Erityishuollon prosessi

Mikä muuttuu erityishuollossa 1.1.2025?

Kehitysvammalain mukaiseen erityishuoltoon kuuluu 1.1.2025 alkaen ainoastaan ne palvelut, jotka liittyvät tahdosta riippumattoman erityishuollon järjestämiseen ja kehitysvammalaissa mainittujen rajoitustoimenpiteiden käyttöön erityishuollossa.

Kehitysvammalain perusteella tehdään siis ainoastaan päätökset erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta, rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä sekä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. 

Kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään saman lainsäädännön mukaisesti kuin muidenkin vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja toissijaisesti vammaispalvelulain mukaan ja terveyspalvelut terveydenhuoltolain mukaan. Rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa vain erityishuollossa olevaan henkilöön ja vain kehitysvammalaissa tarkemmin säädetyin edellytyksin.

Erityishuolto-ohjelmat poistuvat

Kehitysvammalain mukaisia erityishuolto-ohjelmia ei tehdä enää 1.1.2025 lukien. 

Poikkeus: Ennen 1.1.2025 vireille tulleet kehitysvammalain mukaiset hakemukset käsitellään noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025. Tässä tapauksessa asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma ja asiakassuunnitelma.

Erityishuolto-ohjelmat ja kehitysvammalain mukaiset palvelupäätökset ovat voimassa niihin merkityn voimassaoloajan, mutta kuitenkin enintään kolme vuotta 1.1.2025 lukien.

Poikkeuksena on kuitenkin kehitysvammalain perusteella tehty päätös kuntouttavasta varhaiskasvatuksesta, jota ei koske kolmen vuoden enimmäisaika. Päätös pysyy voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, vaikka voimassaoloaika olisi pidempi kuin kolme vuotta.

Kehitysvammalain mukaiset päätökset on saatettava 1.1.2025 jälkeen voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi: 

• vammaisen henkilön aloitteesta aina,
• tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.

Lue lisää palvelupäätösten voimassaolosta ja niiden saattamisesta uuden lainsäädännön mukaisiksi Uuden vammaispalvelulain voimaantulo ja siirtymäsäännökset -sivulta.
Uuden vammaispalvelulain voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Kenelle erityishuoltoa annetaan?

Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. 

Erityishuollossa olevalle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa aiheuttaman toimintarajoitteen edellyttämiä sosiaalipalveluja ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella sekä terveyspalveluja terveydenhuoltolain perusteella.
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1 §

Erityishuollon tarkoitus

Erityishuollon tarkoituksena on: 

• tukea henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä 
• turvata hänen yksilöllisen tarpeensa ja etunsa mukainen, riittävä ja laadultaan hyvä vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettu vaativa moniammatillinen tuki.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1 §

Erityishuollon sisältö

Erityishuoltoon kuuluu:

1. vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettu vaativa moniammatillinen tuki, jota toteutetaan kehitysvammalain 9 §:ssä tarkoitetussa vaativan moniammatillisen tuen yksikössä osana sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitettua ympärivuorokautista palveluasumista tai 22 §:ssä tarkoitettuja laitospalveluja taikka terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettua kehitysvammapsykiatrian osastolla annettavaa erikoissairaanhoitoa;
2. vaativan moniammatillisen tuen yksikössä suoritettavat tahdosta riippumattoman erityishuollon edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset;
3. vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettuun vaativaan moniammatilliseen tukeen liittyvä sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettu työtoiminta ja vammaispalvelulain 25 §:ssä tarkoitettu päivätoiminta sekä vammaispalvelulain 27 §:ssä tarkoitettu työtoiminta.

Kehitysvammalaki 2 §

Vaativa moniammatillinen tuki

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 191/2022 vp) säännöskohtaisten perustelujen mukaan henkilöt, joiden kohdalla tahdosta riippumaton erityishuolto tai rajoitustoimenpiteet voivat tulla kysymykseen, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Siksi he voivat tarvita sellaista vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettua vaativaa moniammatillista tukea, jota toteutetaan vaativan moniammatillisen tuen yksikössä. 
Vaativa moniammatillinen tuki toteutetaan sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitetussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä tai 22 §:ssä tarkoitetussa laitosyksikössä. 

Lisäksi sitä voidaan toteuttaa kehitysvammapsykiatrian osastoilla järjestettävillä hoitojaksoilla. 
Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että yksikön käytettävissä on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. 

Tahdosta riippumattoman erityishuollon tutkimukset

Hallituksen esityksen mukaan erityishuoltoon kuuluvat vaativan moniammatillisen tuen yksikössä suoritettavat lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset. Niiden suorittaminen on kehitysvammalain 33 §:n mukaan edellytyksenä henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon.

Vaativan moniammatillisen tuen liittyminen työ- ja päivätoimintaan

Hallituksen esityksen mukaan erityishuoltoon kuuluu myös vaativaan moniammatilliseen tukeen liittyvä työtoiminta, josta säädetään pääosin kumotun sosiaalihuoltolain 27 e §:ssä, sekä päivätoiminta, josta säädetään ehdotetun vammaispalvelulain 23 §:ssä. 

Nämä palvelut on välttämätöntä sisällyttää erityishuollon palveluihin sen vuoksi, että niiden yhteydessä voidaan käyttää osaa rajoitustoimenpiteistä lain 42 b §:n 3 momentin mukaan, jos rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset täyttyvät. Lisäksi edellytyksenä on, että palveluita tarjoavassa yksikössä on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä. 

Huom! Vammaispalvelulain 27 §:n mukaisessa kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnassa ei voi käyttää rajoitustoimenpiteitä, vaikka henkilö olisi erityishuollossa. Tämä johtuu siitä, että vammaispalvelulain 27 §:n mukaista kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa ei mainita kehitysvammalain 42b §:ssä, jossa säädetään missä palveluissa rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. 
Rajoitustoimenpiteet (linkki päivitetään myöhemmin)

Vaativan moniammatillisen tuen yksikkö

Hyvinvointialueella tulee olla alueella esiintyvän tarpeen mukainen määrä vaativan moniammatillisen tuen yksiköitä.

Vaativan moniammatillisen tuen yksiköitä ovat sellaiset sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitetut ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt ja 22 §:ssä tarkoitetut laitospalveluyksiköt sekä terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetut kehitysvammapsykiatrian osastot, joilla on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan moniammatillisen tuen toteuttamista ja seurantaa varten.
Kehitysvammalaki 9 § 

Hyvinvointialueet voivat huolehtia vaativan moniammatillisen tuen yksikköjen riittävyydestä hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaisesti eli tuottamalla palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa taikka hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta. 

Vaativan moniammatillisen tuen yksikköjen ei ole tarkoitus olla erillisiä erityishuollossa oleville henkilöille tarkoitettuja yksikköjä, vaan asiakkaina voi olla muitakin kyseisen yksikön tarjoamia palveluja tarvitsevia henkilöitä. Asuminen järjestetään vammaispalvelulaissa tarkoitettuna asumisen tukena. 

Yksiköillä tulee olla käytettävissään sellainen lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus, jota tarvitaan vaativan moniammatillisen tuen toteuttamisessa ja tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisen edellyttämien tutkimusten suorittamisessa. Yleensä työ edellyttää pysyviä asiantuntijaryhmiä, joiden kokoonpano voi vaihdella vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Hyvinvointialueilla toimii kaksi eri vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmää

Hyvinvointialueella toimii kaksi eri vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmää. On tärkeää, että näissä asiantuntijaryhmissä ei ole samoja henkilöitä.  

Päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä

Erityishuollon antamiseen liittyvää päätöksentekoa varten hyvinvointialueella on oltava päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä on vähintään kolme hyvinvointialueen viranhaltijaa siten, että asiantuntijaryhmässä on edustettuna lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

Hakemus erityishuoltoon

Erityishuollon antamista koskeva hakemus tulee tehdä päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle. Asiantuntijaryhmä päättää erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta.
Kehitysvammalaki 31 §

Vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä

Vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä tekee tutkimuksia ja antaa lausuntoja sekä on asiakkaan tukena käytännön työskentelyssä. 
Kehitysvammalaki 9 § 

Vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä voi myös tehdä esityksen tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta, jos vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta määrättyä henkilöä tutkittaessa tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan järjestettäessä käy ilmi, että edellytykset määrätä henkilö vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta puuttuvat. 

Päätöksen tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta tekee päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisien tuen asiantuntijaryhmä tai mielenterveyslain (1116/1990) 19 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 
Kehitysvammalaki 37 § (Finlex)

Esimerkki päätöksenteosta

Jos asumisen tuen tarpeessa olevan kehitysvammaisen henkilön kohdalla joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, tehdään seuraavat päätökset ennen rajoittamistoimenpiteitä:

1. Päätös kehitysvammalain mukaisen erityishuollon antamisesta kehitysvammalain 1 §:n perusteella. Päätöksen tekee päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä.
2. Päätös vammaispalvelulain 18 §:n mukaisesta asumisen tuesta. Päätöksen tekee virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö. Asumisen tuki toteutetaan vaativan moniammatillisen tuen yksikössä. Vaativan moniammatillisen tuen yksiköitä ovat sellaiset sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitetut ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt ja 22 §:ssä tarkoitetut laitospalveluyksiköt sekä terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetut kehitysvammapsykiatrian osastot, joilla on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan moniammatillisen tuen toteuttamista ja seurantaa varten.
3. Päätös vammaispalvelulain 16 ja 17 §:ien mukaisesta vaativasta moniammatillisesta tuesta. (Huom! On eriäviä näkemyksiä siitä, kuuluuko vaativa moniammatillinen tuki aina erityishuoltoon. Ks. STM:n Usein kysytyt kysymykset, kohta Päätökset)

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa

Voit lukea itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä muilta käsikirjan sivuilta.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen (linkki päivitetään myöhemmin)
Rajoitustoimenpiteet (linkki päivitetään myöhemmin)

Erityishuollon asiakasmaksut

Voit lukea erityishuoltoon liittyvistä asiakasmaksuista tarkemmin Erityishuollon maksut -sivulta.
Erityishuollon maksut (linkki päivitetään myöhemmin)

Lähteet

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
Mielenterveyslaki (1116/1990)
Hallintolaki (434/2003)
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 191/2022)