Itsemääräämisoikeuden tukeminen erityishuollossa
Tällä sivulla käsitellään erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta.
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa?
Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästä ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kyseessä on meille jokaiselle kuuluva perusoikeus.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen tavoitteena ja keskeisenä periaatteena on vammaisen henkilön ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen. Nämä kaikki liittyvät tiiviisti toisiinsa. Osallisuus ei voi toteutua, ellei ihminen saa itse päättää asioistaan. Itsemääräämisoikeudessa on kyse siitä, saako ihminen käyttää itse valtaa omissa asioissaan vai käyttääkö sitä joku hänen puolestaan.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sosiaalihuollossa
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 36§
Itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, vaikka asiakkaan mielipiteen esille saaminen olisi vaikeaakin. Jos asiakkaan mielipidettä ei ole mahdollista saada selville muuten, sitä on selvitettävä yhdessä asiakkaan läheisten tai laillisen edustajan kanssa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 § (Finlex)
Vaikka sosiaalityössä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja edistettävä perusoikeuksien toteutumista, joissakin tilanteissa saatetaan joutua rajoittamaan asiakkaan perusoikeuksia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos henkilön oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus on uhattuna henkilön aggressiivisen käytöksen johdosta. Lähtökohta on, että henkilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain laissa erikseen säännellyissä tilanteissa ja niin vähän kuin on välttämätöntä.
Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia tilanteita varten on säännökset vain lastensuojelulaissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja kehitysvammalaissa.
Itsemääräämisoikeus kehitysvammalaissa
Itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa koskevat säännökset on kehitysvammalaissa koottu lain 3 a lukuun. Luku sisältää säännökset
- itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta
- toimenpiteistä, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja vahvistetaan itsemääräämisoikeutta
- rajoitustoimenpiteiden käytön arvioinnista ja vähentämisestä
- rajoitustoimenpiteiden käytön yleisistä edellytyksistä
- erityisistä edellytyksistä kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen käytölle
- yksityiskohtaiset säännökset sallituista rajoitustoimenpiteistä
- kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä sekä selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta
- virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta.
Lisäksi kehitysvammalaissa on säännös tehostetusta viranomaisvalvonnasta. Se velvoittaa aluehallintovirastoja valvomaan kehitysvammalaissa mainittujen rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
Kehitysvammalaki 75 a §
Itsemääräämisoikeuden näkökulmasta keskeisiä ovat lisäksi kehitysvammalain säännökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Laissa on säännökset muun muassa tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytyksistä sekä päätöksenteosta koskien tahdosta riippumatonta erityishuoltoa ja tutkimukseen määräämistä.
Säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä lisättiin kehitysvammalakiin vuonna 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuille on tuolloin kerätty muutoksiin liittyvää tietoa sekä kysymyksiä ja vastauksia. Sivulla on mm. muistio kehitysvammalain muutosta koskevista perusteluista sekä taulukko, jossa kuvataan rajoitustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa.
Kuntainfo: Mikä muuttuu kehitysvammalaissa? (STM)
Asiakassuunnitelmaan on kirjattava itsemääräämisoikeutta edistävät toimet
Jos vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, ne on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
Vammaispalvelulaki 4 §
Lue lisää: Asiakassuunnitelma
Erityishuollossa olevan henkilön asiakassuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Kehitysvammalaki 42 a §
Tällä kehitysvammalaissa mainitulla asiakassuunnitelmalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista asiakassuunnitelmaa, johon kirjataan lisäksi itsemääräämisoikeuden toteutumista edistävät toimenpiteet. Käytännössä toimenpiteet voidaan kirjata myös erilliseen asiakassuunnitelman liitteeseen.
Hyvinvointialueen velvollisuutena on varmistaa, että asiakas saa asianmukaista apua, tukea ja palvelua. Hyvinvointialue on myös viimekädessä vastuussa siitä, että asiakkaan itsemääräämisoikeus toimintayksikössä toteutuu. Siksi kehitysvammalaissa mainitun asiakassuunnitelman laatiminen on aina hyvinvointialueen vastuulla.
Hyvinvointialueen vastuulla olevaan kehitysvammalain mukaiseen asiakassuunnitelman pitää kirjata toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Tämän lisäksi palveluyksikössä on yleensä tarpeellista tehdä vammaiselle henkilölle käytännönläheisempi palvelun toteuttamissuunnitelma. Toteuttamissuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista kirjata itsemääräämisoikeutta tukevat ja edistävät toimet.
Mitä asiakassuunnitelmaan kirjataan?
Hyvinvointialueen vastuulla olevaan asiakassuunnitelmaan pitää kirjata toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Asiakassuunnitelmassa on oltava tiedot
- toimenpiteistä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi,
- kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi,
- henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä,
- keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä ja
- rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään.
Asiakassuunnitelma on laadittava yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.
Kehitysvammalaki 42 a §
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 § (Finlex)
Asiakassuunnitelman seuranta ja tarkistaminen
Hyvinvointialue seuraa kehitysvammalaissa tarkoitetun asiakassuunnitelman toteutumista.
Kehitysvammalaissa tarkoitettua asiakassuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskien tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.
Asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta asiakassuunnitelmaan. Tällöin tulee erityisesti arvioida käytettyjä rajoitustoimenpiteitä ja sitä, miten jatkossa menetellään niin, ettei rajoitustoimenpiteiden käyttöön tarvitsisi turvautua. Jos rajoitustoimenpiteen käytön arvioidaan olevan välttämätöntä, tulee arvioida, miten rajoitustoimenpiteen käyttöä voitaisiin vähentää. Lisäksi tulee arvioida sitä, onko nykyinen toimintayksikkö asiakkaalle tarkoituksenmukainen.
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 a § (Finlex)
Itsemääräämisoikeus erityishuollossa - muistio kehitysvammalain muutosta koskevista perusteluista (pdf 320 kt)
Palvelujen toteuttamissuunnitelma ja itsemääräämisoikeus
Palvelujen toteuttamissuunnitelma on tärkeä arjen yhteistyöväline, joka on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai läheisen kanssa.
Asiakaslaki 9 §
Hyvinvointialueen työntekijän tekemän asiakassuunnitelman lisäksi palveluyksikössä on yleensä tarpeellista tehdä vammaiselle henkilölle käytännönläheisempi palvelun toteuttamissuunnitelma koskien itsemääräämisoikeutta tukevia ja edistäviä toimia. Toteuttamissuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista kirjata itsemääräämisoikeutta tukevat ja edistävät toimet.
Esimerkiksi asumisyksikössä sekä päivä- tai työtoiminnassa tehtävässä palvelun toteuttamissuunnitelmassa kuvataan, miten toimet toteutetaan asiakkaan arjessa käytännön tasolla.
Vaikka toteuttamissuunnitelma tehdään toimintayksikössä, hyvinvointialueen tulee aina varmistaa, että yksikössä toimitaan lain mukaisesti. Siksi olisi hyvä, että myös hyvinvointialueen työntekijä olisi mukana laatimassa toteuttamissuunnitelmaa, ainakin muutostilanteissa. Lisäksi hyvinvointialueen tulee varmistaa, että yksikössä on riittävät henkilöstöresurssit ja asiakkaalla on riittävät palvelut.
Palveluyksikössä seurataan palvelun toteuttamissuunnitelman toteutumista jatkuvasti arjessa. Toteuttamissuunnitelmaa on muutettava tarvittaessa.
Käytännön keinot edistää itsemääräämisoikeutta
Jotta täysimääräinen osallistuminen ja osallisuus voisivat toteutua yhteiskunnassa, vammaisten henkilöiden pitää voida päättää omista asioistaan. YK:n vammaissopimus edellyttää, että henkilön pitää tarvittaessa saada tukea voidakseen tehdä itsenäisesti päätöksiä.
YK:n vammaissopimus artikla 12 (Finlex)
Erityisesti ryhmämuotoisessa asumisessa on vaarana laitosmaisten käytäntöjen muodostuminen, jos toimintaa käytännössä ei rakenneta yksilöllisten tarpeiden pohjalta. On tärkeää, että asukkaat voivat suunnitella itse omaa elämäänsä siten, että erilaiset säännöt ja aikataulut eivät turhaan rajoita sitä. Asioita tulee aina suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa eikä heidän puolestaan. Työvuorolistat tulee suunnitella siten, että henkilökuntaa on paikalla silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja myös siten, että yksilöllinen apu ja tuki mahdollistuvat. Rajoittamisen sijaan tulee yhdessä pohtia, kuinka asioita on mahdollista tehdä turvallisesti riskit minimoiden.
Vuorovaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Usein haastavat tilanteet johtuvat väärin ymmärryksestä tai turhautumisesta, jos henkilö ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä hankalaa asiaa.
Ryhmämuotoisessa asumisessa pitää painottaa ennakollisia toimia rajoitustoimien sijaan myös haastavissa tilanteissa. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi asianomaisen henkilön kanssa keskusteleminen ja hänen ohjaamisensa tilanteessa tai siitä pois, uudenlaisten tilajärjestelyjen toteuttaminen sekä henkilön käytökseen vaikuttavien tekijöiden ennakollinen arvioiminen ja huomioon ottaminen. Esimerkiksi henkilön altistumista levottomuutta tai kiihtymystä aiheuttaville ärsykkeille on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Levottoman käyttäytymisen taustalla saattaa olla esimerkiksi jokin kiputila, joka on syytä selvittää. Huomioitavaksi voivat tulla myös lääkkeiden haittavaikutukset.
Yksilöllisellä suunnittelulla on käytännössä ratkaiseva merkitys. On tärkeää, että henkilökunnan tiedossa on, rauhoittaako asianomaista henkilöä parhaiten tuttu ohjaaja, lempeä puhe, jämäkkä ohjaus, laulaminen vai hiljaa vieressä oleminen.
Kehitysvammaliitto on kerännyt itsemääräämistä tukevia työkäytäntöjä ja välineitä sekä osallisuutta tukevia työkäytäntöjä.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja haastavat tilanteet (verneri.net)
Itsemääräämistä tukevat työvälineet (verneri.net)
Osallisuuden ja työn laatukriteerit (verneri.net)
Rohkaisin - asenne ja toimintatapa olemuskielisen ihmisen itsemääräämisoikeuden tukemiseen (Tikoteekki)
Positiivinen riskiarviointi (verneri.net)
