuuton yhteydessä ja sen jälkeen. Tämä puolestaan aiheuttaa tautipainetta turkistarhoille, sillä nisäkkäissä havaitaan tartuntoja tyypillisesti aikoina, kun virusta esiintyy runsaasti luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa. 

Lue lisää lintuinfluenssasta ja lintuinfluenssatilanteesta Suomessa

Tällä sivulla

Miksi riskinarvio on tehty

THL ja Ruokavirasto ovat tuottaneet tämän riskinarvion. Sen taustalla on

  • heikentynyt H5-lintuinfluenssatilanne Euroopassa
  • vuonna 2023 toteutunut turkistarhaepidemia ja siitä koituneet ihmisten altistustapahtumat Suomessa
  • lintuinfluenssavirusten kyky muuntua ja muodostaa uusia tehokkaasti tarttuvia virustyyppejä.

Riskinarvion tavoitteet

Olemme tehneet riskinarvion  ihmisen terveyden näkökulmasta. Sen tarkoituksena on 

  • arvioida H5-lintuinfluenssavirusten aiheuttaman laajan taudinpurkauksen todennäköisyyttä turkiseläimissä Suomessa vuonna 2025
  • arvioida, millainen terveysriski laajasta taudinpurkauksesta koituisi Suomen väestölle ja riskiryhmille vuonna 2025
  • lisätä riskiryhmään kuuluvien ihmisten sekä terveydenhuollon ja muiden viranomaisten tietoisuutta H5-lintuinfluenssavirusten riskistä
  • tukea riskienhallintatoimia koskevaa päätöksentekoa. 

Riskinarvio ja sen perustelut 

Arvio keskittyy tarhattujen turkiseläinten välityksellä tapahtuvien ihmistartuntojen riskiin, sillä tähän mennessä Suomessa suurin osa ihmisistä on altistunut lintuinfluenssalle turkiseläinten välityksellä. On myös havaittu, että turkistarhat ovat muita eläintuotantomuotoja alttiimpia lintuinfluenssatartunnoille. Tässä arviossa emme siis tarkastele sellaisia tartuntoja tai altistustilanteita, joissa virus leviää esimerkiksi luonnonvaraisista linnuista tai siipikarjasta suoraan ihmisiin.  

Arviossa olemme katsoneet riskiryhmään kuuluviksi henkilöt, jotka turkistarhojen taudinpurkauksessa todennäköisimmin altistuisivat H5-lintuinfluenssatartunnalle. 

Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi

  • turkistarhojen pitäjät ja heidän perheenjäsenensä
  • tarhojen ja nahkontakeskusten työntekijät
  • kuolleiden turkiseläinteen hävitykseen osallistuvat henkilöt
  • turkiseläinten parissa työskentelevät eläinlääkärit
  • laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä

Olemme arvioineet riskin suuruuden tapahtuman todennäköisyyden ja terveydelle koituvien vaikutusten yhdistelmänä.  

Laaja taudinpurkaus turkistarhoilla on tällä hetkellä epätodennäköinen 

Arviomme mukaan H5-lintuinfluenssaviruksen aiheuttama laaja taudinpurkaus tarhatuissa turkiseläimissä Suomessa vuonna 2025 on tämänhetkisten tietojen valossa epätodennäköinen.  

Suomessa vuoden 2023 taudinpurkauksen alkulähteeksi todettiin lintuinfluenssatartunnan saaneet luonnonvaraiset linnut, erityisesti naurulokit. Keväällä 2025 luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatilanne on Euroopassa huomattavasti huonompi kuin vuonna 2024, mutta toistaiseksi se ei näyttäydy yhtä huonona kuin keväällä 2023. Lisäksi tarhojen tautisuojausta on parannettu vuodesta 2023 muun muassa lainsäädännön edellyttämillä lintuverkoilla.

Arvioon aiheuttaa epävarmuutta vielä kesken oleva lintujen kevätmuutto. Lintujen tartuntoja on Suomessa havaittu vasta muutamia, joten on haastavaa arvioida, miten linnuista koituva tautipaine  kehittyy turkistarhoilla kesän 2025 aikana. Myöskään tietoa tarhojen tautisuojauksen tämänhetkisestä kattavuudesta ei vielä ole. Aiemmin suojauksessa on havaittu puutteita osalla tarhoista. 

Laajan taudinpurkauksen aiheuttama riski väestön terveydelle on matala

Jos turkistarhoilla toteutuu laaja lintuinfluenssan taudinpurkaus vuoden 2025 aikana, on turkiseläinten välityksellä tapahtuvien ihmistartuntojen riski yleisväestön terveydelle arviomme mukaan matala.   

On epätodennäköistä, että yleisväestö altistuu lintuinfluenssaan sairastuneelle tai kuolleelle tarhatulle turkiseläimelle, sillä turkiseläintarhat sijaitsevat alueilla, joissa asutus on harvaa. 

Jos henkilöllä todetaan H5-lintuinfluenssatartunta, jatkotartunnat muuhun väestöön ovat hyvin epätodennäköisiä, koska lintuinfluenssavirukset eivät tartu helposti ihmisestä toiseen. Tutkimusten mukaan Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa leviävät H5N1-lintuinfluenssavirukset näyttäisivät olevan herkkiä nykyisin käytössä oleville influenssalääkkeille. 

Laajan taudinpurkauksen aiheuttama riski riskiryhmien terveydelle on kohtalainen

Jos turkistarhoilla toteutuu laaja H5-lintuinfluenssan taudinpurkaus vuoden 2025 aikana, on riskiryhmään kuuluvien henkilöiden terveysriski arviomme mukaan kohtalainen. 

Jos turkistarhalla todetaan lintuinfluenssatartunta, riskiryhmän altistuminen virukselle on todennäköistä. Nykyisen tutkimustiedon mukaan lintuinfluenssavirukset tarttuvat ihmiseen kuitenkin heikosti. Vuoden 2023 taudinpurkausten jälkeen tarhoilla työskenteleville on lisätty koulutusta muun muassa henkilösuojainten käytöstä. Virustartunnan todennäköisyys lisääntyy, jos altistuminen on pitkäaikaista ja runsasta esimerkiksi silloin, kun turkiseläinten taudinpurkauksen havaitseminen viivästyy. 

Riskiryhmille tarjottava lintuinfluenssarokote suojaa  vakavalta taudilta, mutta rokotteita on otettu hyvin vähän. Oikea-aikaisella influenssalääkityksellä on mahdollista rajoittaa taudin vakavuutta.

Puutteellinen tieto henkilösuojainten asianmukaisen käytön toteutumisesta aiheuttaa arvioon epävarmuutta: suojainten käyttö on turkistarhojen olosuhteissa haastavaa, eikä suojautumista ole mahdollista valvoa kattavasti. 

Miten riskiä voidaan vähentää? 

Ensisijainen keino suojata sekä ihmisiä että turkiseläimiä lintuinfluenssalta on turkistarhojen riittävä suojaaminen luonnonvaraisilta linnuilta. 

Jos tarhojen suojaustoimet ovat puutteellisia tai epäonnistuvat, korostuu henkilösuojainten käytön merkitys entisestään. Turkiseläinten kanssa työskentelevien onkin tärkeää huolehtia asianmukaisesta suojautumisesta ja hygieniasta kaikissa tilanteissa. Suojautumista on syytä vielä tehostaa silloin, kun riski virukselle altistumisesta on kohonnut.  

Tarhojen tautisuojausta ja henkilösuojainten käyttöä täydentävänä torjuntakeinona toimii riskiryhmille tarjottava lintuinfluenssarokote. 

Tarkempaa tietoa siitä, miten lintuinfluenssalta voi suojautua:

Riskinarvion päivitys 

Olemme tehneet arvion kirjoitushetkellä saatavilla olevan tiedon perusteella. Riski voi kuitenkin muuttua, ja päivitämme arvion, jos toteamme merkittäviä muutoksia 

  • H5-alatyypin lintuinfluenssavirusten maantieteellisessä esiintyvyydessä
  • viruksen isäntälajikirjossa 
  • viruksen taudinaiheuttamiskyvyssä 
  • muussa tekijässä, joka vaikuttaisi viruksen kykyyn siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin tai kykyyn aiheuttaa maailmanlaajuinen epidemia. 

Päivitämme riskinarvion myös, jos ihmisillä todetaan useita lintuinfluenssatartuntoja Euroopan alueella tai jos todetaan tartunta ihmisestä toiseen. 

Mitä viranomaiset tekevät riskienhallinnassa?

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) korostavat yhteinen terveys (One Health) -lähestymistavan ja poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä lintuinfluenssan torjunnassa. 

Suomessa Ruokavirasto, THL, Työterveyslaitos ja muut kansalliset ja alueelliset viranomaiset toimivat läheisessä yhteistyössä tautipurkausten torjumiseksi ja rajoittamiseksi. Viranomaisten toimenpiteet ja suositukset perustuvat muun muassa ECDC:n, EFSA:n ja Euroopan komission suosituksiin lintuinfluenssan torjuntatoimista. 

Arvio H5-lintuinfluenssan riskistä Suomessa


 

Päivitetty: