Vanhemmuuden selvittäminen

Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä avioliiton perusteella. Muissa tilanteissa vanhemmuuden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. 

Vanhemmuuslaissa säädetään vanhemmuuden toteamisesta, selvittämisestä, tunnustamisesta, vahvistamisesta sekä kumoamisesta. Osana isyyden selvittämistä voidaan tarvita oikeusgeneettistä isyystutkimusta, josta säädetään laissa 378/2005.

Tältä sivustolta löytyvät vanhemmuuden selvittämisessä ja tunnustamisessa käytettävät asiakirjat (VSAK-asiakirjasarja) sekä ohjeita niiden käyttämiseen niille toimijoille, jotka käyttävät asiakirjoja suorittaessaan vanhemmuuslaissa ja isyystutkimusta koskevassa laissa heille säädettyjä tehtäviä. 

Tässä osiossa

• Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat
• Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
• Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen
• Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen
• Velvollisuus pysyä totuudessa
• Oikeusgeneettinen isyystutkimus
• Lastenvalvojan päätökset
• Oikeudenomistajat

Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat (VSAK-asiakirjasarja) on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Osa asiakirjoista on julkaistu kaksikielisinä suomeksi ja englanniksi. Näissä asiakirjoissa suomi on virallinen kieli ja englanti epävirallinen käännös. 

• Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat suomeksi ja kaksikielisenä
• Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat ruotsiksi

Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Isyyden tunnustaminen on mahdollinen raskausaikana, jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä, eikä muitakaan laissa säädettyjä perusteita kieltäytyä isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta ole. 

Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä on, että lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Toisen äidin äitiys voidaan vahvistaa hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella, kun suostumus hedelmöityshoitoon on annettu 1.4.2019 jälkeen. Suostumuksia ei voida täydentää enää sen jälkeen, kun raskaus on jo alkanut.

Lue lisää: Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Lastenvalvoja aloittaa vanhemmuuden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jolle ei ole todettu tai vahvistettu toista vanhempaa tai jonka toisen vanhemman vanhemmuus on kumottu. 

Lastenvalvoja selvittää täysi-ikäisen lapsen vanhemmuutta siinä tapauksessa, että lapsen mahdollinen vanhempi on tunnustanut vanhemmuuden tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuuden selvittäminen osoittaa hänen olevan lapsen vanhempi.

Lue lisää: Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen 

Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Lastenvalvoja voi selvittää avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä, jos synnyttänyt äiti ja avioliiton perusteella todettu isä yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. 

Lastenvalvoja voi selvittää myös raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta, jos synnyttänyt äiti ja tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhempi yhdessä pyytävät vanhemmuuden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Tämä säännös tulee sovellettavaksi, kun tunnustaminen on tapahtunut 1.1.2023 jälkeen. 

Avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä ja 1.1.2023 jälkeen raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta voidaan selvittää lastenvalvojan toimesta myös silloin, jos toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen.

Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Velvollisuus pysyä totuudessa

Synnyttäneellä äidillä, lapsen mahdollisella toisella vanhemmalla ja lapsen toisella vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja vanhemmuuden selvittämistä varten.

Sama velvollisuus koskee myös tunnustamislausuman antamista, tunnustamisen johdosta toimitettua kuulemista sekä tunnustamisen hyväksymistä.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Kun biologisen isyyden suhteen on epäselvyyttä tai siitä halutaan saada varmuus, voi lastenvalvoja tilata tai tuomioistuin määrätä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen. 

Oikeusgeneettinen isyystutkimus tulee tilata esimerkiksi myös silloin, jos tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, eikä lisäselvitystä ole kohtuudella saatavilla.

Lue lisää: Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Lastenvalvojan päätökset

Lastenvalvoja tekee vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä koskevan päätöksen muun muassa silloin kun mahdollisesta vanhemmasta ei ole riittävästi tietoja. Aiemmin keskeytetty vanhemmuuden selvittäminen voidaan aloittaa myöhemmin uudestaan lastenvalvojan tekemällä päätöksellä.
Lue lisää: Lastenvalvojan päätökset

Oikeudenomistajat

Lastenvalvoja voi selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen vanhemmuutta myös sellaisessa tilanteessa, jossa mahdollinen vanhempi on kuollut ennen kuin hän on ennättänyt tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuus voidaan osoittaa joko oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella tai hedelmöityshoitotodistuksella.

Jos vainajan oikeudenomistajat ovat täysivaltaisia, he voivat antaa suostumuksensa vanhemmuuden vahvistamiseen Digi- ja väestötietovirastossa. Jos oikeudenomistaja on alaikäinen tai vajaavaltainen, vanhemmuuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. 

Lue lisää: Oikeudenomistajat