Toimenpideohje ihmisen lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi

Lintuinfluenssavirus

Influenssa A -virukset ovat RNA-viruksia, jotka muuntuvat jatkuvasti adaptiivisen evoluution ja perimäaineksen sekoittumisen, eli reassortaation myötä. Influenssa A -viruksia on useita H- ja N- alatyyppejä. Osa viruksista on vakiintunut ihmisväestössä kiertäviksi (kausi-influenssat H1N1pdm09 ja H3N2) ja osa eri eläinpopulaatioissa kiertäviksi (sikojen, hevosten ja koirien influenssavirukset). Valtaosa influenssa A -viruksen alatyypeistä on ns. lintuinfluenssaviruksia, jotka aiheuttavat tartuntoja pääasiassa luonnonvaraisissa linnuissa ja siipikarjassa.

Lintuinfluenssavirukset luokitellaan matalapatogeenisiksi (LPAI, low pathogenic avian influenza) tai korkeapatogeenisiksi (HPAI, highly pathogenic avian influenza) niiden siipikarjalle aiheuttaman taudinaiheuttamiskyvyn perusteella tai HA-geenisekvenssin perusteella.

Ainoastaan alatyypin H5- ja H7-viruksilla on todettu HPAI-genotyyppejä, jotka kykenevät aiheuttamaan systeemisiä infektioita linnuilla.

Lintuinfluenssatilanne vuosina 2023–2024

Lintuinfluenssa H5N1 (kehityslinja 2.3.4.4b) -virus on levinnyt vuodesta 2020 alkaen laajasti maailmalla. Virus on aiheuttanut lintujen joukkokuolemia sekä laajoja epidemioita siipikarjassa sekä luonnonvaraisissa nisäkkäissä erityisesti vuonna 2023. Tällöin virus aiheutti Suomessa poikkeuksellisen suuria luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia sekä laajan turkistarhojen nisäkkäisiin keskittyvän epidemian. Vuoden 2024 aikana lintuinfluenssatilanne on rauhoittunut huomattavasti Euroopassa, mutta virus on aiheuttanut laajoja epidemioita lypsykarjassa Pohjois-Amerikassa.

Lintuinfluenssaviruksen tarttuminen ihmiseen

Alla on esimerkkejä tartuntatavoista:

• suora kosketus eläviin tai kuolleisiin tartunnan saaneisiin lintuihin tai muihin eläimiin, niiden ulosteisiin tai muihin elimistön nesteisiin tai eritteisiin
• vierailu tai työskentely tilassa, jossa on tai on ollut lintuinfluenssaan sairastunutta siipikarjaa, ja/tai sairaita luonnonvaraisia lintuja ja/tai muita eläimiä
• kosketus eritteillä tahraantuneisiin pintoihin häkissä, vajassa tai muissa tiloissa, joissa on ollut sairaita lintuja tai muita eläimiä
• läheinen kontakti lintuinfluenssaan sairastuneeseen henkilöön

Hengitysteitse tapahtuvan tartuntariskin lisäksi on huomioitava silmä mahdollisena tartuntareittinä. Virus voi herkästi infektoida silmän sidekalvon kulkeuduttuaan sinne esim. käsien kautta.

Hengitystieinfektioiden ehkäisy

Taudinkuva ihmisellä

Tieto taudin itämisajasta on vielä rajallista. Itämisajan arvioidaan kestävän useimmiten 2–5 vrk, mutta myös pidempiä itämisaikoja on kuvattu. Taudinkuvat vaihtelevat tartuntareitistä sekä altistuksen voimakkuudesta riippuen.

Vakavassa infektiossa todetaan yleensä keuhkokuume ja äkillinen hengityksen vajaatoiminta (ARDS, äkillinen hengitysvajausoireyhtymä). Taudinkuvaan voi kuulua kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Myös neurologiset oireet, kuten epätavallinen äkillisesti alkanut päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus, hämärtynyt tajunta tai halvausoireet, joille ei ole muuta selvää syytä, ovat mahdollisia.

HPAI H5N1 -infektiot ovat ihmisillä usein vakavia ja jopa kuolemaan johtavia hengitystieinfektioita.  Myös lievät hengitystieinfektiot, silmän sidekalvotulehdukset ja suolisto-oireet ovat mahdollisia.

Lintuinfluenssaepäilyn kriteerit

Jos terveydenhuollon vastaanotolle saapuu potilas, jolla epäillään lintuinfluenssavirustartuntaa, potilas sijoitetaan erilliseen tilaan ja hänen kasvoilleen asetetaan kirurginen suu-nenäsuojus, mikäli potilaan vointi sallii.

Avohoidossa vastaanotolle hakeutunut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas on syytä ohjata lintuinfluenssavirustutkimuksiin infektiolääkäriä konsultoiden, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:

1. Tautiin liittyy hengitystieinfektion oireita kuten yskää ja/tai hengitysvaikeutta ja
2. Altistumistiedot: potilas on 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua ollut kontaktissa eläimeen tai sen eritteisiin, jolla on epäilty tai todettu lintuinfluenssatartunta.

Sairaalassa potilaalle on syytä harkita lintuinfluenssavirustutkimuksia infektiolääkäriä konsultoiden, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:

1. Taudinkuva: äkillinen vakava infektio, johon liittyy hengitystieinfektion oireita, kuten yskää ja/tai hengitysvaikeutta, radiologisesti varmistettu keuhkokuume tai ARDS (äkillinen hengitysvajausoireyhtymä) ja
2. Altistumistiedot: Potilas on 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua ollut kontaktissa eläimeen tai sen eritteisiin, jolla on epäilty tai todettu lintuinfluenssatartunta.

Myös lieväoireisen taudin (esim. silmän sidekalvotulehdus) taustalla voi olla lintuinfluenssatartunta.

Katso: Taudinkuva ihmisellä

Mikäli suojautuminen on ollut asianmukaista, ei henkilöä pääsääntöisesti katsota altistuneeksi.

Lintuinfluenssalta suojautuminen (Työterveyslaitos)

Tiedonkulku lintuinfluenssaepäilyssä

Jos edellä mainitut lintuinfluenssaepäilyn kriteerit täyttyvät, lääkärin tulee ilmoittaa heti

• oman hyvinvointialueensa tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja
• virka-aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautilääkärille (puh. 029 524 8557 tai tartuntatautilaakari(at)thl.fi).

Virka-ajan ulkopuolella oman hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän infektiolääkäripäivystäjälle (HUS-yhtymässä ympärivuorokautinen infektiolääkäripäivystys, puh. 09 4711), jonka kautta saa tarvittaessa yhteyden THL:n päivystäjään. Ilmoitus otetuista näytteistä tehdään THL:lle (tartuntatautilääkäri 029 524 8557 (virka-aikana) tai tartuntatautilaakari(at)thl.fi).

Näytteenotto ja laboratoriodiagnostiikka lintuinfluenssaepäilyssä

Lintuinfluenssalaboratoriodiagnostiikka on keskitetty julkiseen terveydenhuoltoon HUS Diagnostiikkakeskukseen. Myös TYKS:n kliinisen mikrobiologian laboratoriolla on mahdollisuus tutkia näytteitä. Varmistusdiagnostiikka on keskitetty THL:n asiantuntijamikrobiologian yksikön virologian laboratorioon.

Suosittelemme, että lintuinfluenssaepäilyn yhteydessä ei käytetä tavanomaista influenssan pikadiagnostiikkaa, sillä saatu vastaus voi olla harhaanjohtava. Positiivinen influenssa A -tulos ei välttämättä tarkoita positiivista lintuinfluenssatulosta, vaan kyseessä voi olla myös tavallinen kausi-influenssa A(H3N2) tai A(H1N1)pdm09. Kaikista influenssa A -positiivisista näytteistä on lintuinfluenssaepäilyn yhteydessä tärkeää määrittää viruksen alatyyppi. Negatiivinen testitulos ei poissulje lintuinfluenssavirustartuntaa.

Suositellut lintuinfluenssatestit

Lintuinfluenssaviruksen nukleiinihaponosoitustesti (PCR)

• zoonoosivirus, nukleiinihappo (-ZoonNhO), nenä-nielutikku-, yskös- tai nenänieluimunäytteestä
• otetaan kaksi samanaikaista näytettä.
• Jos tapauksessa on silmän sidekalvotulehdukseen sopivia oireita, on hengitystie-eritenäytteen lisäksi syytä ottaa myös näyte silmästä.
• Oireettomien altistuneiden testaamista tehdään pääasiassa vain epidemiatilanteissa. Tällöin näytteet otetaan 3–5 vuorokauden kuluttua altistumisesta.

Nukleiinihaponosoitustestiä varten otetaan aina kaksi rinnakkaista näytettä. Molemmat näytteet toimitetaan HUS Diagnostiikkakeskukseen, joka toimittaa varmistusnäytteen THL:n asiantuntijamikrobiologian yksikön virologian laboratorioon.

Näytteenotto-ohjeet on kuvattu tarkemmin:
Lintuinfluenssan laboratoriotutkimukset

HUS Diagnostiikkakeskukseen

• HUS Diagnostiikkakeskus, kliinisen mikrobiologian näytteiden vastaanotto, puh. 050 382 3762 
• Päivystysaikana (arkisin klo 15.00─7.00 ja viikonloppuisin): HUS Diagnostiikkakeskus/virologian etupäivystäjä puh. 040 837 4010 tai puh. 040 837 4011

TYKS kliinisen mikrobiologian laboratorioon

• Tiedustelut diagnostiikasta: Kaisu Rantakokko-Jalava, puh. 050 4637270, Miia Laine, puh. 050 4637512

THL:een

• Virka-aikana yhteys asiantuntijamikrobiologian yksikköön (puh. 029 524 6116) tai THL:n tartuntatautilääkäriin (puh. 029 524 8557)
• Päivystysaikana HUS Diagnostiikkakeskuksen virologian etupäivystäjä ottaa yhteyttä THL:n päivystäjään, joka välittää tietoa THL:n sisällä.

Lintuinfluenssaepäilyssä näytteidenoton kanssa samanaikaisesti aloitetaan myös alustava altistuneiden kartoitus hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin ja/tai infektiolääkärin ohjaamana.

Viruslääkitys, hoito ja profylaksia

Infektiolääkärin konsultaation perusteella aloitetaan

• potilaalle viruslääke
• mahdollisen altistumisen jälkeinen estolääkitys altistuneille henkilöille, mukaan lukien hoitohenkilökunta.

Huolellinen suojaintenkäyttö ja käsihygienia ovat ensisijainen keino tartunnantorjunnassa. Henkilöille, jotka eivät ole suojautuneet asianmukaisesti, voidaan aloittaa estolääkitys riskinarvion perusteella.

Riskinarviossa tulisi suojainten käytön lisäksi huomioida muun muassa seuraavat asiat:

• altistuksen kesto
• aika, joka altistumisesta on kulunut
• onko kyseessä epäilty vai varmistettu lintuinfluenssa tartunnanlähteenä
• altistuneen henkilön riskitekijät vakavalle taudinkuvalle.

Suosittelemme, että altistumisen jälkeinen estolääkitys aloitetaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemän vuorokauden sisällä altistumisesta.

Estolääkityksestä huolimatta on tarpeen edelleen huolehtia asianmukaisista varotoimista ja suojautumisesta.

Viruslääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa sivuvaikutusriskin minimoimiseksi ja lääkeresistenssin kehittymisen ehkäisemiseksi. Suosittelemme lintuinfluenssatapauksen lähikontakteille kausi-influenssarokotusta, jos he eivät ole sitä kuluvalla influenssakaudella saaneet.

Katso: Suositus influenssarokotuksesta

Varotoimet terveydenhuollossa

Terveydenhuollon yksiköissä on tarpeen olla suunnitelma tartuntavaarallisen potilaan ohjaamisesta ja hoitopaikan valinnasta.

Kaikkien potilaiden kohdalla noudatetaan tavanomaisia varotoimia, jotka ovat perustana muiden varotoimiluokkien toimille.

Jos kliinisen taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella päädytään tekemään lintuinfluenssavirustutkimuksia, hoitohenkilökunta noudattaa tavanomaisia, kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia ja käyttää seuraavia suojaimia:

• FFP2/3 hengityksensuojain
• Suojalasit tai kasvot peittävä visiiri
• Suojatakki tai hihallinen muoviesiliina
• Suojakäsineet

Suojahaalaria on mahdollista käyttää suojatakin sijasta, tällöin on huomioitava haalarin turvallisen riisumisen ohjeistaminen ja koulutus.

Mikäli alipaineistettua huonetta ei ole mahdollista käyttää, voidaan potilasta hoitaa yhden hengen huoneessa. On suositeltavaa, että potilaalla on käytössään oma WC.

Työterveyslaitos ohjeistaa suojainten käytöstä henkilöitä, jotka käsittelevät sairaita eläimiä tai hävittävät niitä. Eläinten käsittelyssä suojainten käyttö on erilaista kuin terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuvassa potilaiden hoitotilanteissa.

Varmistetun tapauksen kohdalla pisara-, kosketus- ja ilmavarotoimia jatketaan 14 vuorokauden ajan oireiden alusta. Oireettomalla henkilöllä aika lasketaan positiivisesta testistä alkaen.

Varotoimiluokat
Hengityksensuojainten käyttö

Lintuinfluenssavirukselle altistuneiden jäljitys ja seuranta

Altistuneiden jäljitys

Kun ihmisellä epäillään lintuinfluenssaa, käynnistää hoitava lääkäri yhteistyössä hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa altistuneiden kartoituksen.  Altistuneiden kartoituksessa huomioidaan harkinnanvaraisesti myös henkilöt, jotka ovat käyttäneet asianmukaisia suojavarusteita.

Kun epäillään lintuinfluenssatartuntaa luonnonvaraisissa linnuissa, siipikarjassa, turkistarhaeläimellä tai muulla nisäkkäällä, läänineläinlääkäri vastaa siitä, että altistuneiden tiedot kerätään Ruokaviraston laatimalle lomakkeelle (Ruokaviraston toimintaohjekansion lomake B 13: Luettelo lintuinfluenssan torjunnan kenttätoimintaan osallistuneista).

Läänineläinlääkäri toimittaa tiedot THL:n tartuntatautilääkärille turvasähköpostilla. THL toimittaa tiedot edelleen hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Altistuneiden ilmoittamisesta läänineläinlääkäriltä suoraan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille on sovittu erillinen menettely vuoden 2023 HPAI H5N1 (clade 2.3.4.4b) influenssa A -virusepidemian aikana.

Positiivisen diagnoosin varmistuttua joko ihmisellä, linnulla tai muulla eläimellä, käynnistetään altistuneiden jäljitys. Vastuu tartunnanjäljityksestä on hyvinvointialueella ja tietyissä tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (Tartuntatautilain 23 §).

Altistuneiden informointi ja seuranta

Altistuneille tiedotetaan tartunnan mahdollisuudesta ja lintuinfluenssan oireista sekä annetaan ohjeet hoitoon hakeutumisesta, jos heille tulee lintuinfluenssaan sopivia oireita. Terveysviranomaisten on hyvä suunnitella etukäteen, mihin terveydenhuollon toimipisteeseen oireiset henkilöt ottavat yhteyttä ja hakeutuvat hoitoon.

Lintuinfluenssavirustartunnalle altistuneiden henkilöiden on syytä olla oireseurannassa. Altistuneiden on hyvä mitata lämpö kahdesti päivässä 14 vrk ajan viimeisen altistuksen jälkeen. Hyvinvointialueen tartuntatautiyksiköstä voidaan harkinnan mukaan olla altistuneeseen henkilöön yhteydessä oireseurannan aikana heidän parhaaksi näkemällään tiheydellä.

Jos henkilöllä itsellään tai hänen perheenjäsenellään on jokin alla olevista oireista, hänen on tärkeää ilmoittaa siitä välittömästi terveysviranomaisille:

• kuume (≥38°C) tai kuumeinen olo
• yskä
• kurkkukipu
• hengenahdistus
• mahasuolikanavan oireet
• silmäoireet.

Oireisten henkilöiden on tärkeää

• noudattaa terveysviranomaisten ohjeita
• hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon
• olla lääkitsemättä itseään
• rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä.

Myös lieväoireisen taudin taustalla voi olla lintuinfluenssa.

Humaanitapaukselle altistuneet

Yllä kuvattujen altistuneita koskevien suositusten lisäksi varmistetun humaanitapauksen lähikontakteille (esim. samassa taloudessa asuvat henkilöt, tai siihen verrattavissa oleva läheinen kontakti, terveydenhuollon henkilökunnan suojaamaton kontakti) suositellaan seuraavia toimia:

• 14 vuorokauden karanteeni
• aktiivinen oireseuranta.

Lisäksi kaikille lähikontakteille suositellaan testausta oireista riippumatta. Negatiivisen tuloksen jälkeen testaus uusitaan, jos oireita tulee.

Yksittäisiä henkilöstä toiseen tapahtuneita tartuntoja on todettu maailmalla, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, ja tällöin henkilöiden välinen kanssakäyminen on ollut poikkeuksellisen tiivistä.

Karanteeni ja eristys 

Tarvittaessa hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän virkasuhteisella tartuntatautilääkärillä on mahdollisuus määrätä altistunut henkilö karanteeniin (tartuntatautilain 60 §) tai sairastunut eristykseen (tartuntatautilain 63 §). Altistuneen henkilön karanteenin pituudeksi THL suosittelee 14 vuorokautta viimeisestä altistumisesta. Sairastuneen henkilön eristyksen pituudeksi suositellaan 14 vuorokautta oireiden alusta tai oireettomalla henkilöllä positiivisesta testistä.

Karanteeni ja eristys

Suositus rokotuksista

Lintuinfluenssarokote

Suomessa on käytössä A(H5N8)-rokote lintuinfluenssaa vastaan. Rokotteita on hankittu Suomeen EU:n yhteishankinnan kautta 10 000 henkilölle.

Rokotusten avulla pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta ja torjumaan lintuinfluenssaviruksen muuntumista ihmisestä toiseen tarttuvaksi virukseksi.

Rokotusta suositellaan 18 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka työnsä tai muun olosuhteen vuoksi ovat suurentuneessa lintuinfluenssaviruksen tartuntariskissä.

Rokotetta suositellaan:

• henkilöille, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla
• siipikarjan parissa työskenteleville henkilöille, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijöille)
• henkilöille, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen tai eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt
• lintujen rengastajille
• henkilöille, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa
• kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstölle
• virkaeläinlääkäreille
• laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä
• epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontakteille, jos ihmistapauksia ilmenisi.

Lintuinfluenssarokote

Kausi-influenssarokote

Kausi-influenssarokote ei suojaa lintuinfluenssavirustartunnalta. Rokotteen antama suoja kausi-influenssaa vastaan vähentää riskiä lintu- ja ihmisinfluenssaviruksen samanaikaiseen tartuntaan. Kun vähennetään mahdollisuuksia kaksoisinfektioihin, vähennetään myös viruksen mahdollisuuksia geneettiselle muuntelulle tai sen perimän uudelleen järjestäytymiselle ja uuden pandeemista potentiaalia omaavan influenssaviruksen ilmaantumiselle.

Kansalliseen rokotusohjelmaan hankittuja kausi-influenssarokotteita suositellaan kaudella 2024–2025 kaikille lintuinfluenssarokotusten kohderyhmiin kuuluville henkilöille.

Kaikille terveydenhuollon työntekijöille, jotka osallistuvat potilaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, suositellaan kausi-influenssarokotetta. Erityisen tärkeää rokotteen ottaminen on, jos hoitaa varmistettuja tai epäiltyjä lintuinfluenssatapauksia.

Kausi-influenssarokotukset alkavat Suomessa lokakuun aikana. Kaksoisinfektion estämiseksi ja myös mahdollisen ristisuojan kannalta lintuinfluenssan altistumisriskissä oleville kausi-influenssarokote kannattaa antaa syksyllä mahdollisimman pian, jo lokakuussa.

Influenssarokote

Suositus tehostetusta testaus- ja oireseurannasta syksystä 2023 lähtien

Vaikka korkeapatogeeninen lintuinfluenssa A(H5) -tartunnat ovat ihmisillä äärimmäisen harvinaisia, eikä tartuntoja ihmisestä toiseen ole todettu, tilannetta on syytä seurata tarkasti. Alueilla, joilla on todettu lintuinfluenssatartuntoja eläimillä, suositellaan hengitystieinfektio-oireisilta henkilöiltä kysymään altistumista sairaille eläimille ja tekemään riskinarvio influenssa A- ja lintuinfluenssatestien tarpeesta.

Influenssa A -viruksen testaus sairaalapotilailta

Kaikilta vakavan hengitystieinfektion vuoksi sairaalahoitoon joutuvilta potilailta tulisi kysyä linnuille, luonnonvaraisille eläimille ja turkiseläimille altistumisesta edeltävän kahden viikon aikana.

Influenssa A -positiivisista näytteistä suositellaan määrittämään viruksen alatyyppi alueilla, joilla on todettu lintujen ja/tai muiden eläinten H5N1-tartuntoja tai kuolemia/joukkokuolemia. Muilla alueilla viruksen alatyypin määritys tehdään riskinarvion perusteella. Jos alatyypityksessä kyseessä ei ole kausi-influenssa (H3 tai H1pdm), on tärkeää toimittaa näyte THL:een tarkempiin alatyyppimäärityksiin.

Jos potilas on altistunut lintuinfluenssalle edeltävästi, otetaan näytteet lintuinfluenssaepäilyn mukaisesti.

Näytteenotto-ohjeet kuvattuna tarkemmin

Toimijoiden roolit ja vastuualueet lintuinfluenssaepäilyissä tai -tapauksissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

THL vastaa väestön influenssavirusinfektioiden seurannasta. Tavoitteena on

• seurata influenssavirusten esiintyvyyttä ja influenssaviruksissa tapahtuneita muutoksia
• tunnistaa epätavallisia, uusia influenssaviruksia ja niiden aiheuttamia epidemioita, mukaan lukien ihmisten lintuinfluenssavirustartunnat.

Lintuinfluenssaepäilyssä ja sen varmistuessa THL toimii tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten terveysviranomaisten, Ruokaviraston ja Työterveyslaitoksen kanssa sekä seuraa lintuinfluenssan epidemiologista tilannetta.

THL raportoi ihmisissä todetuista lintuinfluenssatapauksista WHO:lle kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisesti ja ECDC:lle rajat ylittävien terveysuhkien säännöstön mukaisesti.

Ruokavirasto

Ruokavirasto vastaa Suomessa siipikarjaa, luonnonvaraisia lintuja ja eläimiä koskevasta influenssaseurannasta ja influenssaepäilyjen tutkimisesta. Tarvittaessa Ruokavirasto käynnistää toimenpiteet taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja taudin hävittämiseksi pitopaikasta yhdessä aluehallintoviraston kanssa.

Ruokavirastossa tutkitaan lintuinfluenssavasta-aineita siipikarjassa, lintuinfluenssaviruksen esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa ja kartoitetaan lintuinfluenssan riskitekijöitä.

Jos kansalainen epäilee lintuinfluenssavirustartuntaa linnuissa, hänen on tärkeää olla viipymättä yhteydessä kunnan- tai läänineläinlääkäriin, joka antaa toimintaohjeet.

Epäilytilanteessa virkaeläinlääkäri tarkastaa linnut ja ottaa tarvittaessa näytteitä linnuista tutkimuksia varten. Näytteenotossa noudatetaan Ruokaviraston erikseen antamia ohjeita. Eläinperäiset näytteet tutkitaan Ruokavirastossa.

Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)

Ohje luonnossa liikkujalle – Ilmoita kuolleista ja sairaista luonnonvaraisista eläimistä sekä lähetä niitä tutkittavaksi (Ruokavirasto, pdf 2,4 Mt)

Työterveyslaitos (TTL)

TTL toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvän lintuinfluenssavirustartunnan riskinarvioinnissa ja henkilönsuojainten käytössä työterveyshuollon tukena.

TTL laatii yhteistyössä työsuojeluviranomaisen ja THL:n kanssa ohjeet työntekijöiden suojaamisesta tartunnalta sekä työssä tarvittavista henkilönsuojaimista ja niiden käyttöperiaatteista. Lisäksi TTL arvioi, millaisia henkilönsuojaimia ja suojavaatetusta kussakin altistavassa työssä tarvitaan.

Lintuinfluenssalta suojautuminen (Työterveyslaitos)

Hyvinvointialue

Hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri vastaa alueellaan ihmisten lintuinfluenssatartuntojen torjunnasta sekä tartunnalle altistuneiden jäljityksestä ja hoitoon ohjauksesta.

Hyvinvointialue ohjaa ja tukee toimialueensa toimintayksiköitä lintuinfluenssan torjunnassa ja selvittää lintuinfluenssatartunnalle altistuneita.  Hyvinvointialue varautuu lintuinfluenssatartuntojen torjuntaan ja potilaiden hoitoon sekä laatii varautumissuunnitelman.

Kunta

Tartuntatautilain (1227/2016, 31§) mukaan hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän tartuntataudeista vastaavan lääkärin on ilmoitettava kunnan eläinlääkintäviranomaiselle epäilemästään, toteamastaan tai tietoonsa tulleesta lintuinfluenssatapauksesta.

Kunnaneläinlääkäreiden yhteystiedot ovat saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilla tai kyseisen kunnan verkkosivuilta.

Eläinlääkäripalvelut (Ruokavirasto)

Aluehallintovirasto

Aluehallintoviraston eläintautiviranomaiset ohjaavat ja valvovat lintuinfluenssan torjuntaa alueellaan, laativat alueellisen varautumissuunnitelman sekä ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin lintuinfluenssan ehkäisemiseksi ja hävittämiseksi.

Aluehallintovirastojen läänineläinlääkäreiden yhteystiedot ovat saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilla.

Eläinlääkäripalvelut (Ruokavirasto)

Kirjallisuutta ja linkkejä

Lintuinfluenssa ja sen esiintyvyys

• Lintuinfluenssa
• Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)
• Influenza (Avian and other zoonotic) (WHO, englanniksi)

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen suosituksia testauksesta ja seurannasta

• Testing and detection of zoonotic influenza virus infections in humans in the EU/EEA, and occupational safety and health measures for those exposed at work. (ECDC 3.10.2022, englanniksi)
• Enhanced surveillance of severe avian influenza virus infections in hospital settings in the EU/EEA (ECDC, englanniksi)
   
• Eläintaudeista ilmoittaminen (Ruokavirasto)
• Ohje luonnossa liikkujalle – Ilmoita kuolleista ja sairaista luonnonvaraisista eläimistä sekä lähetä niitä tutkittavaksi (Ruokavirasto, pdf 2,4 Mt)

Influenssarokote

Influenssarokote

Lainsäädäntö

• Tartuntatautilaki (1227/2016)
• Tartuntatautiasetus (146/2017)

Lisätietoja

THL:n tartuntatautilääkäri, puh. 029 524 8557, [email protected]

Työryhmä

THL:
Niina Ikonen
Jari Jalava
Anna Katz 
Erika Lindh
Ruska Rimhanen-Finne 
Liina Voutilainen
Sohvi Kääriäinen
Tarja Kuutamo