Lastenvalvojan tilaama vanhemmuustutkimus

Tällä sivulla

• Missä tilanteissa lastenvalvoja voi/tulee tilata vanhemmuustutkimus?
• Missä tilanteissa lastenvalvoja ei voi tilata vanhemmuustutkimusta?
• Oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tilaus
• Näytteenotto ja henkilöllisyyden toteaminen
• Oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirja
• Virka-apu toisesta kunnasta
• Virka-apu ulkoministeriöstä
• Vanhemmuustutkimusnäytteet, kun lastenvalvoja ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi
• Miten toimitaan, jos mahdollinen isä on kuollut?
• Vanhemmuustutkimus sukulaisten avulla
• Näytteenottotarvikkeiden tilaaminen

Missä tilanteissa lastenvalvoja voi/tulee tilata vanhemmuustutkimus?

Jos lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa vain yksi oikeudellinen vanhempi, synnyttänyt äiti, vanhemmuuden selvittämisestä vastaava lastenvalvoja tilaa vanhemmuustutkimuksen, jos

• mahdollinen isä pyytää sitä tai jos lastenvalvoja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi.
  • Lapsen iällä ei ole merkitystä, mutta täysi-ikäisen lapsen isyyden selvittäminen tulee selvitettäväksi, kun mahdollinen isä haluaa tunnustaa vanhemmuutensa.
• tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, eikä lisäselvitystä ole kohtuudella saatavissa (vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet).
• avioliiton ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen mahdollinen isä on kuollut, ja oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen.

Jos lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa kaksi oikeudellista vanhempaa, synnyttänyt äiti ja avioliiton perusteella todettu isä tai synnyttänyt äiti ja raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu isä (isyys tunnustettu 1.1.2023 jälkeen), vanhemmuuden selvittämisestä vastaava lastenvalvoja tilaa vanhemmuustutkimuksen, jos

• vanhemmat ovat yhdessä pyytäneet isyyden selvittämistä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
• vanhemmat ovat hyväksyneet, että isyys selvitetään toisen henkilön tunnustettua tai ilmoitettua aikovansa tunnustaa isyyden, eikä muun isyyden selvittämisen perusteella voida varmistua siitä, onko uusi tunnustaja lapsen isä. 
  • Tutkimus tilataan tällöin lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja uudesta tunnustajasta. Tutkimusta ei tilata avioliiton perusteella todetusta isästä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetusta isästä.

Suostumukset

Lastenvalvojan tilaama oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus voidaan tehdä vain sen suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa tai vainajan oikeudenomistajien suostumuksella.

Tutkittavan edunvalvoja tai muu laillinen edustaja (yleensä lapsen huoltaja) voi antaa suostumuksen tutkimuksen tekemiseen, jos tutkittava ei ikänsä vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Tutkimuksen valmistuminen

Vanhemmuustutkimus valmistuu yleensä noin viikossa, kun tutkitaan elävien henkilöiden näytteitä. Jos tutkittavana on näyte vainajasta, tutkimusaika saattaa olla jonkin verran pidempi. THL lähettää tutkimuslausunnon postitse tutkimuksen tilanneelle lastenvalvojalle. 

Missä tilanteissa lastenvalvoja ei voi tilata vanhemmuustutkimusta?

Lastenvalvoja ei voi tilata vanhemmuustutkimusta, jos 

• isyys on vahvistettu lapsen syntymän jälkeen tapahtuneen isyyden selvittämisen ja sitä seuranneen tunnustamisen perusteella. 
  • Vanhemmuustutkimus olisi voitu tilata osana isyyden selvittämistä, mutta lastenvalvoja ei voi tilata tutkimusta enää isyyden vahvistamisen jälkeen.
• isyys on todettu avioliiton perusteella tai vahvistettu raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella ja
  • vanhempien yhteistä pyyntöä isyyden selvittämisestä ei ole esitetty kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä tai
  • kukaan toinen henkilö ei ole tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen. 
• isyys on vahvistettu ennen vanhemmuuslain voimaantuloa (1.1.2023) vastaanotetun raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella.
  • Tunnustaminen olisi voitu peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, jolloin osana isyyden selvittämistä olisi voitu tilata isyystutkimus.

Oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tilaus (VSAK-14)

Vanhemmuustutkimuksen tilausasiakirjassa annetaan tiedot kaikista kyseisessä tutkimuksessa tutkittavista henkilöistä sekä tutkimuksen tilaajan tiedot. Perustutkimuksessa tutkitaan lapsi, äiti ja mahdollinen isä. Äidin näyte parantaa tutkimuksen informatiivisuutta ja sen avulla voidaan myös varmistua lapsen henkilöllisyydestä, kun lapsella ei ole omaa henkilöllisyysasiakirjaa. Tutkimuksen tilaaja on se lastenvalvoja, joka on vanhemmuuslain 8 §:n nojalla vanhemmuuden selvittämisen toimeenpanija.

Tutkittava henkilö voi antaa suostumuksen vanhemmuustutkimuksessa aiemmin saatujen tulosten käyttämiseen. Tämä mahdollisuus on olemassa, jos tutkittavasta on tehty vanhemmuustutkimus vuonna 2013 tai sitä myöhemmin. Tällöin tilausasiakirjaan tehdään merkintä suostumuksesta sekä aiemmasta tutkimusvuodesta.

Jos mahdollinen isä tai synnyttänyt äiti on kuollut, tieto kirjataan tilausasiakirjaan. Jos tutkimuksessa käytetään näytettä edesmenneestä henkilöstä, tilausasiakirjaan kirjataan tieto siitä, ovatko oikeudenomistajat jo antaneet suostumuksensa vanhemmuustutkimuksen tekemiseen.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Näytteenotto ja henkilöllisyyden toteaminen

Ensisijainen näyte oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa on posken sisäpinnan sivelynäyte. Kyseessä ei ole sylkinäyte. Näytteet otetaan lastenvalvojan valvonnassa THL:n näytteenotto-ohjeiden mukaan. Äiti ottaa yleensä pienen lapsen näytteen, mutta sen voi tarvittaessa tehdä myös joku muu aikuinen.

Näytteenotto-ohjeet

Näytteenantajan on todistettava henkilöllisyytensä näytteenoton valvojalle ennen näytteen ottamista (laki oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta 378/2005 13 §, asetus 168/2024 2 §). 

Jos alle 15-vuotiaalla lapsella ei ole omaa henkilöllisyysasiakirjaa, hänen henkilöllisyytensä todistaa useimmiten äiti. Jos henkilöllisyyden todistaa joku muu henkilö (esimerkiksi sijaisvanhempi), henkilölle kerrotaan, että henkilöllisyyden todistajan nimi tulee tutkimuslausuntoon. Jos henkilö ei halua, että hänen nimensä tulee tutkimuslausuntoon, lapselle tulee hankkia henkilöllisyysasiakirja. Lapsen henkilöllisyyden todistaja allekirjoittaa lapsen näytteenottoa koskevan näytteenottoasiakirjan.

Näyte voidaan ottaa, vaikka tutkittavan henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti todentaa, jos oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tehdään vanhemmuuslain 775/2022 29 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa siksi, että tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset. Tätä säännöstä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa henkilöllä on mahdollisuus hankkia jokin hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista tai siviilisäätytodistus, mutta hän ei halua hankkia asiakirjaa/todistusta.

Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirja (VSAK-15)

Lastenvalvoja merkitsee näytteenottoasiakirjaan tutkittavan henkilön tiedot, henkilöllisyyden toteamistavan ja näytteenottotiedot sekä yhteystietonsa. Sekä näytteenoton valvoja että tutkittava henkilö tai lapsen henkilöllisyyden todistaja allekirjoittavat näytteenottoasiakirjan. 
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Lastenvalvoja lähettää asiakirjat ja näytteet THL:n oikeusgenetiikkatiimille vastauslähetystunnuksellisessa lähetyskuoressa.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Virka-apu toisesta kunnasta

Jos vanhemmuuden selvittämisessä tarvitaan toisen kunnan lastenvalvojan virka-apua, vanhemmuuden selvittämisestä vastaava lastenvalvoja (vanhemmuuslaki 8 §) lähettää virka-apua antavalle lastenvalvojalle näytteenottoasiakirjan, johon on täytetty tutkittavan henkilötiedot ja tutkimuksen tilaavan lastenvalvojan tiedot. 

Näytteenottoa valvova lastenvalvoja täyttää näytteenottoasiakirjaan henkilöllisyyden toteamistavan ja näytteenottotiedot. Hän huolehtii allekirjoitukset ja toimittaa asiakirjan ja näytteet THL:lle.

Jos virka-apua antavalla lastenvalvojalla ei ole vanhemmuuden selvittämisestä vastaavan lastenvalvojan täyttämää näytteenottoasiakirjaa, hän voi täyttää näytteenottoasiakirjan myös itse. Hänen täytyy tällöin kirjoittaa näytteenottoasiakirjan lisätietoihin, kuka lastenvalvoja vastaa vanhemmuuden selvittämisestä ja ketkä ovat tutkimuksen muut asianosaiset.

Tutkimusvastaus lähetetään THL:lta postitse vanhemmuuden selvittämisestä vastaavalle lastenvalvojalle.

Virka-apu ulkoministeriöstä

Jos oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen näyte tarvitaan ulkomailta, virka-apupyyntö osoitetaan ulkoministeriön konsuliasioiden yksikölle, joka välittää pyynnön Suomen edustustoon.
Virka-apupyyntö ulkomaille 

Vanhemmuustutkimusnäytteet, kun lastenvalvoja ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi

Jos lastenvalvoja ajaa kannetta lapsen puolesta vanhemmuuden vahvistamiseksi, haastehakemuksessa olisi hyödyllistä kertoa, onko lapsen, synnyttäneen äidin tai mahdollisen isän näytteet vanhemmuustutkimusta varten jo toimitettu THL:lle, jolloin ne ovat käytettävissä tuomioistuimen määräämää tutkimusta varten.

Miten toimitaan, jos mahdollinen isä on kuollut?

Jos mahdollinen isä on kuollut, oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus voidaan tehdä kudosnäytteestä, joka on otettu hänen eläessään, kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä tai tulevan tutkimuksen varalle. 

Jos näyte otetaan tulevan tutkimuksen varalle mahdollisen isän kuoltua, näytteen ottaa terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on siihen tarvittava koulutus (laki oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta 16 §). Näyte voidaan ottaa, jos pyynnön esittänyt antaa selvityksen siitä, että näytteen ottaminen voi olla tarpeen vanhemmuuden vahvistamista varten. Oikeus pyynnön esittämiseen on sillä, joka vanhemmuuslain mukaan voi ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi eli esimerkiksi lastenvalvojalla.

Jos tutkimuksessa käytetään kuolleesta mahdollisesta isästä otettua kudosnäytettä, synnyttäneen äidin näyte on tutkimuksessa erityisen tärkeä. Jos myös äiti on kuollut, hänen näytettään ei kuitenkaan voida tutkia ennen kuin on selvitetty, selviääkö isyyskysymys mahdollisen isän ja lapsen välisellä tutkimuksella.

Oikeudenomistajien täytyy antaa suostumus mahdollisen isän näytteen tutkimiseen ennen kuin tutkimus voidaan tehdä. Kun suostumukset tutkimukseen on saatu, lastenvalvoja täyttää vainajaa koskevan näytteenottoasiakirjan ja toimittaa sen näytteen hallussapitäjälle, esimerkiksi THL:n oikeuslääkintäyksikköön tai hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikölle, jossa näytteen tiedetään olevan. 

Oikeudenomistajat 

Vanhemmuustutkimus sukulaisten avulla (VSAK-16)

Vanhemmuustutkimus mahdollisen vanhemman lähisukulaisten avulla tehdään, kun edesmenneestä mahdollisesta vanhemmasta ei ole saatavilla näytettä. 

THL:n oikeusgenetiikkatiimiltä täytyy pyytää lausunto asiakirjalla VSAK-16 siitä, edistääkö sukulaisten tutkiminen vanhemmuusasian selvittämistä ja voiko tutkimuksessa käydä ilmi sukulaisen omaa tai hänen lapsensa syntyperää koskevia asioita.

Lastenvalvoja kirjaa sukulaisen tutkimista koskevaan lausuntopyyntöön, keitä vanhemmuuden selvittäminen koskee ja keitä lähisukulaisia voitaisiin mahdollisesti tutkia edesmenneen mahdollisen vanhemman sijaan. 

THL toimittaa lausunnon lastenvalvojalle, joka antaa lausunnon tiedoksi sukulaiselle, jota lausuntopyyntö koskee tai hänen lailliselle edustajalleen. Kun sukulainen on tutustunut lausuntoon, hän päättää, osallistuuko tutkimukseen.

Kadonneen tai kuolleen äidin sukulaisia tutkitaan vasta, jos isyyskysymys ei ole ratkennut tutkimuksessa, jossa ovat olleet mukana lapsi ja mahdollinen isä tai hänen sukulaisiaan.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Näytteenottotarvikkeiden tilaaminen

Tarvikkeita saa lisää ottamalla yhteyttä THL:n oikeusgenetiikkatiimiin joko lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vanhemmuustutkimus(at)thl.fi tai soittamalla palvelunumeroon 029 524 8900.