Toimintakyky-uutiskirje 2/2023
THL:n ja Kelan hyvinvointikatsaus: Väestön heikentyvä työ- ja toimintakyky vaatii toimenpiteitä
Tulevia hallitusohjelmaneuvotteluja varten julkaistussa katsauksessa todetaan, että väestön työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Suomalaisten työ- ja toimintakykyä heikentävät niin keskeiset kansantaudit ja mielenterveysongelmat kuin haitalliset elintavatkin. Katsauksessa esitetään toimia, joilla ongelmiin voidaan puuttua.
”Toivomme, että tuleva hallitus ottaa asialistalleen selkeitä toimia, joilla suomalaisten työ- ja toimintakykyä voidaan parantaa", sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Lisätietoja:
- THL-tiedote: THL:n ja Kelan hyvinvointikatsaus: Väestön työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä
- Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi (Julkari)
Lue myös THL-uutiset:
- Suomalaisten mielen hyvinvointia on vahvistettava – mielenterveysstrategian uusilla tehtävillä tuetaan mielenterveystyötä koko maassa
- Vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla etsitään aktiivisesti ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamiseksi
Tilastokeskuksen tiedote: Yli 10 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä koki vakavia toimintarajoitteita vuonna 2022
Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan yleisimpiä toimintarajoitteet olivat iäkkäiden keskuudessa. Iäkkäiden henkilöiden vakavat toimintarajoitteet liittyvät tavallisimmin liikkumiseen, nuorimpien taas keskittymiseen ja muistamiseen. Köyhyys- tai syrjäytymisriski on toimintarajoitteisilla muita suurempi. Esimerkiksi työttömien suhteellinen osuus toimintarajoitteisista oli lähes kaksinkertainen verrattuna muuhun työikäiseen väestöön.
Lue lisää Tilastokeskuksen tiedotteesta:
12,9 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä koki vakavia toimintarajoitteita vuonna 2022
Tutkimus: Työkyvyn tuen palveluista myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn
Työkykyohjelma oli yksi edellisen hallituksen työllisyystoimista. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittamissa hankkeissa kehitettiin erityisesti kahta palvelua: työkyvyn tuen tiimien toimintaa sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta sosiaalihuollossa.
Tuoreeltaan julkaistu työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimus toteutettiin THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Tulosten mukaan työkykyohjelmassa kehitetyt palvelut koettiin hyvinvointialueilla hyödyllisiksi ja niillä arvioitiin olleen myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn sekä työllistymisedellytyksiin.
Palveluissa tulee edelleen vahvistaa työhön suuntaavaa orientaatiota ja varmistaa niiden jatkuvuus uusissa rakenteissa. Keskeistä on myös työllistymisen pitkäkestoinen seuranta sekä hyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten kohenemisen huomioiminen. Tässä tarvitaan vielä tiiviimpää koordinaatiota ja yhteistyötä eri palveluiden välillä.
Aiheesta tarkemmin:
- Työkykyohjelma (THL)
- THL & TTL: Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti (Julkari)
Tutustu myös näihin:
- Työkyvyn tuki -verkkokoulutusmateriaali (TTL)
- Työhön kytkeytyvä kuntoutus (TTL)
- Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti (JAMK)
THL:n raportti vanhuspalveluista vuosilta 2014–2022 julkaistu
Iäkkäiden palvelujen järjestäminen on monelta osin hyvällä mallilla. THL:n tuoreessa raportissa ilmenee kuitenkin myös useita kehityskohteita, joihin hyvinvointialueiden on hyvä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon paikkoja sekä kotona asumisen tukea iäkkäille tarvittaisiin lisää.
Julkaistu raportti kokoaa THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tietoja vuosilta 2014–2022. Siinä on tärkeää tietoa ajankohtaisista ilmiöistä, kuten palvelujen riittävyydestä, odotusajoista ja palvelujen monimuotoistumisesta. Lisäksi raportissa kuvataan esimerkiksi asiakasohjauksen sekä hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevien palveluiden järjestämistä.
Tutustu raporttiin:
Iäkkäiden palvelujen järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tuloksia 2014-2022 (Julkari)
THL:n Kansallinen muistipalvelupolku -hanke tukee FINGER-toimintamallin jalkautumista.
Liity kehittäjäverkostoon!
THL:n koordinoima FINGER-tutkimus on osoittanut, että iäkkäille suunnattu monitahoinen elintapaohjelma ylläpitää muistitoimintoja, ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä ja uusien kroonisten sairauksien puhkeamista. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen Ikäohjelma kannustaa FINGER-toimintamallin käyttöönottoon.
THL:n Kansallinen muistipalvelupolku -hankkeen yhteydessä on perustettu FINGER-kehittäjäverkosto, jossa on mukana jo yli 100 eri sektorien toimijaa. Mukaan verkostoon ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kasvata siis osaamistasi ja vaikuta kansallisen tason kehittämistyöhön liittymällä mukaan! Ilmoittautumiset sähköpostitse asiantuntija Pia Pulkkiselle ([email protected]).
Tutustu aiheeseen lisää:
- FINGER-tutkimushanke (THL)
- Kansallinen muistipalvelupolku –hanke (THL)
- Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (Valtioneuvosto)
Tutkimus: Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan koronavirusepidemian aikana
Juuri julkaistujen tutkimustulosten mukaan ikääntyneen asiakaskunnan toimintakyky ja terveys säilyi varsin vakaana, vaikka kuntoutusta ja sosiaalista osallisuutta ei heille pystytty poikkeusolojen aikana järjestämään yhtä hyvin kuin ennen. Toimintakykyä ja terveydentilaa kuvaavia muuttujia olivat arkisuoriutuminen, kognitio, mieliala, terveyden vakaus ja palvelutarve. Positiivisia tuloksia voi selittää muun muassa infektioiden vähentyminen tehostetun hygienian seurauksena ja kuntouttavan hoitotyön keinot.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Koronarajoitusten vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn tehostetussa palveluasumisessa (THL)
Lue myös tuore Lääkärilehden artikkeli:
Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden toimintakykyä onnistuttiin tukemaan COVID-19-epidemian aikana
Tutkimus: Mitä vaikeampi muistisairaus, sitä heikommin itsemääräämisoikeus toteutuu
THL:n tutkimus osoittaa, että mitä vaikeampi kognitiivinen häiriö asiakkaalla on, sitä epätodennäköisemmin hän osallistuu toimintakykynsä arviointiin tai asettaa tavoitteita hoidolleen. Tutkimus perustuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen muistisairaiden asiakkaiden RAI-arviointitietoihin (Resident Assessment Instrument).
Hoitotahto edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista ja sen voi tehdä kuka vain iästä riippumatta. Itsemääräämisoikeuden tukeminen parantaa muistisairaiden hoitoa ja elämänlaatua. Iäkkäiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta edistäviä toimia tulisikin arvioida ja kehittää palveluja tuottavissa yksiköissä ja opetussuunnitelmissa.
Tutkimuksesta tiiviisti:
Muistisairaiden asiakkaiden itsemääräämisoikeus kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa RAI-arviointien perusteella (Julkari)
RAI-arviointi – mistä on kyse?
RAI-arviointivälineistön käyttö koskettaa vanhuspalvelulain myötä lähes jokaista meistä jossain elämän vaiheessa. Tuoreessa Vanhustyö-lehden artikkelissa kerrotaan, mistä RAI-arvioinnissa on kyse. Jotta iäkkäälle voidaan tarjota oikeanlaista palvelua, tulee hänen palvelutarpeensa ja toimintakykynsä kartoittaa kattavasti. Yhdessä iäkkään kanssa toteutettu RAI-arviointi antaa tärkeää tietoa palvelun suunnitteluun ja toteutukseen. Säännölliset RAI-arvioinnit auttavat havaitsemaan toimintakyvyn muutokset ja reagoimaan niihin ennakoivasti. Tavoitteena on, että iäkäs voi elää mahdollisimman turvallista ja mielekästä arkea.
Tutustu artikkeliin:
Vanhustyö-lehti 2/2023
Tulevia tapahtumia:
Tulevaisuuden sote: Miten otan käyttöön ICF-luokituksen sote-keskuksessa? -webinaari 23.5.23 klo 9 - 12
Webinaari antaa konkreettista tietoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) käyttöönottoon sote-keskuksissa.
Kohderyhmä: kaikki sote-ammattilaiset.
Katso tästä webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.
Webinaari-sarja kaikille toimintakyvyn arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille 29.5.23 ja 13.6.23 klo 12 - 16
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja asiantuntijat, jotka työskentelevät vaikuttavuuteen liittyvien asioiden parissa ja pohtivat geneeristen itsearviointi- tai elämänlaatumittareiden valintaa. Webinaarin puheenvuoroissa korostuu geneerisen PROM-mittarin valintaan liittyvät asiat. Tarkoituksena on tuoda yhteen eri tahojen ammattilaisia keskustelemaan, verkostoitumaan ja jakamaan näkemyksiä geneerisiin itsearviointimittareihin liittyen.
- Osa 1: Geneerinen itsearviointimittari sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointiin? -webinaari 29.5.23 klo 12 - 16
Katso tästä webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan. - Osa 2: Geneerinen itsearviointimittari sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointiin? -webinaari 13.6.23 klo 12 - 16
Katso tästä webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.
KATI-aitiopaikka: Kotona asumisen teknologioiden vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät -hybriditapahtuma 30.5.23 klo 9.30 - 16
Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman tavoitteena on edistää kotona asumisen ja kotihoidon toimintamallien ja palveluiden uudistamista teknologiaa hyödyntämällä. KATI -ohjelman päätösseminaarissa kuulemme ohjelman tuloksia.
Kohderyhmä: Hyvinvointialueiden johtajat, kotona asumisen palveluita kehittävät toimijat, kotihoidon esihenkilöt ja työntekijät, ikäteknologiaa kehittävät yritykset, järjestötoimijat.
Katso tästä webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.
Jälkimaininkina: Hoitotyön RAI-seminaarin videotallenteet saatavilla
Huhtikuussa 2023 järjestetyn Hoitotyön RAI-seminaarin kuusi puheenvuoroa on nyt julkaistu videotallenteina. Puheenvuorot tarjoavat ajankohtaista tietoa osallisuudesta, työelämän hyviä käytäntöjä sekä erilaisia näkökulmia osallisuuden edistämisen keinoihin.
Videotallenteet ja tietoa RAI-seminaareista (THL)
Julkaisuja:
- Ahola, E., Räsänen, H., Onnela, K., & Suhonen, K. Havaintoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilanteesta korona-aikana Kykyviisari-mittarin tulosten analyysia. Yhteiskuntapolitiikka. 2023; 88, 2. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937700
- Fried, S. & Telaranta, K. Kotona paras, vai onko? Kotona asuminen turvallisuuden näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka. 2023; 88. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937673
- Sipilä, J., Mäkelä, A-M., Hyytiä, S., Stolt, M. How to Measure Foot Self-Care? A Methodological Review of Instruments. J. Pers. Med. 2023; 13, 434. DOI: https://doi.org/10.3390/jpm13030434
- Vargese, S., Jylhä, M., Raitanen, J., Enroth, L., Halonen, P & Aaltonen, M. Dementia-related disability in the population aged 90 years and over: differences over time and the role of comorbidity in the vitality 90 + study. BMC Geriatr. 2023; 23, 276. DOI: https://doi.org/10.1186/s12877-023-03980-5
(Lisätietoja: johtava tutkija Mari Aaltonen, email: mari.s.aaltonen(a)thl.fi)
Uusia mittareita TOIMIA-tietokannassa
TOIMIA-tietokannassa julkaistiin huhtikuussa ECOG - Syöpäpotilaan toimintakykyluokitus -mittarin perustiedot. Kyseinen arviointimenetelmä on luotu potilaiden suorituskyvyn arviointiin syöpähoitojen suunnittelun perustaksi.
Tutustu ECOG - Syöpäpotilaan toimintakykyluokitukseen
Toimintakyky-uutiskirjeen tilaaminen tai tilauksen peruuttaminen
Haluatko tilata Toimintakyky-uutiskirjeen? Voit tilata sen täältä.
Etkö halua enää tilata uutiskirjettä? Voit poistua tilaajalistalta täältä.