Romanilasten, -nuorten ja -perheiden hyvinvointi ja osallisuus
Romanilasten elämän erityinen voimavaratekijä on tiivis perhe ja suku. Näin kertoo lapsiasiainvaltuutetun toimiston vuonna 2023 toteuttama selvitys romanilasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta.
Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen (Valtioneuvoston julkaisuja)
Romanilasten ja -nuorten kuulemisessa heitä koskevissa asioissa on kuitenkin haasteita. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista kohdata lapsia ja nuoria tulisi vahvistaa. Romanilasten ja -nuorten kohdalla tulisi kehittää erilaisia osallisuuden ja kuulluksi tulemisen muotoja.
Samalla tulisi tarkastella, tunnistetaanko romanilasten ja -nuorten tarpeet riittävän hyvin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen kentällä. Tässä tarkastelussa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten tuottama kokemusperäinen tieto.
Eurooppalainen lapsistrategia kiinnittää erityistä huomiota taustoiltaan erilaisiin lapsiin, mukaan lukien romanilapsiin. Suomen kansallinen lapsistrategia toimenpiteineen pohjautuu eurooppalaiseen, velvoittavaan lapsistrategiaan. Siihen on kirjattu pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet, joita edistetään yli hallituskausien.
Yhdenvertainen kohtaaminen koulussa tukee romaninuorten hyvinvointia
Lapsiasiainvaltuutetun selvityksen mukaan monet romanilapset ja -nuoret kokevat syrjintää ja rasismia. Nämä kokemukset rajoittavat myös heidän näkemyksiään tulevaisuudesta.
Kouluttautuminen näyttäytyy romanilasten ja -nuorten vastauksissa itsestäänselvyytenä. Lapset ja nuoret kokevat kuitenkin pelkoa ja uskonpuutetta, kun he pohtivat aikuistumista, työllistymistä ja toimeentuloa.
Romanilapset ja -nuoret viihtyvät koulussa, mutta oppimisen tueksi he kaipaavat enemmän yksilöiden kohtaamista yhdenvertaisesti. Omat vaikuttamismahdollisuudet rajoittuvat usein perhepiiriin.
Mitä kuuluu nuorille? (YouTube)
Saavutettavat harrastukset edistävät osallisuutta
Romanilasten ja -nuorten osallisuutta voidaan tukea saavutettavammalla harrastustoiminnalla esimerkiksi liikuntapalveluissa ja nuorisotoimessa. Yksi esimerkki tästä on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden romaninuorisotyö. Siinä romanityönohjaaja tukee nuoria eri elämänvaiheissa, toimii yhteyshenkilönä kouluihin ja järjestää tapahtumia ja toimintaa romaninuorille.
Helsingin kaupungin romaninuorisotyö
Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemiseksi vähemmistönuorten on tärkeää osallistua kaikille nuorille suunnattuun toimintaan. Samanaikaisesti täytyisi kuitenkin mahdollistaa nuorten toimiminen oman viiteryhmänsä parissa, jotta oma kulttuurinen identiteetti ja osallisuus vahvistuisivat. Tämä pienentää syrjäytymisriskiä.
Nuorten hyvinvointia ja positiivisia tulevaisuuden näkymiä lisää mahdollisuus osallistua koulujen työelämään tutustumisen jaksoihin (TET). Positiiviset kokemukset työelämästä nuoruudessa tukevat työllistymistä ja opiskelua myös jatkossa.
Perhetyöllä tuetaan romaniperheitä laaja-alaisesti
Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto. Perhekeskuksia kehitetään kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Kehittämistyön tavoitteena on alueellinen yhdenmukaistaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen.
Perhekeskus (Lapset, nuoret, perheet -sivusto)
Perhekeskustoimintaa tulee edelleen kehittää myös romaniväestölle saavutettavammaksi. Saavutettavuutta edistäisi työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen romanikulttuurista.
On myös oleellista selvittää palveluihin hakeutumisen esteitä ja palvelujen saavutettavuutta romaniperheille, jotta ammatillista perhetyötä voidaan kehittää yhteistyössä viranomaistoimijoiden ja romanijärjestöjen sekä muiden romaniperhetyötä tekevien kesken.
Romaniperhetyön kulttuurimukaistaminen on avain asemassa romaniperhetyön kehittämisessä. Kulttuurinmukaistamisella tarkoitetaan esimerkiksi ikään ja sukupuoleen liittyvien tapojen ja normien huomioimista.
Asuminen ja asuinolot
Romanien asumisen taso on viimeisen 50 vuoden aikana kohonnut huomattavasti. Asumisolojen parantumisen taustalla on osittain vuonna 1975 säädetty ja vuoteen 1981 asti voimassa ollut laki romaniväestön asuinolojen parantamiseksi. Lain valmistelua edelsi selvitys romanien asumisesta, mikä kiinnitti huomiota romanien heikompiin asumisoloihin ja yleisesti heikompaan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (Julkaisuarkisto Valto)
THL:n toteuttaman romanien hyvinvointitutkimuksen (2017–2018) mukaan romanien vuokralla asuminen on yleistä. Vastanneista vuokra-asunnossa asui 64,2 % ja omistusasunnossa 13,7 %. Tutkimuksessa tulivat esiin myös haasteet asunnon saamisessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suurin osa romanien yhteydenotoista valtuutetulle on viime vuosina koskenut asumista.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee tärkeäksi puuttua niihin rakenteellisiin esteisiin, jotka hidastavat romaniväestön sosioekonomisen aseman parantumista.
Asumisen saamisen lisäksi romanien asumisessa on tärkeä huomioida asumisneuvonta. Kokeilulaki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 kannustaa kuntia parantamaan asukasneuvonnan saatavuutta ja tämän toivotaan parantavan myös romanien asumisviihtyvyyttä. Asumisneuvomisen verkoston kautta jaetaan myös ohjeistusta ja järjestetään koulutusta romaneista.
Romanien koulutus
Romanien koulutustaso on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana. Koulutustason nousuun on vaikuttanut muun muassa asumisolojen parantuminen 1970- ja 1980-luvuilla.
Varhaiskasvatukseen kuuluva esiopetus on ollut Suomessa velvoittavaa vuodesta 2015 alkaen. Opetushallituksen selvityksen mukaan (2020) neljä viidestä romanilapsesta osallistuu varhaiskasvatukseen.
Romanilapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa (Opetushallitus)
THL:n toteuttamaan romanien hyvinvointitutkimukseen osallistuneista alle 55-vuotiaista noin puolet oli suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä suoritettujen tutkintojen määrä oli alhaisempi.
Koulupolkuja voidaan sujuvoittaa oppilaanohjauksella
Oppilaanohjauksella on merkittävä rooli koulutuspolun sujuvoittamisessa. Kouluterveyskyselyn perusteella eri vähemmistöryhmien erityistarpeiden huomioimista opintojen ohjauksessa pidettiin tärkeänä. Erityisesti oppivelvollisuuden laajeneminen 18 ikävuoteen tulee huomioida romanien koulutusta tukevissa toimenpiteissä.
Opetushallituksen 2022 julkaiseman oppilaan ohjauksen tehostamisen oppaan mukaan vähemmistötaustaisten oppilaiden ohjauksessa tulee panostaa tavallista enemmän kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Perusopetuksen päättävien romanioppilaiden ja kaikkien oppilaiden ero hakeutumisessa jatko-opintoihin oli valtakunnallisesti melko pieni jo yli kymmenen vuotta sitten.
Romanien koulutuksessa tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota eri aloille sijoittumiseen. Opetushallituksen selvityksen mukaan nykyään esteitä on nimenomaan romanioppilaiden siirtymisessä lukiokoulutukseen ja edelleen korkeakouluun. Ammatillinen koulutus on puolestaan romaninuorille vetovoimainen.
Lähteet ja lisätietoa:
- THL:n lapset, nuoret ja perheet -sivusto
- Romanien työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinoille integroituminen (Julkaisuarkisto Valto)
- Romano Missio tukee perheitä: "On raskasta, jos tilanteisiin pitää tulla altavastaajana" (TEHY-lehti)
- Etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa: tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä (Antti Kivijärvi, Jyväskylän yliopisto)
- Vertaistoimijuuden merkitys romaninuorisotyön näkökulmasta (Marko Stenroos, julkaisussa Uskalla! It’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut, Theseus)
- Romanilapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Selvitys vuosilta 2018–2019. (Opetushallitus)
