Maailman käytetyin diabeteksen riskitesti on kehitetty Suomessa

THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström kehitti yhdessä professori Jaakko Tuomilehdon kanssa 2000-luvun alussa testin, jolla riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen voi selvittää nopeasti ilman laboratoriokokeita.

Testiä käytetään tällä hetkellä yli 20 maassa.  Suomessa StopDia-tutkimus käyttää parhaillaan testiä osana laajaa tutkimusta, jossa etsitään keinoja sairauden ehkäisyyn.

Jaana Lindström, tutkimuspäällikkö THL:lla

Diabetes on aina parempi ehkäistä kuin hoitaa

Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma.  Suomessa tällä hetkellä arviolta 15 prosenttia terveydenhuollon resursseista kuluu sen hoitamiseen.

Tyypin 2 diabeteksen kanssa voi elää täyttä elämää, mutta hoitotasapainon löytyminen voi olla vaikeaa. Sairaus vaikuttaa helposti elämänlaatuun ja lisää muuta sairastelua. Hoito on myös kallista.

Osa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä aiheutuu perinnöllisistä ominaisuuksista. Suurin osa riskistä johtuu kuitenkin usein elintavoista. Olisi siis tärkeää tunnistaa riski ajoissa, ja tehdä muutoksia elintapoihin. 

Tutkijat Jaana Lindström ja Jaakko Tuomilehto suunnittelivat 2000- luvun alkupuolella testin, jotta riskissä olevat voitaisiin tunnistaa ajoissa. 

- Suomessa oli tuolloin meneillään Diabetesliiton koordinoima kansallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO, ja sitä varten  oli tarve kehittää riittävän yksinkertainen ja helppokäyttöinen tapa tunnistaa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevat henkilöt. Tämän vuoksi testiin ei haluttu ottaa esimerkiksi tarkkoja laboratorioarvoja, kertoo Jaana Lindström, joka työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tutkimuspäällikkönä.

Testi pohjautuu suomalaisiin väestötutkimuksiin ja rekisteritietoihin

Testi antaa luotettavan ennusteen siitä, miten todennäköistä on sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana.

Testissä on 8 kysymystä. Vastaukset on pisteytetty siten, että niiden avulla on helppo laskea kasvanut riski. Riskin rajat on pyritty määrittelemään siten, että eri tekijöiden vaikutukset tulisivat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi.

- Kysymykset on porrastettu ja painotettu niin, että pisteytys ottaisi huomioon myös kysymysten tärkeyden. Osa kysymyksistä liittyy tekijöihin, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa, kuten kysymys sukurasituksesta. Nämä kysymykset ovat kuitenkin tärkeitä siinä mielessä, että ne kannustavat kiinnittämään huomiota muutettavissa oleviin riskitekijöihin,  Lindström kertoo.

Riskitestistä jatkotutkimuksiin

Riskitestillä on ollut vaikutusta. Testiä käytetään yleisesti terveydenhuollossa tunnistamaan niitä henkilöitä, joihin kannattaa kohdentaa tehostettuja toimia diabeteskehityksen pysäyttämiseksi. Samalla testi auttaa löytämään myös jo olemassa olevia, tunnistamattomia diabetestapauksia. Ohjeena onkin, että jos testipisteitä tulee 15 tai enemmän, jatkotutkimukset glukoosimittauksineen ovat tarpeen. 

Testin perusteella jatkotutkimuksiin hakeutuvat ihmiset on Lindströmin mukaan pyritty Suomessa hoitamaan hyvin eteenpäin. 

- Uskon, että jatkotutkimuksiin pääsee hyvin tarvittaessa. Enemmänkin ongelmakohta on se, että vaikka riski todetaan, sille ei ryhdytä aktiivisesti tekemään mitään, vaan jäädään ”odottelemaan”. 

Jos riskitestissä saa korkeat lukemat, odottelemaan ei todellakaan kannata jäädä. Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) osoitti jo vuosia sitten, että sairastuvuus tyypin 2 diabetekseen alenee lähes 60 prosenttia, kun korkeassa riskissa olevia ihmisiä tuetaan muuttamaan elintapojaan.

Testi on tehokas tapa löytää kohonneessa riskissä olevat ihmiset

Testin avulla voidaan löytää merkittävä osa diabetesriskin piirissä olevista. Testiä käytetään nyt StopDia-tutkimuksessa. Testissä kohonneet pisteet saavat voivat päästä laboratoriotutkimuksiin.

StopDia:n alustavien tulosten mukaan noin puolella tutkimukseen mukaan lähteneistä  on todettu kohonneet verensokeriarvot ja 7 prosentilla on todettu diabetes. Diabetekseen jo sairastuneet on ohjattu heti hoitoon.

Testi on löytänyt tiensä laajaan käyttöön paitsi Suomessa, niin myös Suomen ulkopuolella. Sitä käytetään tällä hetkellä eri puolilla maailmaa. 

Maailman diabetesjärjestö kampanjoi maailmanlaajuisesti, jotta kaikki aikuiset testaisivat oman riskinsä kyseisellä testillä. Maailmalla suomalainen diabetesriskitesti tunnetaan nimellä FINDRISC.

-Euroopassa suomalaista testiä käytetään esimerkiksi Kreikassa, Belgiassa, Espanjassa, Puolassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Viimeksi tällä viikolla sain sähköpostiini lupakyselyn testin käyttämiseksi, tällä kertaa Filippiineiltä, kertoo Lindström.

Tee kuten yli 70 000 suomalaista tähän mennessä: mene StopDia hankkeen sivuille www.stopdia.fi. Sieltä saat arvion omasta riskistäsi sairastua tyypin 2 diabetekseen. Palautteen mukana saat vähintään ohjeita, ja mahdollisesti myös kutsun osallistua tutkimukseen. 

Tutustu Maailman Diabetesjärjestön maailmanlaajuiseen FINDRISK-kampanjaan.

Marko Uutela