Työikäinen romaniväestö
Romanien työllistymisessä on yhä rakenteellisia esteitä, vaikka koulutustaso on kohonnut. Työttömyys on romanien kohdalla edelleen yleistä. Romanien työllisyysasteesta ei ole tarkkaa tietoa. Romanien hyvinvointitutkimukseen perusteella tiedetään kuitenkin, että työttömyys oli tutkimukseen vastaajien joukossa huomattavan yleistä koko väestöön verrattuna.
Etenkin nuorten tilanne oli huolestuttava: peräti kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta alle 30-vuotiaasta oli työttömänä. Kaikkien vastaajien joukossa työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli noin 60 prosenttia.
Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen (Julkaisuarkisto Valto)
Syrjintä työmarkkinoilla hidastaa romanien työllistymistä ja lisää terveyseroja pääväestöön verrattuna. Työllä, työoloilla ja työmarkkina-asemalla on myös paljon vaikutusta yleiseen sosioekonomiseen asemaan. Työterveyshuollon ulkopuolella olevilla on työssä käyviin verrattuna huonommat mahdollisuudet saada työkykyä ja terveyttä tukevia palveluja.
Koulutus ja työllistyminen vaikuttavat positiivisesti erityisesti romaninuorten kokemukseen hyvinvoinnista.
Tulevaisuus ja toivo: Romaninuoret R3-palvelun käyttäjinä (Theseus)
Työttömyys ylläpitää ylisukupolvista köyhyyttä ja kasvattaa tuloeroja. Köyhyyden vähentäminen on osa EU:n Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa ja se vaatii laaja-alaista yhteiskuntapolitiikkaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Romanien työllisyyttä voidaan tukea monin eri tavoin
Romanien työllistymisen parantumista tuetaan erilaisin projektein. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulu on perustanut työnantajapoolin, johon työnantajat voivat ilmoittautua eri puolilta Suomea. Ilmoittautumalla mukaan työnantajat viestivät, että romanitaustainen hakija on rekrytoinneissa samalla viivalla kuin muutkin.
Taustasta riippumatta -työnantajapooli
Myös yleinen tietoisuus monimuotoisen työyhteisön eduista ja antirasistinen työote lisäävät romanien työllistymismahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen mukaan romanit työllistyvät aiempaa paremmin, vaikka syrjintää esiintyy edelleen.
Romanit työllistyvät aiempaa paremmin, vaikka syrjintää on edelleen (Valtioneuvosto)
Romanien terveys ja hyvinvointi
Romaniväestössä hyvinvointi jakautuu epätasaisesti verrattuna pääväestöön. Työttömyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin ja on yksi keskeisistä tekijöistä toimeentulovaikeuksien taustalla. Köyhyyskokemukset ovat Romanien hyvinvointitutkimus Roosaan osallistuneiden keskuudessa huomattavasti yleisempiä kuin koko väestössä.
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa
Romanit kokevat eriarvoista kohtelua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Romaniväestön huomioiminen yhdenvertaisuussuunnittelussa sekä hyvinvointikertomuksissa edistää romanien kohtaamista myös palveluissa.
Tutkimustietoa romanien terveydestä ja hyvinvoinnista
Romaniväestön hyvinvoinnista ja terveydestä tarvitaan tutkimustietoa, jotta elinolojen parantamiseksi voidaan tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä. THL:n Romanien hyvinvointitutkimuksesta (Roosa) löytyy kattavin tieto romanien hyvinvoinnista, terveydestä, työllistymisestä, koulutuksesta ja osallisuudesta.
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa
Suomenkielisen tutkimuskirjallisuuden lisäksi romanien hyvinvoinnista löytyy tutkimustietoa englanniksi. Tuoreimmat tutkimukset koskevat romanien kokemuksia terveyspalvelujen saatavuudesta ja kriisiviestinnästä koronapandemian aikana.
Linkit tutkimusartikkeleihin:
Pandemia-aika toi esille romanien luottamuspulan terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Tutkimusten mukaan viranomaisten säännöllinen yhteydenpito romanitoimijoihin ja -järjestöihin parantaisi myös kriisiaikojen viestintää. Historiallisesta syrjinnästä johtuva epäluottamus viranomaisia kohtaan näkyy romaniyhteisössä edelleen, mutta siihen voidaan puuttua yhteistyöllä.
Mielen hyvinvointi ja osallisuus
Romanien terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Haasteiden lisäksi romaniyhteisössä on paljon voimavaratekijöitä, jotka vahvistavat esimerkiksi mielen hyvinvointia ja osallisuutta.
Roosa-tutkimuksen mukaan näitä voimavaroja ovat esimerkiksi yhteisön tuki eli runsas läheisten auttaminen taloudellisesti, henkisesti ja käytännön asioiden hoidossa sekä runsas osallistuminen yhdistysten ja seurakuntien toimintaan. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista oli myös tyytyväisiä muun muassa ihmissuhteisiinsa.
Naisilla erityisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita olivat yleiset fyysisen toimintakyvyn vaikeudet, sekä monien pitkäaikaisten sairauksien ja niiden riskitekijöiden yleisyys. Sekä miehillä että naisilla oli monia terveyttä kuormittavia elintapoja, kuten vähäinen vapaa-ajan liikunta ja tupakoinnin yleisyys.
THL:n hankkeessa edistettiin romanien mielen hyvinvointia
THL:ssä romanien mielen hyvinvointia on edistetty esimerkiksi Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa, joka oli osa kansallista mielenterveysstrategiaa.
Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hanke (Tutkimus ja kehittäminen)
Hankkeessa kuultiin romaninuorten ajatuksia nuorten elämästä ja hyvinvoinnista sekä niitä tukevista seikoista. Hanke myös koulutti romanitoimijoita nostamaan esille eri tilaisuuksissa ja tilanteissa mielen hyvinvointiin liittyviä asioita. Koulutuksen kautta tarjottiin työkaluja elämänkriisien käsittelyyn ja niistä selviytymiseen.
Osana hanketta tuotettiin Mitä kuuluu nuorille -video, joissa romaninuoret keskustelivat heille tärkeistä teemoista.
Mitä kuuluu nuorille? (YouTube)