Romanipolitiikka yhdenvertaisuuden edistäjänä
Romanien eriarvoisuus on tunnistettu sekä Suomessa että laajemmin Euroopan tasolla. Romanien yhteiskunnallisen aseman parantumista ja yhdenvertaisuutta tuetaan esimerkiksi Euroopan unionin ohjaamalla romanipoliittisella strategialla, EU:n strategisella puiteohjelmalla ja Suomen romanipoliittisella ohjelmalla (Rompo3).
Suomen romanipoliittisen ohjelman 2023–2030 tavoite on erilaisten toimenpiteiden kautta parantaa romanien koulutusta, työllistymistä ja asumisoloja sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja suhteessa pääväestöön. Yleinen tavoite on romanien yhdenvertaisuus elämän eri osa-alueilla sekä yhteiskunnassa esiintyvän rakenteellisen syrjinnän (anti-Gypsyism) vähentäminen..
Ohjelma perustuu EU:n strategiseen puiteohjelmaan romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta. EU:n komissio on linjannut romanistrategiansa painopisteiksi koulutuksen, työllisyyden, terveyden ja asumisen.
Läpileikkaavana tavoitteena EU:n ja Suomen romanistrategioissa on romaneihin kohdistuvan rasismin ja syrjinnän poistaminen, perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen sekä romanien oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tämä turvataan myös Suomen perustuslaissa.
Romaniväestön, kuten muidenkin väestöryhmien kohdalla, tulee huomioida ikä ja sukupuoli sekä muut yksilön tilanteeseen vaikuttavat seikat. Yksilöllinen kohtaaminen ja tarvittaessa kulttuurinmukaistaminen tukee eri palvelujen saavutettavuutta.
Romaniasiain neuvottelukunta (STM)
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva romaniasian neuvottelukunta (RONK) perustettiin vuonna 1956, ja sen tavoitteena on kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Päämääränä on, että romanit ovat mukana heitä koskevassa päätöksenteossa.
Valtakunnallisesti toimivilla romanijärjestöillä on ollut keskeinen rooli romanityössä ja romaniasiain neuvottelukunnan toiminnassa. Romanijärjestöjen monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus on tunnistettu uudessa romanipoliittisessa ohjelmassa.
Tämän lisäksi alueellisilla romaniasioiden neuvottelukunnilla (Aronk) ja paikallisromanityöryhmillä (PRT) on tärkeä rooli romanipoliittisen ohjelman jalkauttamisessa. Kunnissa toimii paikallisia ja seudullisia romanityöryhmiä (PRT), jotka ovat kunnanhallitusten nimeämiä, romanien ja kunnan viranhaltijoiden yhteisiä toimikuntia.
Asetuksen mukaisesti puolet valtakunnallisen ja alueellisten neuvottelukuntien jäsenistä on oltava romaneja. Neuvottelukunnan jäsenillä on tärkeä rooli romanipolitiikan viemisessä omaan hallinnonalaansa ja sitä kautta romanipoliittisten toimenpiteiden jalkauttamisessa.
Romanien oikeuksien edistäminen THL:ssä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee romanipoliittisen ohjelman kehittämisessä, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Se tuottaa tutkimustietoa romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta, terveydestä ja palveluihin pääsystä. Lisäksi THL tutkii ja kehittää terveys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän ja yhteiskunnan yhdenvertaista osallisuutta ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
THL:ssä toimii romaniasioiden kumppaniraati osana THL:n kulttuurisen moninaisuuden asiatuntijaryhmää (MONET). Ryhmässä ideoidaan ja toteutetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää kehittämistyötä sekä käsitellään tutkimussuunnitelmia yhdessä romaniväestön edustajien sekä asiantuntijoiden kanssa.
Keskeisiä toimijoita romanityön kentällä:
Suomen Romanifoorumi ry (SRF)
Suomen Romanifoorumi ry (SRF) on Suomen romanijärjestöjen keskusliitto. Foorumin ensisijaisena tehtävänä ja tarkoituksena on toimia jäsenjärjestöjensä edunvalvojana ja valvoa Suomen lain mukaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Lisäksi se kehittää romanijärjestöjä, välittää tietoa ja rakentaa romanijärjestöjen välistä yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Romano Missio ry
Suomen vanhin romaniyhdistys Romano Missio ry toimii kristilliseltä arvopohjalta valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn ja koulutusalan palvelujärjestönä. Mission tukityö kohdentuu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin romaniperheisiin, mukaan lukien lähisuhdeväkivallan uhrit. Järjestö on myös keskittynyt viime vuosina erityisesti romanien historian ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Opetushallitus (OPH)
Opetushallitus (OPH) kehittää ja seuraa romanien koulutusta ja edistää romanikieltä ja kulttuuria. OPH:ssa toimii romaniväestön koulutustiimi sekä romaniväestön koulutusta tukeva ohjausryhmä (2022–2025). OPH jakaa vuosittaisia valtionavustuksia romanikielen opetuksen järjestämiseen ja tuottaa romanikielen oppimateriaalia sekä raportteja ja selvityksiä.
Romanipoliittisen ohjelman romanikielen elvytys -osio pohjautuu OPH:n vuonna 2022 julkaisemaan Suomen romanikielen elvytysohjelmaan.
Romanit ja romanikieliset oppijat (Opetushallitus)
Suomen romanikielen elvytysohjelma toimenpide-esityksineen (Opetushallitus)
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskuksessa toimii romanikielen lautakunta. Se antaa kirjoitettua kieltä ja puhuttua yleiskieltä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Lautakunta kehittää sanastoa, pohtii kieliopillisia seikkoja ja antaa oikeakielisyysohjeita.
Hengelliset järjestöt
Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteydessä toimii kirkon romaniasiain neuvottelukunta. Se on asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää romanien ja kirkon yhteisiä kysymyksiä. Neuvottelukunnan jäsenistä puolet on romaneja.
Romanien osallisuuden ja toimijuuden kannalta merkittäviä toimijoita Suomessa ovat myös helluntaiseurakunnat ja niille läheiset organisaatiot esimerkiksi koulutuksen ja kansainvälisen lähetystyön alalla. Suuri valtakunnallinen romanijärjestö Elämä ja Valo ry toimii yhteistyössä eri kristillisten seurakuntien ja järjestöjen kanssa.
Yleisradio (YLE)
Yleisradio toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä julkaisemalla puolueetonta journalismia koskien romaniasioita. YLE julkaisee Romano Mirits -radio-ohjelmaa, johon kuuluu toimitettu osuus romaniasioista sekä ajankohtaisuutiset romanikielellä.
Lue lisää:
Romanipoliittinen ohjelma 2018-2022 : Toimeenpanon ohjaus ja seuranta
Suomen Romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2023–2030
Rompo3 toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 (Romaniasiain neuvottelukunta)