Toimintakyky-uutiskirje 4-2023
Uusi TOIMIA-suositus keskittyy kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin
Toimintakyvyn arviointikäytäntöjä yhtenäistävä ja kehittävä kansallinen TOIMIA-verkosto on antanut suosituksen 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun geneeristen itsearviointimittareiden käytöstä ja soveltuvuudesta.
Mittarit auttavat luomaan kokonaiskuvaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnista ja siihen mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä. Itsearviointimittareita voidaan hyödyntää monipuolisesti sekä väestötutkimuksissa, kliinisessä terveydenhuollossa että kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja.
Suositukseen valituista kahdesta luotettavasta ja pätevästä mittarista KINDL-R soveltuu käytettäväksi väestötutkimuksissa ja erityisesti perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä mittarin sisältämästä psykososiaalisesta ulottuvuudesta johtuen. PedsQL 4.0 -mittari taas painottaa elämänlaadun toiminnallisia näkökulmia ja sitä voidaan käyttää ensisijaisesti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
Lue lisää THL-uutisesta:
Elämänlaadun mittaaminen täydentää kokonaiskuvaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tuen tarpeista – TOIMIA-verkoston uusi suositus
Tutustu suositukseen TOIMIA-tietokannassa:
Kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvä elämänlaadun mittaaminen väestötutkimuksissa ja kliinisessä työssä (Terveysportti)
Terve Suomi- ja MoniSuomi-tutkimukset tarjoavat ajankohtaista ja kattavaa tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista
Terve Suomi -tutkimus tuottaa tietoa Suomen väestön tilanteesta ja MoniSuomi-tutkimus kohdentuu Suomessa asuvaan, mutta ulkomailla syntyneeseen väestöön. Tuloksista nähdään nykytilanteen lisäksi myös kansanterveydessä tapahtuneita muutoksia ja niiden kehityskulkua. Molempien tutkimusten tiedot kerättiin vuosina 2022–2023 kyselylomakkein, lisäksi Terve Suomi -tutkimuksessa tehtiin terveystarkastusmittauksia.
Keväällä 2023 julkaistiin kyselyosuuteen perustuvat indikaattorit alueittain Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä, indikaattoritaulukoissa ja tilastoraporttina. Syksyn ja talven 2023 aikana verkossa julkaistaan ilmiöraportteja, jotka sisältävät tulosten lisäksi asiantuntija-arvioita ja johtopäätöksiä. Tulokset ovat tarkasteltavissa iän ja sukupuolen sekä koulutusryhmän ja hyvinvointialueen mukaan.
Lisätiedot:
Terve Suomi -tutkimus (THL)
Terve Suomi -tutkimuksen tulokset (THL)
MoniSuomi-tutkimus (THL)
MoniSuomi-tutkimuksen tulokset (THL)
Tutustu myös THL:n Toimintakyky-aihesivujen poimintoihin:
Väestön toimintakyky
Myös 5.12.2023 pidettävässä Kansanterveyspäivässä käsitellään Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia. Katso tarkemmat tiedot tämän uutiskirjeen "Tulevia tapahtumia" -osiosta.
Kansanterveyspäivä 2023 (THL)
Kouluterveyskysely 2023 luo kattavan tilannekuvan lasten ja nuorten hyvinvoinnista
Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista.
Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2023 kyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa. Tulokset ovat nyt saatavilla THL:n Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi -tulosnäkymästä.
Oppilaitokset pystyvät hyödyntämään Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä sekä opetuksessa. Kuntien ja valtakunnan tasolla tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointijohtamisessa sekä politiikkaohjelmien ja erilaisten lakien toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.
Lisätiedot:
Kouluterveyskysely (THL)
Kouluterveyskyselyn tulokset (THL)
Tutkimus: Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona lisäävät iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden sote-palvelujen käyttöä
Iäkäs kotihoidon asiakas käyttää useita erilaisia sote-palveluja tukea saadakseen. Palvelujen käyttöä lisäävät erityisesti yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona. Myös korkea ikä, miessukupuoli, parisuhteessa oleminen, yksin asuminen, terveyden ja toimintakyvyn vajeet sekä kuoleman läheisyys lisäävät osaltaan erilaisten sote-palvelujen käyttöä.
Kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä ja joka kuudes asiakas tai hänen läheisensä arvioi, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotona. Lähes kaikki (94 %) asiakkaat käyttävät kotihoidon palvelujen lisäksi myös muita sote-palveluja, kuten terveyspalveluja, sosiaalihuollon tukipalveluja tai ympärivuorokautista hoitoa.
Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona sekä erilaisiin palveluihin hakeutuminen kertovat todennäköisesti riittämättömästä avun ja tuen saamisesta sekä turvattomuudesta. Yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne onkin huomioitava palvelujen yhteensovittamisessa entistä paremmin. Esimerkiksi yksinäisyyden taustalla olevien syiden tunnistaminen ja huomioiminen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa voisivat vähentää monialaisten palvelujen käyttöä.
Tutkimus: Kotihoidon asiakkaiden aistivajeiden esiintymisellä yhteys hoitoajan pituuteen
Lähes puolella kotihoidon asiakkaista on jokin aistivaje, kuten heikentynyt näkö ja/tai kuulo. Erityisesti näön ja kuulon yhteishäiriö voi tuoda lisähaasteita kommunikaatioon. Aistivajeet heikentävät myös fyysisistä ja psyykkistä toimintakykyä.
Tuoreen tutkimuksen tulosten mukaan asiakkaat, joilla on näön ja kuulon yhteishäiriö, saavat vähemmän hoitoaikaa verrattuna asiakkaisiin, joilla on vain yksi tai ei yhtään aisteista heikentynyt. Kommunikaatiohaasteet voivat vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja johtaa esimerkiksi asiakkaan puolesta tekemiseen.
Tähän haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muun muassa palvelu- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Osa aistivajeista on hoidettavissa, joten niiden varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi koulutuksilla voidaan lisätä ammattilaisten kommunikaatiotaitoja sekä tietoisuutta aistivajeiden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään.
Tutkimuksesta lisää:
Pesonen, T, Corneliusson, L, Väisänen, V, Siira, H, Edgren, J, Elo, S, Sinervo, T. The relationship between sensory impairment and home care client's received care time—A cross-sectional study. Journal of Advanced Nursing. 2023; 00, 1–11. DOI: 10.1111/jan.15863
Iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin TOIMIA-suositukset esittelyssä
Toimintakyvyn arvioinnin tulisi olla jatkumo, joka toteutuu saumattomasti asiakkaan palvelupolulla. Tämän vuoksi TOIMIA-verkoston Iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin -asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksia, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointia ja seurantaa. Tuoreessa Vanhustyö-lehden artikkelissa esitellään kolme iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin TOIMIA-suositusta palvelupolun eri vaiheissa hyödynnettäviksi: 1) palvelutarpeen arvioinnissa, 2) kotihoidossa ja 3) lyhytaikaisessa sairaalahoidossa.
Koska RAI-arviointivälineistön käyttö on lakisääteistä iäkkäiden säännöllisissä palveluissa toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioitaessa, on RAI-mittareiden käyttö kuvattu myös TOIMIA-suosituksissa. RAI- ja muut toimintakykymittarit täydentävät toisiaan.
Lue artikkeli Vanhustyö-lehdestä:
Edgren J, Jäppinen A-M, Kerminen H, Lind M, Urtamo A, Äijö M, Havulinna S. TOIMIA-suositukset tukevat toimintakyvyn arviointia. Vanhustyö-lehti, 2023, 4.
Tästä artikkeliin
Lisätiedot:
TOIMIA-tietokanta (Terveysportti)
Wattu IV -vankiväestötutkimus 2023: Uutta tietoa marginaaliväestön terveydestä ja toimintakyvystä
THL:n, Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yksikön tuore tutkimus vahvistaa, että vangit ovat moniongelmaisia ja sairastaminen on koko väestöön nähden yleisempää. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 -raportti tarkastelee aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Tutkimuksen tiedonkeruussa hyödynnettiin väestötutkimuksissa yleisesti käytettyjä terveys- ja hyvinvointimittareita.
”Vankien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Vangit eivät yleensä näy perinteisissä väestötutkimuksissa. Tutkimuksessa ei keskitytä ainoastaan vankila-aikaiseen terveydentilaan, vaan etsitään myös keinoja tunnistaa hoidon tarpeita ennen vankeutta ja vahvistaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta vankila-ajan jälkeen”, kertoo tutkimuksen johtaja Mika Rautanen.
Raportti on saatavilla painettuna kirjana:
THL:n verkkokirjakauppa
Englanninkielinen laitos ja pdf julkaistaan tulevan talven aikana.
Lisätiedot:
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 (Wattu IV) (THL tutkimukset ja hankkeet)
Sosiaalinen toimintakyky tärkeä kartoittaa huolellisesti osana työ- ja toimintakyvyn arviointia
Työkyvyn heikentymisen taustalla saattaa vaikuttaa monia pitkittyneitä, haasteellisia ja kompleksisia tekijöitä. Myös sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät erityispiirteet voivat rajoittaa tai vaikeuttaa työllistymistä ja toimia esteinä työ- ja toimintakyvyn vahvistumiselle.
Työ- ja toimintakyvyn arvioita tehtäessä monialainen yhteistyö on tärkeää. Sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemä kartoitus- ja selvitystyö painottuu sosiaaliseen tilannekartoitukseen, jossa huomioidaan sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmat, kuten keskeiset sosiaaliset voimavarat, haasteet ja palvelutarpeet.
Lue lisää THL:n kehittämispäällikkö Leena Normia-Ahlstenin blogista:
Sosiaalinen toimintakyky on tärkeä osa työkykyä (Innokylä)
Tulevia tapahtumia
Kansanterveyspäivä 2023 (hybriditilaisuus)
5.12.23 klo: 9-15
Tilaisuuden teemana on työikäisen väestön terveys, työ- ja toimintakyky. Tilaisuudessa kuullaan alan asiantuntijoiden alustuksia uusimman tutkimustiedon pohjalta ja ratkaisuja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Kohderyhmä: Terveydenhuollon ammattilaiset, hyvinvointialueiden johtajat ja muut päättäjät, järjestöt, hyte-koordinaattorit, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjät kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Tapahtumaa voi seurata verkossa livenä eikä etäosallistumiseen tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Katso tilaisuuden ohjelma ja liity etälinjoilta mukaan tapahtumaan
Väestö ikääntyy - miten mahdollistaa muistisairaalle henkilölle sujuvat palvelut ja hyvä elämä? (hybriditilaisuus)
11.12.23 klo: 12-16.45
Loppuseminaarin tavoitteena on esitellä ja keskustella muistisairauksien varhaisen tunnistamisen kansallisesta mallista. Tilaisuus on osa STM:n ikäohjelman rahoittamaa Kansallinen muistipalvelupolku (THL) -hanketta.
Etäosallistujien ilmoittautuminen vielä auki 8.12.2023 asti:
Katso tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu mukaan
Laaturekisterifoorumi (hybriditilaisuus)
13.12.23 klo: 9-17
Tilaisuuden aiheena on, miten laaturekisterien avulla parannetaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta hyvinvointialueilla.
Kohderyhmä: hyvinvointialueiden johtotehtävissä toimivat hlöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisteritoimijat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta kiinnostuneet.
Ilmoittautuminen päättyy 7.12.2023:
Katso tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu mukaan
Osallisuusviikko 5.–8.2.2024
Osallisuusviikon etätilaisuuksissa saat ideoita osallisuuden edistämiseen. Tervetuloa osallisuustyötä tekevät sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoita myös oma tapahtumasi mukaan!
Katso lisätietoja viikon ohjelmatarjonnasta
Lisätietoja Osallisuusviikosta:
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio (THL)
Jälkimaininkina:
Vertailukehittämisen RAI-seminaarin (26.10.23) puheenvuorojen tallenteet ovat saatavilla. Tarjolla on osallisuutta korostavia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asiakaslähtöisyydestä, RAI-arviointitoiminnan johtamisesta, reilusta vertailusta sekä kotona asuvien osallisuuden edistämisestä.
Tutustu tähän ja aiempienkin RAI-seminaarien tallennetarjontaan sekä muuhun materiaaliin:
RAI-seminaarit (THL)
Julkaisut
- Anttila, H, Mukkila, S, Sinervo, T, Luoma, M-L, Anttila, M. Teknologioiden käytöllä on positiivinen yhteys kotihoidon henkilöstön työhyvinvointiin. Tutkimuksesta tiiviisti. 2023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-152-8 (Julkari)
- Forma L, Pulkki J, Raitanen J, Jylhä M, Aaltonen M. Miten ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö muuttui koronapandemian alkuvaiheessa. Yhteiskuntapolitiikka. 2023, 88; 42023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913125004 (Julkari)
- Kainulainen S, Paananen R, Petman S. Erityisasumisneuvonta asunnottomien nuorten tukijana. Janus. 2023, 31(3), 290–312. Saatavilla: https://journal.fi/janus/article/view/115873/85392
- Malmivaara, A. Yhteistä säveltä sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden arviointiin. Yhteiskuntapolitiikka. 2023, 88:4, 430-438. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124929 (Julkari)
- Pitkänen LJ, Niskanen J, Malmivaara A, Torkki P. Measuring outcomes of rehabilitation among the elderly — a feasibility study. Front. Health Serv. 2023, 3:1187713. doi: 10.3389/frhs.2023.1187713
Lukuvinkki: Lokakuussa 2023 (vol 52, is 4) julkaistun Age and Ageing -lehden teemanumerossa "Healthy Ageing" löytyy mm. useita katsausartikkeleita ikääntyvien toimintakyvyn arvioinnista eli toimintakyvyn osa-alueilta.
Tutustu julkaisuun täältä (Oxford Academic)
Toimintakyky-uutiskirjeen tilaaminen tai tilauksen peruuttaminen
Haluatko tilata Toimintakyky-uutiskirjeen? Voit tilata sen täältä.
Etkö halua enää tilata uutiskirjettä? Voit poistua tilaajalistalta täältä.
